Lukijalle: Huomasin yllätyksekseni, että tätä juttua vuodelta 2009 ei ole vielä uusittu. Kuitenkin juttu on vielä ajankohtaisempi kuin nykyään, koska Helsinki on monikulttuurisuuden takia uponnut vielä syvemmälle suohon kuin oli vuonna 2009:
Ei, tällä kertaa otsikko ei viittaa Gynekologien Liiton tunnusmarssiin vaan isänmaamme pääkaupunkiin, Helsinkiin. Tässä kirjoituksessa sana "Helsinki" pitää sisällään kaikki mahdolliset Espoot, Vantaat, Nurmijärvet, Keravat ja mitä siinä ympäristössä nyt ikinä onkaan. Espoota ja muita vastaavia voi ruveta sanomaan kaupungiksi heti kun lepakko luokitellaan linnuksi sillä perusteella, että se on tasalämpöinen ja lentää.
Aina silloin tällöin maaseudulla asuva kansalainen joutuu hesalaisen kanssa keskusteluun aiheesta "miten ihmeessä siellä Helsingin ulkopuolella voi elää". Helsinkiläisten ihmetyksen aiheet voi laatia kahteen perustyyppiin, positiiviseen ja negatiiviseen. Positiivisessa keskusteluvaihtoehdossa hesalainen kertoo, kuinka valtavan paljon hyviä puolia Helsingissä on maaseutuun verrattuna. Negatiivisessa versiossa maalaisjuntti saa kuulla, kuinka karmeaa maalla on Helsingin ihanuuteen verrattuna. Sen verran kokemusta alasta löytyy, että heitän pari tyypillistä tapausta, H = hän eli hesalainen, M = minä eli maalainen.
Positiivinen keskustelu:
H: Meillä on kaikkea mahdollista, ravintoloita on hinkuintialaisesta uggabuggalaiseen ja kulttuuritarjontaa piisaa baletista oopperaan. Teillä on kuntakeskuksessa yksi pizzeria ja yksi tavallinen ravintola, koulukeskuksessa esitetään elokuva kerran viikossa.
M: Minua kun ei kiinnosta syöminen eikä teatterit.
H: No kyllä sinä nyt joskus käyt ulkona syömässä tai kulttuurimenoissa...
M: Niin käyn. Luultavasti ihan yhtä usein kuin sinäkin ja sen tarpeen tyydyttämiseen riittää se, mitä täältä löytyy ja vielä jää ylikin.
Negatiivinen keskustelu:
H: Kuinka joku voi elää metsän keskellä, hiljaisuudessa vailla kaupungin sykettä?
M: Minä pidän siitä.
H: Mutta eihän täällä koskaan tapahdu mitään.
M: Kyllä täällä liikettä on. Jos katsoo ulos, voi vielä nähdä lumessa viikko sitten pihan poikki loikkineen ilveksen jäljet. Karhu tosin nukkuu talviunta, pesä on tuossa vajaan kilometrin päässä. Naapurikylällä susi teki viime kesänä pahaa jälkeä lammaskatraassa.
H: Hui kamalaa! Miten sinä oikein uskallat liikkua täällä?
M: Suhteellisuudentajua. Viimeisen sadan vuoden aikana suurpedot ovat tappaneet Suomessa yhden ihmisen. Liikenneonnettomuuksissa on pelkästään tämän kunnan alueella viimeisen viiden vuoden aikana kuollut moninkertainen määrä ihmisiä. Miten sinä oikein uskallat ajaa autoa?
Molemmissa tapauksissa yleisin lopputulos on närkästynyt hesalainen, joka kommentoi jotakin siihen suuntaan, että kyllä Helsinki on ainoa paikka Suomessa, missä ihminen voi asua eikä hän tajua alkuunkaan, kuinka kukaan haluaa olla täällä junttilassa. Yleensä tapaan kääntää veistä haavassa huomauttamalla hesalaisille epämiellyttävästä tosiseikasta paikkojen miellyttävyyden suhteen.
Kun ihmisellä on työpaikka Helsingissä, hänen on tietysti asuttava siellä. Jos hänellä on työpaikka maalla, hän asuu vastaavasti siellä. Jonain päivänä koittaa kesäloma tai vain viikonloppu. Tällöin ihminen saa vapaasti päättää, missä hän on. Tällöin liikenneverkko ruuhkautuu ihmisten pyrkiessä sinne, missä he mieluiten viettävät aikaansa. Koska Helsinki siellä asuvien mukaan on maan ainoa siedettävä paikkakunta, pysyvät hesalaiset siellä ja joka kesäperjantai maantiet ovat tukossa Helsinkiin matkaavista junteista. Vastaavasti sunnuntai-iltaisin ruuhka on toiseen suuntaan.
Vaan kun asia ei tietenkään ole näin. Olen aina tietoisesti koettanut välttää ruuhka-aikoina liikkumista, mutta joskus olen tilanteen pakottamana joutunut niin tekemään. Kuten kahtena edellisenä juhannuksena.
Viime vuoden juhannuksena jouduin sunnuntaina ajamaan etelän suuntaan paluuliikenteen seassa jonkin matkaa, onneksi alle sata kilometriä. Muutamaan kertaan liikenne seisoi täysin, pisin pysähdys oli varttitunti. Määränpäässä piti vain käydä kääntymässä ja heti takaisin paluumatkalle. Jonot seisoivat yhä etelän suuntaan, omaan menosuuntaan eli pohjoiseen kulki muutama hassu auto. Ajallisesti menomatkaan kului 2,5-kertainen aika paluuseen verrattuna.
