Omaankin postilaatikkoon putkahti se kirje, jota jokainen tietynikäinen suomalaismies on odottanut. Kuten varmaan kaikki muutkin, olin etukäteen spekuloinut sisällöllä.
Periaatteessa vaihtoehtoja oli kaksi. Edellisen kerran kertausharjoituksissa ollessa sain tietää, mikä oli sodanajan sijoitukseni. Tämä oli ensimmäinen vaihtoehto. Pidin kuitenkin lähes yhtä todennäköisenä vaihtoehto B:tä. Edellisestä kertauksesta oli kuitenkin jo erinäisiä vuosia ja epäilin, että alkoi olla niillä ja rajoilla, vieläkö kelpuutettaisiin periaatteessa nuoremman ikäpolven hommaan. Ja jos ei, niin siinäkin tapauksessa minulla oli sivistynyt arvaus sijoituspaikasta. Jokerikortti olisi ollut, että minut olisi varattu tiettyyn siviilitehtävään, mutta epäilin tätä vaihtoehtoa epätodennäköiseksi siksi, että a) armeija ei välttämättä ole suunnitellut kuka hoitaa mitäkin siviilitehtävää kriisin aikana paitsi ehkä kaikkein tärkeimmät tehtävät ja b) vaikka olisi suunnitellutkin, niin pari vanhempaakin miestä olisi siihen tehtävään käytettävissä. Tai sitten vaihtoehto C - ihan jotain muuta.
Ja niinhän siinä sitten kävi, että vaihtoehto B toteutui. Tosin tunnetusti yksikään sotasuunnitelma ei toteudu ensimmäistä laukausta pidemmälle. Voihan se olla, että tilanteen kiristyessä huomaavat, mokomat, että iästään huolimatta tuo Brown pistää kunnoltaan edelleen päihin yli puolelle varusmiesjampoista ja löydän itseni esikunnan tuulimyllynlämmittäjän tehtävän sijasta vanhemman palkkaluokan miinanpolkijana.
Oli miten oli, olen aina noudattanut sääntöä "aina mennään kun meitä tarvitaan". Kun kutsu on käynyt, en ole kieltäytynyt. Ja joskus jopa säännöllä joskus mennään vaikkei tarvittaisikaan, kuten kerran takavuosina kun tuli kutsu vapaaehtoiseen kertausviikonloppuun. Kun ei muutakaan menoa ollut, niin totesin että eiköhän se aina kotiolot voita.
Tällä hetkellä Suomessa käydään kiivasta debattia kahdesta maanpuolustukseen liittyvästä asiasta:
1) Nato vai ei?
2) Asevelvollisuus vai ammattiarmeija?
Näistä ykköskysymys on se vakavammin otettava, kakkonen on lähinnä teoreettinen.
Kysymykseen yksi vastaan lyhyesti mutta ristiriitaisesti: periaatteessa vastustan ehdottomasti Natoon liittymistä, mutta käytännössä kannatan sitä ehdottomasti. Periaatteessa Suomelle ehdottomasti paras ratkaisu olisi laittaa oma puolustus uskottavaan kuntoon. Käytännössä, koska tämä vaihtoehto tuntuu olevan mahdoton, on liityttävä Natoon mahdollisimman pikaisesti.
Kysymys kaksi taas kiertyy kysymykseen yksi. Mikäli toimimme Ehrensvärdin ohjeen vastaisesti ja luotamme vieraan apuun, niin hittoonko me tarvitsemme asevelvollisuusarmeijaa? Itse asiassa, hittoonko me tarvitsemme siinä tapauksessa enää koko armeijaa? No, vakavasti puhuen on lähdettävä siitä, että liittoudumme tai emme, meillä on oltava valmius puolustaa Suomea tehokkaimmalla mahdollisimmalla tavalla. Ja silloin kysymykseksi jää, asevelvollisuus vai ammattiarmeija?
Jos lähdetään historiallisesti liikkeelle, niin luolamiesten aikaan kaikki armeijat olivat asevelvollisuusarmeijoita. Kun naapuriheimo hyökkäsi, niin oletettavasti äijä kuin äijä heitti nuijan olalle. Tarkalleen ottaen kyseessä ei ollut siis armeija, vaan militia. Armeijaksi voidaan sotilaallista yhteenliittymää kutsua vasta siinä vaiheessa, kun siinä menestyksellisesti toimiminen edellyttää jonkinlaista erityistaitoa, jota ei voida olettaa kaikilla olevan. Siinä vaiheessa, kun tekninen kehitys tätä edellytti, syntyi ammattiarmeija. Kaikkien ei ollut mahdollista palvella armeijassa yksinkertaisesti siitä syystä, että työvoimaa tarvittiin siviilitehtäviin, kuten maanviljelykseen. Niinpä ammattiarmeijat olivat sääntö aina Napoleonin aikaan asti. Sitten tuo pikku korsikalainen keksi Grande Arméen ja pisti sillä pataan kaikkia muita siihen asti, kunnes nämäkin ottivat opikseen ja järjestivät kutsunnat.
Ja tämä onkin ollut sääntö siihen asti. Ammattiarmeija on ollut kauniin sään armeija. Kun sitten on oltu kusisessa paikassa, on tarvittu asevelvollisuutta. En muista historiasta yhtään ainutta esimerkkiä, jossa olisi tapahtunut seuraavaa: asevelvollisuusarmeijalla menee sodankäynti huonosti, jolloin päätetään "hei, luovutaan asevelvollisuudesta ja siirrytään ammattiarmeijaan, eiköhän se siitä". Siis että tuota olisi edes yritetty. Puhumattakaan siitä, että olisi voitettu. Päinvastaisia esimerkkejä löytyy pilvin pimein. Kertaakaan sitten Napoleonin ei ole käynyt niin, että asevelvollisuusarmeija olisi ottanut pataan ammattiarmeijalta, olettaen että tilanne on ollut edes suhteellisen tasapuolinen. USA:n ammattiarmeija pieksi Irakin asevelvollisuusarmeijan, joopa joo. Länsimainen huipputeknologisen maan sotakoneisto vastaan arabimaan haluton armeija. USA:n asevelvollisuusarmeija hävisi Vietnamille, joopa joo. Sodassa jossa jenkkien piti tapella silmät sidottuina ja toinen käsi selän takana poliittisista syistä siinä missä Vietnamilla ei ollut pidikkeitä - ja Vietnamilla jos millä oli totaalisen sodankäynnin asevelvollisuusarmeija. Brittien ammattiarmeija valtasi Falklandin Argentiinan asevelvollisuusarmeijalta, joopa joo. Voitteko kuvitella, miten yksipuolinen sota olisi ollut, jos Argentiina olisi ollut mukana pelkillä ammattisotilaillaan?
Ammattiarmeijan sotilaat eivät yleensä ole sen pätevämpiä kuin asevelvollisuusarmeijankaan. Kolmikymppinen ammattikersantti osaa sotimisen. Kolmikymppinen reservin kersantti osaa hitsaamisen / LVI-asennuksen / kokkaamisen / sairaanhoidon / kouluttamisen siviilityönsä ansiosta ja sen lisäksi sotimisen melkein yhtä hyvin kuin ammattikersantti. Mies miestä vastaan ammattiarmeija voittaa asevelvollisuusarmeijan, mutta ammattiarmeija on vain osiensa summa siinä missä asevelvollisuusarmeija on reilusti enemmän kuin osiensa summa. Sodankäynti on muutakin kuin ampumista ja kuten jokainen rauhanturvaajana palvellut suomalainen osaa kertoa, suomalaiset rauhanturvaajat kykenevät hoitamaan hommansa ammattiarmeijoita paremmin siitä yksinkertaisesta syystä, että jo komppanian kokoisesta joukosta löytyy ammattimies melkein mihin tahansa vastaan tulevaan tehtävään.
Johtopäätös on selvä: asevelvollisuus on tarpeellinen maalle, jonka uhka on sitä selvästi suurempi vihollinen. Ja se on maata varten, ei asevelvollisuus ole yksilön, vaan yhteisön asia. Kokonaan toinen juttu on sitten se, tarvitseeko jokaisen olla pum-pum -koulutettu, vaan onko nykymaanpuolustus tehokkaampi muuten? Loppujen lopuksi kehittyneen maan armeijassa yli 80 % on huoltotoimenpiteitä ja alle 20 % varsinaisia taistelutehtäviä suhdeluvun kasvaessa koko ajan yhä huoltopainotteisemmaksi. Peruskysymys ei silti muutu, vaikka taistelutehtävistä ei välttämättä kyse olekaan. Totaalinen maanpuolustus on ylivoimaisesti paljon tehokkaampaa kuin pelkkä ammattiarmeija.