Tänä juhannuksena ajoin torstai-iltana etelän suuntaan parisataa kilometriä. Reitin olin - onnekkaan sattuman eli lähtö- ja maalipaikkojen sijainnin ansiosta - onnistunut valitsemaan siten, että vältin pahimmat valtatiet. Siitä huolimatta vastaantuleva liikenne oli moninkertaista samaan suuntaan menevään nähden.
Tilanne miellyttävyysakselilla Helsinki - muu Suomi ei ole näin paha kuin liikennemääristä voisi päätellä. Se on vielä pahempi. Helsingissä asuu vähän toista miljoonaa asukasta. Muualla Suomessa asukkaita on nelinkertainen määrä. Jos prosentuaalisesti edes neljäsosa muun Suomen asukkaista pitäisi Helsinkiä yhtä houkuttelevana kuin helsinkiläiset muuta Suomea, ei liikennemäärissä olisi mitään suuntakohtaista eroa perjantaisin ja sunnuntaisin. Vielä rautalangasta: jos 40 % helsinkiläisistä suuntaa kohti pohjoista, riittäisi vastapainoksi että 10 % muista suuntaisi kohti Helsinkiä.
Lupaan uskoa hesalaisten lööperiin kaupungin ihanuudesta edes osittain heti yhden ehdon toteuduttua. Näyttäkää minulle yksikin maaseudulla asuva, joka omistaa Helsingin keskustasta kerrostaloasunnon ja matkustaa sinne jokaisena kesäviikonloppuna sekä viettää siellä kesälomansa. Talvisaikaan asunto on tietysti tyhjillään.
Vastakkaisia esimerkkejä - asunto Helsingissä, mökki maaseudulla - löytyy satoja tuhansia.
Hesalaisten into hankkia kesämökkejä on niin huikea, että täällä maalla mökin hinnalla saa isomman ja paremmin varustetun omakotitalon. Mistä hitosta niillä riittää rahaa, kun asuminen Helsingissä on kustannuksiltaan yli kaksinkertaista? Tuttu kiinteistövälittäjä tosin sanoi tässä, että useimmat hesalaiset mökin etsijät kertovat, että sekä talo että auto ovat jo velaksi. Ja sitten pitäisi vielä saada mökki. Lisäsi vielä, että mökkikauppa seisoo nyt tosi pahasti ja hinnat tulevat kohta reilusti alas. Siinä voi olla velkarahalla ostetun mökin myyjä ihmeissään.
Kun on lyönyt näitä faktoja pöytään, alkavat hesalaiset suuttua ihan tosissaan. Sitten alkaa tulla se vanha litania maataloustuista (mitä helvetin tekemistä tällä on nykyisten maalla asujien kanssa, aika harva saa elantonsa alkutuotannosta) ja siitä, kuinka hesalaiset elättävät muuta maata kaikenlaisilla valtiontuilla.
Tähän pitää sitten todeta, että kyllä meille sopisi oikein hyvin että kaikki tuet lakkautettaisiin, kunhan sen vastapainoksi luotaisiin maaseudulle valtion työpaikkoja asukaslukuun nähden samassa suhteessa kuin Helsinkiin! Useimmissa maaseutukunnissa ainoa valtion työllistäjä lienee poliisi, aika monessa kunnassa ei enää ole edes sitä. Jos tähän pitäjään tulisi vaikka Ajoneuvohallintokeskus tai mikä tahansa muu valtion instanssi, niin tervemenoa valtiontuet eikä itketä perään. Etenkin kun valtion viraston tulon seurauksena kunnan kaupalliset palvelut saisivat lisäkäyttäjien myötä piristysruiskeen eli kerrannaisvaikutukset olisivat huikeat. Syntyviä lisätyöpaikkoja olisi luultavasti kaksinkertainen määrä siihen nähden, mitä valtion virasto suoranaisesti toisi mukanaan.
Eikä kyse ole pelkästään työpaikoista tai valtionhallinnosta. Ei täällä ole erityisemmin ollut havaintoja kansallisoopperasta, kansallisbaletista tai kansallisteatterista, mitkä ovat kaikki valtion varoilla kustannettuja. Miksi muuten sanan "kansallis-" tilalle ei vaihdeta "stadilais-"? "Lois-" kuulostaisi turhan ilkeältä, vaikka onkin realistinen. Oopperatalo olisi pitänyt rakentaa vaikka Jämsään, ei Helsinkiin! Jos kyseessä on kerran kansallisooppera, olisi oikein että kansallisia instituutioita hajasijoitettaisiin. Nyt maakunnista oopperaan menijät tuovat majoitus- ravintola- ja muut rahansa Helsinkiin. Jos he tulisivat Jämsään, tuskin sielläkään enää valtion tukirahoja tarvittaisiin nykyistä epäoikeudenmukaisuutta tasaamaan. Olisi oikeudenmukaisempaakin, että suomalaisilla olisi lyhyempi matka kansalliseen instituutioon, kun se sijaitsisi Keski-Suomessa eikä nykyisellä paikallaan syrjäisessä rannikkokaupungissa.
Mikä hiton idea Aleksanteri I:llä oli sitä paitsi sijoittaa pääkaupunki logistisesti noin älyttömälle paikalle niemenkärkeen? Jos pyydettäisiin neitseelliseltä Suomen kartalta näyttämään paikka, mikä on sijainniltaan huonoin mahdollinen pääkaupungille, Helsinginniemi olisi takuulla Top 10:ssä. Aleksanterin syyksi ei sentään voi pistää nykyistä sijainnista aiheutuvaa riesaa eli surkeaa ilmastoa. Tuuli vaivasi varmaan jo tuolloinkin, mutta talvet olivat vielä kunnon talvia. Vetäistäänpä tähän vielä se suomalaisten vakiokortti eli mitä talvella Helsinkiin saapuvat ulkomaalaisetkin ajattelevat maastamme nähdessään loskaisen, sateisen ja ankean kaupungin? Suomen lipun värit ovat lumenvalkoinen ja taivaansininen, mutta jos niitä päätettäisiin nykypäivänä helsinkiläisten toimesta, kuvaavammat olisivat loskanruskea ja sateisenharmaa.
Pääkaupunki pitäs sijottaa Piippolaan jos haluttas keskelle maata ..
VastaaPoista-jpt-
Jyväskylä voisi olla hyvä sijainti pääkaupungille, nykypäivänä. Aleksanterin puolustukseksi täytyy mainita, että Helsinki oli huomattavasti parempien liikenneyhteyksien takana siihen aikaan kuin moni muu kaupunki, Pietarista sinne kun saattoi kätevästi matkustaa laivalla muutamassa päivässä.
VastaaPoistaJos karttaa katselee Aleksanterin silmin, Helsinki oli oikeastaan paras mahdollinen vaihtoehto, koska Suomenlinna oli siellä. Ei ollut rautateitä, joten meritie oli helpoin ja halvin tapa siirtää rahtia, ihmisiä ja joukkoja. Suomenlinna oli valmis tukikohta laivastolle ja joukoille. Turku oli kaukana lähellä Ruotsia, sopivasti vielä tuhoutui tulipalossa, joten hallinto voitiin siirtää Helsinkiin.
VastaaPoistaHelsinkiläiset elävät omassa kuplassaan. Helsinki olisi Siuntion tapainen kylä, jos Suomenlinnaa ei olisi rakennettu. Ei Helsingillä ole mitään luonnollisia etuja, kuten Viipurilla tai Turulla. Muutenhan se olisi ollut suurkaupunki jo keskiajalla. Kustaa Vaasan piti pakottaa porvareita muuttamaan Helsinkiin.
Menneisyys ei ennusta tulevaa. Tekninen kehitys, hyvinvointivaltio ja maahanmuuttoteollisuus ovat turvottaneet Helsinkiä, mutta tulevasta ei tiedä kukaan. Voihan olla, että suunta siirtyy maakuntiin takaisin, jos tekniikan, yhteiskunnan ja talouden kehitys alkaa suosia pienempiä, paikallisia ja homogeenisempiä yhteisöjä.
Rooma oli kerran maailman keskus, kunnes valtakunta romahti ja se maahanmuuttajat ryöstivät sen perusteellisesti. Väestö muutti maakuntiin, kun ei enää voinut elää ikuisessa kaupungissa, koska panem et circenses loppuivat.
Jaskahan kuulostaa ihan kepulaiselta.
VastaaPoistaOlen minäkin ollut muutamaan kertaan Helssingissä töiden takia, asunutkin ihan. Vaan aina on ollut kaipuu rauhallisemmille seuduille, ei siellä hälinässä jaksanut olla. Liekö pari kolme vuotta maksimissaan. Täällä "maallakin" saa kulttuurinautintoja sen, mitä meikäläinen tarvitsee. Oopperaankin pääsee kesällä Savonlinnaan, naapurikaupungista löytyy yksi maan parhaista sinfoniaorkestereista, teatteri siellä on kyllä ihan /c:stä. Että silleen. Eikös ne joskus laulaneet, että kyllä maalla on ihanaa sanoo Huru-ukko
VastaaPoistaHelsinki oli mereltä katsoen luontainen paikka pääkaupungille. Hyvä satama, sijainti logistiikkareitin (Vantaanjoki) päässä, toisen logistiikkareitin (Turku-Viipuri -maantie) varrella ja laivastoasema (Viapori) jo valmiina. Venäjä ajattelee aina ensisijaisesti sotilasnäkökohtia, ei koskaan taloudellisia tai inhimillisiä. Sitäpaitsi toinen pääkaupunki (Rääveli) on välittömästi Suomenlahden toisella puolen.
VastaaPoistaNiemet ovat usein hyviä luonnonsatamia, mutta maaliikenteen kannalta toivottomia. Ikävä kyllä useimmat kaupungit ovat hyvin vanhoja ja ajalta ennen rautateitä saati autoja.
Ukkeli: Rooma lakkasi olemasta maailman keskus jo 200-luvulla jKr. Syynä oli ilmastonmuutos ja Pontisille soille pesiytynyt malarialoisio. Keisari Diocletianus siirsi pääkaupungin Roomasta pois Mediolanumiin 286 jKr.