Tämän hyväksyminen aiheuttaa mielenkiintoisen näkökulman myös siviilipalvelukseen. Siviilipalvelus on moraalisesti kestämätöntä ja "en halua enkä pysty tappamaan" -valehteluineen huijausta, mutta totaalisessa maanpuolustuksessa ei ole väliä sillä, onko armeijan vermeet päällä vai kirjoittaako virusbottia vihulaisen tietojärjestelmiin siviilimaiharissa. Pieni maa tarvitsee kaikkien panoksen eikä siinä silloin kysytä, oletko siviili vai sotilas - usein ensimmäisestä onkin enemmän hyötyä, jotta sotilaat voisivat tehdä oman työnsä helpommin.
Totaaliseen maanpuolustukseen kuuluvat myös naiset. Aikoinaan vastustin naisten asepalvelusta sillä perusteella, että kyllä miesten pitäisi saada olla edes sodassa kaikessa rauhassa. Kylmä tosiasia on se, että heteromiehellä on aina toosa mielessä ja jos tosipaikassa on naisia ympärillä, se on häiritsevä tekijä. Ja erityisen häiritsevä se on siksi, että naiset eivät pelkästään fyysisten vaatimusten tasolla kykene täyttämään miesten tehtäviä - asiasta tehdyt tutkimukset kertovat karua mutta vaiettua kieltään. Toki parhaat naiset kykenevät samaan kuin keskinkertaiset miehet, mutta keskinkertaisia miehiä on kyllä aivan riittävästi tarvittaviin tehtäviin ilman, että naisten läsnäolo häiritsisi heidän tehokkuuttaan. Takalinjojen tehtävät ovat sitten asia erikseen, samoin kuin naisten omat joukko-osastot tehtävissä, joissa fyysinen suorituskyky ei ole rajoittava tekijä. Sinänsä en naisten asepalvelusta vastusta. Olisihan sitten naisilla omiakin tarinoita kerrottavaksi eikä tarvitsisi tyytyä minun versioihini.
Meikäläiselle tuli se, minkä arvelinkin eli pommikoneen rahastaja eli reservissä ilman erityistä sijoituspaikkaa. Naton kohdalla olen edelleenkin ottiatuota. Jos Natolla olisi nyt sama syömähammas kuin vuonna 1989 niin mikä ettei. Se on se syömähammas kyllä vaan pahasti kulunut. Lähinnä sieltä kai saisi jonkun verran ilma-apua ja samoin laivastoapua mikä tietysti viennistä riippuvaiselle maalle olisi elintärkeää. Maasotiminen jäisi joka tapauksessa meille, joten Natolla tai ilman pitäisi kalustopuoleen ruveta satsaamaan viimeistään toissapäivänä.
VastaaPoistaAsevelvollisuudesta olen kanssasi samaa mieltä. Jotenkin vaan veikkaan, että tietystä suunnasta alkaa kohta asiaan liittyvä myllytys noin n:nen kerran. Tuohon naisten asepalvelukseen lisään vielä sen, minkä joskus ennenkin, että toosaan kohdistuvan mielenkiinnon lisäksi miehillä on naisiin tietty luontainen suojeluvaisto, ja jos jalkaväkiryhmässä on yksi nainen ja seitsemän miestä, niin ne seitsemän miestä tapattavat itsensä suojellessaan sitä yhtä naista.
Meillä tuli "Varattu" eli Kultsi on työpaikassa, josta ei mobilisoida ketään. Hukkaan meni sekin upseerikoulutus.
VastaaPoistaSuomen ainoa toivo on liittoutuminen, kuten vuonna 1944. Vain vieraan apu pelasti silloin Suomen tuhoutumasta täydellisesti. Tämä on sattumoisin oppi, jonka kaikki Euroopan pienvallat oppivat viime rähinästä: yksin pienvallat eivät pärjää.
Hyvä pitää mielessä, että sodat eivät lopu siihen, että toinen tai molemmat osapuolet tajuavat olleensa alun alkaen väärässä. Ne loppuvat kun toinen tai molemmat osapuolet ovat kuluttaneet resurssinsa loppuun, puukko kaulalla ja maassa maaten. Sotaa ei voiteta teknologisella ylivoimalla vaan kulkemalla talosta taloon, ojasta ojaan ja niityltä toiselle ase kädessä kuolemaa uhmaten. Ammattiarmeija ei siihen kykene Suomen olosuhteissa.