VastaaPoistaMediolanum - siis nykyinen Milano - oli mitä mainioin paikka pääkaupungille. Ilmasto miellyttävämpi kuin Roomassa, ei riesaa tappavista kulkutaudeista, Ticinus-joki on erinomainen liikenneväylä ja Alpit muodostavat luonnollisen pohjoisrajan. Näistä syistä juuri Milano oli koko keskiajan Italian johtava kaupunki Firenzen ohella.
Mutta keisari Constantinuksella oli vielä parempi idea. Hän siirsi pääkaupungin 327 Euroopan ja Aasian väliseen salmeen luontaiseen keskuspaikkaan. Kaupunki sai nimen Constantinopolis, ja siitä tuli 80 vuodeksi ensin yhtenäisvaltakunnan keskus ja valtakunnan jakauduttua lopullisesti Itä-Rooman pääkaupunki.
Rooman väkiluku oli suurimmillaan keisari Hadrianuksen aikana,noin 1,2 miljoonaa kun se sata vuotta aiemmin oli ollut noin 100 000. Sen jälkeen se alkoi laskea voimakkaasti, ja kun pääkaupunki siirrettiin Mediolanumiin, väkiluku oli laskenut 200 000 pintaan. Malariaepidemiat harvensivat väestöä, ja Alarikin valloittaessa kaupungin vuonna 410 siellä oli enää noin 20 000 asukasta. Malaria pysyi Rooman vitsauksena aina Benito Mussolinin valtakauteen saakka, ja esti Rooman uuden nousun.
Constantinopolis - Konstantinopoli siis - oli koko keskiajan väkirikkain kaupunki, ja sille vetivät vertoja vain Nanjing, Teotihuacan ja Tianjin. Siellä oli parhaimmillaan yli 2 miljoonaa asukasta. Ihmekös tuo, kun se oli Itä-Rooman pääkaupunki.
Nykypäivänä Roomassa on noin 2,6 miljoonaa asukasta. Mutta Istanbulissa on noin 17 miljoonaa.
Rooma lakkasi olemasta metropoli jo kauan ennen
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistajpt: Suomi voisi tehdä Brasiliat. Uuden pääkaupungin rakentaminen johonkin järkevämpään paikkaan, joka on keskeisempi, miellyttävämmällä seudulla ja laajenemisvaraa. Vaikkapa Kuhmoisten Lättilän kylään, joka täyttää kaikki ehdot. Lisäbonuksena pääkaupungin uusi nimi "Lättilä", joka toimii jonkinmoisena muslimikarkottimena. Päijänteen kapeimpaan kohtaan rakennetaan silta Itä-Suomen yhteyksien parantamiseksi. Rahat projektiin otetaan pistämällä rajat kiinni haittamaahanmuutolta. Tai no, sen verran pidetään rajaa toiseen suuntaan auki että saadaan mahdollisimman moni tänne livahtanut ulos. Epäilen että rahankulu on seuraavat 20 vuotta samaa luokkaa, mutta siitä eteenpäin jäädään voiton puolelle - toisin kuin haittamaahanmuuton kanssa.
VastaaPoistaYksi Turkkuulaanen: Jyväskylän vakavana miinuksena ne kirotut mäet. Joita muuten on kyllä Helsingissäkin.
Ukkeli: Totta. Mutta kuten niin usein muulloinkin, lyhyellä tähtäimellä oikea ratkaisu on pitkällä tähtäimellä katastrofi.
Korppi on oikeus: Kai täällä Hornankuusessa kepulaisuus tarttuu... no joo, en kyllä muista kepulaista äänestäneeni muulloin kuin silloin kun Esko Aho oli toisella kierroksella stalinistia vastassa.
Huru-ukko: Kuten todettu, katsotaan kumpaan suuntaan se liikenne käy silloin kun ihmisillä on vapaa valinta.
IM: Selitys nykypäivän hulluuksiin löytyy yleensä aina historiasta. Ja onhan historian ironiaa jälleen kerran, että Roomasta teki asumiskelpoisen paikan nimenomaan Mussolini.
Tammenterho: Todella mielenkiintoinen tilasto! En ollut tietoinen siitä, että Helsinki oli suhteessa muihin kaupunkeihin jo tuolloin noin korkealla, olin pitänyt sitä täysin tuppukylänä.
On toisaalta harmi, että pääkaupungin paikka vaihtui 1800-luvun alussa. Jos se olisi vaihtunut vasta vuosisadan lopussa, rautatiet olisivat nousseet johtavaan rooliin. Ehkä Suomen pääkaupunki olisi nyt Kouvola.
Ei kaivata mitään Hellsinkiin viittaavaakaan täällä Jyväskylässä.
VastaaPoistaNämä joukkoliikenne -ja fillari-fanaatikot ovat jo pesiytyneet kyllin hyvin kaupunkiin ilman mitään ylimääräistä rohkaisua :)
Jaska, on kolme rautatiekaupunkia ylitse muiden, ja ne ovat Tampere, Lahti ja Kouvola. Tampereen ongelma on siinä, että sen vanha keskusta on järvikannaksella, mutta sillä on onneksi laajenemisenvaraa ympäristöönsä. Näsijärven ja Pyhäjärven reitit ovat lisäksi vesiliikenteellisesti edullisia.
VastaaPoistaKouvola olisi liikenteellisesti erinomainen paikka. Rautatiesolmu, valtateiden 6, 12 ja 15 risteys sekä neljä (!) lentokenttää (Utti, Selänpää, Savero ja Ummeljoki) sekä lisäksi Kymijoen läheisyys.
Rooma lakkasi olemasta paradoksaalisesti metropoli jo kauan ennenkuin Rooman valtakunta jakautui. Länsi-Rooman keisarikunnan luhistuessa se oli enää vain maalaiskaupunki: paradoksaalisesti se ei ehtinyt milloinkaan olla Länsi-Rooman pääkaupunki, vaan valtakunnan pääkaupunki oli puolustuksellisesti ja liikenteellisesti paljon edullisempi Ravenna.
Rooman uuden nousun esti juurikin malaria. Ilman malariaa se olisi todennäköisesti jo keskiajalla saattanut nousta Italian merkittävimmäksi kaupungiksi Milanon, Venetsian, Genovan ja Firenzen ohi.
Ravennalla on lempinimi ''Ravenna l'antica'', "vanhanaikainen Ravenna", sillä sen keskusta on säilynyt lähes muuttumattomana Länsi-Rooman keisarikunnan ajalta nykypäivään.
Vanhat Tilastolliset vuosikrjat on näköjään netissä. Ensimmäisen kerran kaupunkien väkiluvut 1800-luvun alusta on vuoden 1903 kirjassa, jossa on paljon muutakin kiinnostavaa, kuten tietoja viinanpoltosta ja petojen tappamista kotieläimistä. Mitenkähän tiedot on kerätty? Tilastoista selviää, että Helsinki ohitti Turun joskus palon jälkeen 1827 ja Tampere Hämeenlinnan 1890.
VastaaPoistaSuhtaudun muuten aika epäillen noihin Rooman, Konstantinopolin ja muiden miljoonalukuihin. Miten luvut on laskettu, ei silloin ollut väestökirjanpitoa. Voisiko silloisella logistiikalla edes elättää miljoonakaupunkia?
Ukkeli: Arviot perustuvat silloisiin väestönlaskentoihin, latinaksi "census". Ne tehtiin kaupunginosittain.
VastaaPoistaKaupunkien kasvua rajoitti oikeastaan kaksi tekijää: vesihuolto ja jätehuolto. Sekä Roomassa että Konstantinopolissa molemmat oli hoidettu mainiosti. Istanbulin vesihuolto perustui pitkälle 1900-luvun alkuun saakka vuonna 375 valmistuneelle keisari Valensin akveduktille. Se on yhä edelleen käytössä.
Rooman yhtenäisvaltakunnan väkiluku alkoi laskea ilmastonmuutoksen myötä 200-luvulla, ja sen arvioidaan laskeneen 70 miljoonasta 40 miljoonaan valtakunnan hajotessa lopullisesti 395. Ilmasto kylmeni jatkuvasti 200-luvulta 700-luvulle. Ns. "pimeät vuosisadat" Länsi-Rooman luhistumisesta karolingiseen renessanssiin (476-800) eivät olleet ainoastaan pimeitä, ne olivat myös kylmiä. Euroopan väkiluvun oletetaan olleen alimmillaan ns. ikitalvena (535-536) josta löytyy kuvaus myös Kalevalassa.
Ilmaston kylmeneminen merkitsi huonoja satoja ja huonot sadot nälänhätiä. Nälänhädät merkitsivät, paitsi nälkäkuolemia, myös kulkutautiepidemioita, johon aliravitulla väestöllä ei ollut vastustuskykyä, sekä köyhtymistä ja sotia kun köyhtyneet ja nälkäiset ihmiset lähtivät ottamaan väkisin mitä eivät muuten saaneet.
Keskiajan lämpökaudella 700-luvulta 1300-luvun puoleenväliin myös väestö kasvoi jatkuvasti, ja uudet innovaatiot maataloudessa ehkäisivät "pikkujääkaudella" (1500-1800) samanlaisen kylmä-, nälkä- ja tautikatastrofin kuin myöhäisantiikissa. Silti Suomessa kuoltiin tuolloin nälkään.
Jaskan kulkusuunta-argumentin voi esittää myös toisinpäin:
VastaaPoistaTunnen ihmisiä jotka eivät koskaan poistu Helsingistä (tai Tukholmasta, Lontoosta jne.), mutten tunne ainottakaan joka ei koskaan poistuisi maaseudulta. Jos omat vanhempani eivät sattuisi asumaan maaseudulla, en olisi vuosikausiin poistunut täältä.
Itse olen asunut reilut 10 vuotta Helsingissä ja mikäpä täällä. Olen jonkinverran kulinaristisesti suuntautunut ja tykkään käydä ravintoloissa syömässä useita kertoja viikossa. Pienemmissä kaupungeissakin niitä toki löytyy, mutta täällä valinnanvaraa on taatusti enemmän. Lisäksi luen kohtuullisen paljon ja noin 70 kaupunginkirjaston ja yliopistonkirjaston valikoima on sangen kattava.
Jos olisin todella varakas harkitsisin kyllä maaseutuasunnon (en kuitenkaan mökin) hankkimista, sillä kyllähän sellainen toisinaan mukava olisi.