VastaaPoistaVenäjän armeijalla on noin miljoona miestä aseissa, ja yleinen kokemus on osoittanut, että hyökkääjä tarvitsee kuusinkertaisen ylivoiman onnistuakseen tavoitteessaan. Joten jos Venäjä siirtää kaikilta muilta rajoiltaan kaikki joukot tänne vallatakseen Suomen, niin sitten liittoutuminen voi suojata miehitykseltä. Muussa tapauksessa selviämme omillamme, mikäli koemme, että Suomi on puolustamisen arvoinen.
Eri asia on, onko sellainen maa puolustamisen arvoinen, joka menee sekaisin kun vanha harmaatukkainen mies lähettelee Facebookissa seksikutsuja. Ehkä Halla-aho oli oikeassa toivoessaan näiden olevan ensimmäisiä uhreja valitsemansa politiikan kantaessa hedelmää.
Pienvalta pärjää kyllä yksin, sopii kysyä Sveitsiltä. Kyse on vain siitä, onko valmis maksamaan siitä vaaditun hinnan.
VastaaPoistaJB, Sveitsi on luonnollinen linnoitus. Koska Alpit. Tämä on syy, miksi Saksa ei koskaan lähtenyt valtaamaan Sveitsiä eli miksi operaatio Tannenbaumista ei koskaan tullut mitään. Sveitsi on Sunzin kielellä "sidospistemaastoa", aivan samoin kuin Tiibet.
VastaaPoistaNyrkkisääntö on, että hyökkääjä tarvitsee ceteris paribus kolminkertaisen ylivoiman puolustajaan nähden onnistuakseen, ja vuoristomaasto suosii puolustajaa ja viisinkertaistaa puolustajan voimat. Eli yksi sveitsiläinen yhtymä vastaa viittätoista vihollisen yhtymää.
Suomella ei ole vuoristoja. Skandit ulottuvat vain Käsivarteen, ja Svekofennidit sekä Karelidit kuluivat peneplaaniksi jo prekambriajalla.
Muistaakseni jossain kirjotuksessa matruuna puhui ihan toista suomen maasto ja luontoolosuhteista, kuinka hankala tänne olis hyökätä ?
VastaaPoista-jpt-
Asiaan liittyvä uutinen Pravdassa
VastaaPoistaEn käsittele asiaa faktana, mutta luulen, että kaikissa kehittyneissä maissa on valmiiksi tehtyjä listoja sopivan ikäisistä nuorukaisista, jotka voidaan ottaa kutsunnoissa palvelukseen. Kutsunnat ovat vain tekninen, näkyvä instrumentti ja niiden järjestäminen ei kummoisia vaadi. Pohjatyö tehdään kuitenkin aikaisemmin henkilörekistereistä. Peruskoulutuskaan ei aikaa vie kuin muutaman kuukauden.
Tällainen järjestely on mm. USA:ssa, jossa jokainen 18-25 -vuotias mies joutuu ilmoittautumaan Selective Service Systeemiin. Koskee kansalaisia ja legal alieneita. Jos laiton siirtolainen ilmoittautuu, niin se ei aiheuta karkoitusta vaan saattaa jopa auttaa oleskelulupaan. Maksavathan nuo verojakin ja lapset käyvät koulua. Se että Susanna aina vaahtoaa kuola suupielissä amerikan ammattiarmeijaa ja sen laatua, on ihan viihteellistä komiikkaa, mutta ei sillä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Värvättyjen vaatimuksia on jo jouduttu lieventämään, koska sopiva porukka alkaa vähetä ja suurinta osaa väestöstä ei edes kiinnosta sotilasura. Pohjoismaissa jokainen jannu tiedetään, koska täällä jengi on oikeasti turpeeseen sidottu ja muuttaa ei saa ilman lupaa (Suomessa muuttoilmoitus on tehtävä rangaistuksen uhalla).
Aina pitää muistaa, että sota harvoin tulee yllätyksenä. Siis täytenä yllätyksenä. Edes Jom Kippur-sota ei olisi ollut niin yllätyksellinen, jos tiedustelutietoa olisi uskottu. Suomi mobilisoi kenttäarmeijan ennen talvisotaa, US Army järjesti Louisianan manööverit. Uskon myös, että tähän reserviläiskirjeeseen liittyy lkp-elementtejä ja muuta, mitä nyt vain ei tuoda julki eli ihan tilastollista dataa peitosta ja saavutettavuudesta.