Ekku: Itse olen kyllä sillä kannalla, että kaupungissa asuessa ei autoa tarvitse, ainakaan jos ei ole pikkulapsia. Mutta kyllä autolla liikkumisen pitää olla juuri tästä syystä myös mahdollista. Joukkoliikenne ja pyöräily pitää tehdä kuitenkin toimiviksi.
VastaaPoistaUkkeli: Mielenkiintoisia tilastoja. Helsinki meni Turun ohi 1800-luvun puolivälissä. Tampereen kasvu oli 1800-luvulla kuitenkin vielä kovempaa, kiitos teollistumisen.
IM: Noista tilastollisista vuosikirjoista löytyy mielenkiintoisia lukuja myös Suomen nälkävuosilta 1800-luvulla. Niihin verrattuna Afrikan nälänhädät eivät ole olleet yhtään mitään, sillä siellä väestö on koko ajan kasvanut. Suomessa se tipahti parissa vuodessa reilut viisi prosenttia.
Juoni: Hyvä pointti. Minäkin tunnen ihmisiä, jotka eivät poistu Helsingistä, mutta en sellaisia jotka eivät olisi koskaan Hesassa käyneet. Tämähän tarkoittaa liikennevirtojen laskennassa sitä, että Hesassa asuvat mutta sieltä pois haluavat poistuvat kaupungista vielä suhteellisesti useammin.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaVanhana stadilaisena täytyy todeta, että kun siellä sen harvan kerran tulee käytyä, niin kaupungin parhaimmat tiet ovat ulosmenotiet. Niin ja käyn siellä aina asioidessani
VastaaPoistaautolla. Punavihreä mielettömyys on tuhoamassa koko kylän.
Jos joskus Suomeen muutan, niin muutan taatusti niin pitkälle ettei siellä tapaa näitä urbaaneja Hesalaisia eikä muitakaan siellä vetelehtiviä friikkejä ja muukalaisia.
Minua on ihmetyttänyt sellainen seikka, että eräälläkin peräkorven seudulla kävi jo vuonna 1644 eräs Lars Roos piirtelemässä karttoja, joista voi päätellä, että seutu oli ollut elinvoimainen jo aikaa ennen kartanpiirtäjän saapumista....mutta ettei seutu enää tässä "kehityksen" ajassa muka olisi elinkelpoinen.
VastaaPoistaEttä ennen autoja, ja lentokoneita, ja internettiä ja niin edelleen oli mahdollisuus elää koko maassa muttei nyt enää olisi. Erikoista. Mitä ihmeen kehitystä se on?
Helsinkiläisistä osalla on sellainen turpaansaantiin oikeuttava asenne, että kaikki kehäkolmosen ulkopuolella asuvat olisivat jotain pummaavia ali-ihmisiä joille usein puhutaankin kuin lapsille. Toinen erikoinen piirre joillakin helsinkiläisillä on totaalinen kädettömyys.
Peräkylillä ainoa tuska mitä voi kuvitella on yksinäisyys ainakin niiden kohdalla, joiden luonne ei salli heidän olevan kaikkien kavereita. Toinen on jonkinlainen keskinkertaisuuksien diktatuuri...tosin niinhän se muuallakin.
Tammenterho: Juuri kerrottiin uutisissa ikään kuin positiivisena, että Suomen väkiluku on ylittänyt 5,5 miljoonan rajan. Minun vinkkelistäni siinä ei ole mitään positiivista. Tiedän suoralta kädeltä 0,1 miljoonaa, joka kuuluisi lähettää Suomesta sinne mistä ovat tulleetkin. En kerta kaikkiaan ymmärrä, miten väkilukua voidaan pitää jonkinlaisena elinvoimaisuuden mittarina. Minä ainakin ahdistun väenpaljoudesta joka kerran kun käyn kaupungissa.
VastaaPoistaTuo mökkien sijainti on hyvä pointti ja kertoo ainakin jonkinmoista osviittaa ihmisten haluista.
Becker: Olen aina sanonut, että Helsingin kaunein nähtävyys on Eliel Saarisen arkkitehtuuri. Tarkemmin sanottuna rautatieasema, koska sieltä pääsee kätevimmin pois Helsingistä.
Ano: Samat asiat ovat kummastuttaneet. Muistutan kuitenkin, että kyllä suurin osa hesalaisistakin on tolkun ihmisiä. Onhan toki muistettava, että Helsinki on myös Suomen suurin savolaiskaupunki - enemmän siellä asuu savolaisia kuin Kuopiossa! Tästä seuraa myös syy siihen, että he mollaavat Turkua. Turku kun taitaa olla maan ainoa kaupunki, jossa asuu enemmän paikallisen maakunnan asukkaita kuin Helsingissä. No, Tampere pääsee lähelle mutta Tampereella lienee enemmän muualta muuttaneita kuin Turussa, hämäläisiä lienee muuttanut enemmän Hesaan kuin varsinaissuomalaisia ja Tampereen osuus hämäläisistä on pienempi kuin Turun osuus varsinaissuomalaisista, joten Turku taitaa tosiaan olla ainoa ehdot täyttävä.
Se, missä ihmiset lomailevat ei kerro mitään siitä, missä ihmiset haluavat asua. Saman logiikan mukaan valtava määrä jengiä haluaisi itse asiassa asua Ruotsissa tai vaikkapa Thaimaassa, koska lähtevät noihin paikkoihin aina, kun se on mahdollista. Kesämökit ovat nimensä mukaisesti _kesä_mökkejä, totta kai niihin on ruuhkaa Juhannuksena, mutta missä se ruuhka on joskus sydäntalvella? Usein ihmiset haluavat viettää vapaa-aikaansa jossain muissa ympyröissä kuin missä elävät arkea, koska se vie ajatukset pois työstä. Ihan sama ilmiö tapahtuisi, vaikka jengi asuisi siellä mökkipaikkakunnilla, mikäli heillä suinkin olisi samat mahdollisuudet viettää aikaa muualla - tällöin liikenne olisi jonnekin muuhun suuntaan sieltä mökkikunnista.
VastaaPoistaSe, missä ihmiset haluavat asua, on suht helppoa päätellä: sen kertoo asuinalueen hinta. Vaikka sinulle "Helsinkiä" on koko pääkaupunkiseutu kehyskuntineen, aluiella on valtavia eroja, mistä voi jo jonkin verran päätellä, millaisessa ympäristössä ihmiset mielellään asuvat. Kerava esimerkiksi on hyvin eri asia verrattuna Helsingin ydinkeskustaan - edellinen on selvästi "maaseutumaisempi". Ja kun katsotaan kalleimpia asuinalueita niin voittaja on ihan ylivoimaisesti Helsingin kantakaupunki. Ei kaikkien näiden ihmisten tarvitsisi asua kantakaupungissa, ihan hyvin moni voisi asua kauempana ja tulla töihin sieltä, matka-aika tuskin olisi valtavasti suurempi, olisi varaa hankkia tilavampi asunto, ympärillä olisi enemmän luontoa jne. Mutta kun ihmiset haluavat asua kantakaupungissa.
Se, mikä tässä postauksessa (ja aiemmissa vastaavissa) on jännää on se, että mun mielestä teet aika samaa kuin mistä syytät myyttisiä hesalaisia, jotka ylimielisesti ovat ymmärtämättä "korvessa asumista". Ihan yhtä lailla tässä esität, että ihmiset eivät haluakaan asua siellä, minne ovat asettuneet vaan sinä paremmin tiedät, missä he itse asiassa haluisivat asua (mökkien sijainti ei vieläkään ole hyvä peruste).
Itse asun Helsingissä, kantakaupungissa - ei yllättäne ketään. En omista mökkiä, mutta mieluusti kesällä mökkeilen muutaman kerran ja joo, yleensä juhannus tulee vietettyä jossain maaseudulla. En kuitenkaan missään nimessä _asuisi_ siellä, mikäli suinkin saisin itse valita asuinpaikkani. Maalla on kiva hengata muutaman päivän verran maksimissaan, mutta sen jälkeen haluan takaisin kaupunkiin kahviloiden, kirjastojen ja muiden mestojen pariin. En sanoisi, että olen varsinaisesti suurkaupunkityttö, ainoa oikeasti kiva suurkaupunki on Soul (mutta siellä kyllä asuisin TODELLA mielelläni - en vaan saa töitä sieltä ni en voi, nyyh), mutta Helsinki on Suomessa ainoa tarpeeksi iso kaupunki mun asua. Kyllä minäkin ahdistun väenpaljoudesta, mutta meillä lienee Jaskan kanssa vähän erilainen raja sille. Mulle väenpaljous tarkoittaa tupaten täyteen ahdettua metroa, mitä ei KOSKAAN tapahdu Suomessa tai ruuhkaa, jossa joutuu seisomaan kahdeksan tuntia, että pääsee jonnekin, mitä ei myöskään tapahdu koskaan Suomessa liikenneonnettomuudet pois lukien. Ainoat oikeasti ahdistavat tilanteet Helsingissä ovat Vappu Kaivarissa ja Stockan Hullut Päivät, mutta ne on erittäin helppoa välttää.
Tästä huolimatta en näe mitään omituista siinä, että jotkut ihmiset sitten asuvat mieluummin maaseudulla. Ihmisillä on erilaisia prioriteetteja ja mieltymyksiä. Miksi tämä on asia, mistä pitää dissata muita ja olla tietävinään paremmin, mitä muut haluavat, puolin ja toisin?
RedEyedFrog: Kuten totesin, suurin osa hesalaisista on ihan täysjärkisiä ihmisiä. Ja kyllä se minulle sopii, jos joku haluaa kaupungissa asua. Mutta nuo keskustelut hesalaisten kanssa ovat ihan tosia ja vieläpä molemmat useita kertoja läpikäytyjä vähän eri variaatioin. Kyse on nimenomaan siitä, että hesalainen aloittaa sen dissaamisen. Joka kerta.
VastaaPoistaJa vielä toistona: Näyttäkää minulle yksikin maaseudulla asuva, joka omistaa Helsingin keskustasta kerrostaloasunnon ja matkustaa sinne jokaisena kesäviikonloppuna sekä viettää siellä kesälomansa. Vapaa-ajan vietto ei kerro tietenkään kausaationa sitä, missä ihminen haluaa asua mutta kyllä siitä jonkinlaisia johtopäätöksiä voi vetää.
En mä epäile sitä, etteikö Hesassa asu pölvästejä. Täällä kuitenkin on se 600 000 tyyppiä, koko laaja alue mukaan lukien pari miljoonaa tai jotain. Ihmettelen kuitenkin sitä, että jos sä tiedostat, miten tyhmää tuollainen käytös on, miksi teet sitä itse myös? Siis tässä postauksessa, missä sua ei kukaan siihen provosoi.
VastaaPoistaEi ole mitään mieltä verrata kerrostaloasunnon ja mökin omistamista lomakohteina. Mökin omistaminen on järkevää, jos tykkää lomailla maalla, kun taas kerrostalokämpän omistaminen ei olisi järkevää, vaikka tykkäisi lomailla kaupungissa. Kaupunki on täynnä hotelleja, joissa on erinomaiset palvelut ja myös huoneistohotelleja, jos haluaa ihan oman "kämpän". Toisekseen, oletan, että maaseudunkin asukkaat lomailevat jossain joskus eivätkä hengaa kaikkea vapaa-aikaansa siellä kotikonnuilla - esimerkiksi vaikka ulkomailla, jos Helsinki nyt onkin ihan hirmuinen paikka.
Siinä olet oikeassa, että vapaa-ajan viettopaikoista voi vetää jonkinlaisia johtopäätöksiä. Niistä voi päätellä, missä ihmiset tykkäävät viettää vapaa-aikaansa.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaRedEyedFrog: Kukaan ei provosoi. Tämä oli silloin aikoinaan - osaltaan - vastaus niihin väitteisiin, joita oli tullut leegio. Enkä oikein osannut niitä provoina pitää, vaan vilpittöminä uskomuksina siitä, että maaseudulla ei voi elää.
VastaaPoistaKaupunki on täynnä huoneistohotelleja, mutta niin on maaseutukin täynnä vuokramökkejä. Tämä nyt ei sinänsä ole tärkeää, kunhan huomautin.
Ja missä ihmiset yleensä haluavat asua, siihen Tammenterhon linkki antaakin jo vastauksen. Kyllä, minäkin tunnen ihmisiä jotka asuvat Helsingissä omasta vapaasta tahdostaan, sellaisiakin jotka ovat muuttaneet sinne jäätyään eläkkeelle. Tulkoon jokainen autuaaksi omalla tavallaan. Mutta pointti onkin siinä, että melkoinen osa Helsingissä asuvista lähtisi sieltä välittömästi, jos saisi samanlaisen työpaikan muualta Suomesta. Kun taas hyvin harva lähtisi Helsinkiin samanlaisen työpaikan perässä kuin mikä hänellä muualla Suomessa on. Olisi muuten kiva, jos joku yhteiskuntatieteiljiä tutkisi tämän asian niin olisi selkeää dataa.
Joo, Tammenterhon linkki antoi jonkinlaisen vastauksen: vajaa kolmasosa suomalaisista haluaa asua maalla. On hyvin mahdollista, jopa todennäköistä, että heistä osa jo asuu siellä. Kolmasosa haluaa asua kaupungissa, Suomessa tai ulkomailla ja se viimeinen kolmasosa sitten pikkukaupungissa. Kyseinen kysely ei tue väitettä, että "melkoinen osa" Helsingissä asuvista häipyisi täältä hippulat vinkuen, jos se olisi mahdollista.
VastaaPoistaLisätutkimus olisi toki kiinnostavaa. Tuo nyt kuitenkin on vain yksi kyselytutkimus, joka ei ole tieteellisesti validi (tai mun mielestä edes valtavan kiinnostava). Esimerkiksi se, mitä "maaseudun haja-asutusalue" tarkoittaa on ihan vastaajasta riippuva asia. Just tuttava kertoi, että on muuttamassa "maalle", mikä tarkoitti aluetta n. 17 km päässä Oulun keskustasta. Haja-asutusalue kyllä, maaseutumainen, mutta palvelut kuitenkin hyvin lähellä ajomatkan päässä, vaikkeivät ihan kotitalon vieressä. Se on vähän eri asia kuin asua esimerkiksi jossain Kainuussa tai Lapissa, kaukana kaikesta. Olisi kiinnostavaa, jos joku kartoittaisi tarkemmin näitä eroja ja haluja (ehkä joku onkin, mutten jaksa nyt etsiä, täytyy mennä tööööihin).
Jep, kaikki on suhteellista. Minäkin tiedän yhden pariskunnan, joka totesi täysin vakavalla naamalla käyneensä "talvella etelässä". Kun sitten tarkemmin selvitti, niin olivat käyneet viikonlopun ajan sukuloimassa Oulussa.
VastaaPoista>Näyttäkää minulle yksikin maaseudulla asuva, joka omistaa Helsingin keskustasta kerrostaloasunnon ja matkustaa sinne jokaisena kesäviikonloppuna sekä viettää siellä kesälomansa.
VastaaPoistaSyynä on hintataso. Jos sieltä saisi halvalla kerrostaloasuntoja, toimisin juuri noin. Työpäivän jälkeen on kiva rentoutua rauhallisessa ympäristössä "maalla" ja syödä kotona. Viikonloppuisin ja lomilla taas tykkäisin harrastaa, käydä ravintoloissa, teattereissa ja erilaisissa tapahtumissa. Harvalla on varaa kakkosasuntoon Helsingissä ja olisi järjetöntä pitää sitä enimmäkseen tyhjillään.