Viime sotien yhteydessä kerrotaan kerrotun jonkun kenraalin anekdootti: ulkomainen sotilasasiamies kysyi, että miten Suomi pystyy mobilisoimaan melko huomaamattomasti ja kattavasti koko kenttäarmeijan? Kenraali vastasi, että miten herra sotilasasiamies menettelee, kun järjestää kutsut? Lähetän kutsukortit tietenkin. Niin mekin teemme, vastasi kenraali. Hyvä kasku vaikka ei olisi tottakaan, mutta ei anneta sen häiritä.
Ykä:
VastaaPoista" Tuohon naisten asepalvelukseen lisään vielä sen, minkä joskus ennenkin, että toosaan kohdistuvan mielenkiinnon lisäksi miehillä on naisiin tietty luontainen suojeluvaisto, ja jos jalkaväkiryhmässä on yksi nainen ja seitsemän miestä, niin ne seitsemän miestä tapattavat itsensä suojellessaan sitä yhtä naista. "
Olet todennäköisesti oikeassa, tosin tämä suojeluvaisto on jo kokeneen jermun ja vasta etulinjaan tulleen nuoren miehen suhteessa. Jermut eivät pysty keskittymään taisteluun, kun jatkuvasti pyrkivät suojelemaan kokemattomia. Siksi tulikaste olisi tultava koko joukolle kerralla. Näin muistelen erään kuusikymppisen everstiluutnantin kertoneen, kun olin turistiryhmän mukana Vuoksen rannalla katselemassa Äyräpään kirkon raunioita.
Moderni sotiminen taitaa olla jo sellaista
VastaaPoistaettei siinä enää miesmäärä vaikuta. katsellu
jotain sarjaa kun modern warfare tai joku sellainen
joltain kanavalta ja on hiukkasen tekniikka kehittynyt
sitten omien aikojen. On droneja, älypommeja, ohjuksia,
älytykkejä, koptereita joita ei näe, ei kuule, mutta ne näkee sinut. älyluoteja jotka korjaa itse lentorataa ja läpäisee
kaiken mahdollisen. nano camoflake pistää kaiken piiloon ja
niin poispäin. Jos me oikeasti jotakin halutaan voittaa
kyllä siinä naton tarvii kaveriksi. Se on ihan turha meidän
täällä yksikseen rupeltaan, takkiin tulisi muutamassa minuutissa.
mitä tekniikkaan noin yleisesti ottaen tulee
alkaa jo vähän pelottaa, ketä tahansa voidaan tarkailla,
katsoa mitä ostaa, missä käy, ketä tuntee, mitä puhuu. Sitten poistaa
päiviltä jollain lentävällä dronella jos on tarvis.
Nykytekniikka mahdollistaa aika hyvän poliisivaltion
kun vain joku keksii sitä käyttää.
sitten jotain aivan muuta, naislogiikka vauhdissa.
http://theuspatriot.com/2014/06/03/liberal-activist-raped-by-a-black-man-turns-and-blames-white-men-for-it/
Olen aivan samaa mieltä sekä Natosta että asevelvollisuudesta ja samoista syistä. Miesvoimaa tarvitaan ja tullaan tarvitsemaan edelleen, jos isoa maata halutaan puolustaa. Eikä pidä yliarvioida teknologian roolia. Rynnäkkökivääri saattaa edustaa jonkinlaista päätepistettä nurmiporien normiaseistuksessa; kehittyneempiä aseita voidaan keksiä, mutta ne ovat monimutkaisempina liian helposti rikki meneviä. Voi olla, että rynnäkiväärin myötä saavutettiin maksimaalinen rajahyöty rivisotilaan tulivoimassa. Rynkky on riittävän tehokas, mutta tarpeeksi yksinkertainen.
VastaaPoistaJos oikeasti joku hi-tech -armeija joskus syntyy, se pysähtyy yhtään haastavampiin maasto-olosuhteisiin ja säähän. Liikaa ei kannata teknologiaan luottaa.
Sveitsiläisillä on kieltämättä maastollisesti helpompaa kuin suomalaisilla. Ja johan 50-luvulta lähtien on puhuttu, että ei teknologiaa vastaan ole mitään mahdollisuuksia - silloin aseena vain oli ydinpommi. Vaan eipä tuotakaan ole sitten Nagasakin käytetty. Ja jos tekniikka ratkaisisi, niin minkä takia jenkeillä oli sitten pirusti vaikeuksia Afganistanissa ja Irakissa?
VastaaPoistaHyviä näkemyksiä Jaskalla, ja täytyy myöskin todeta että oli mikä tahansa liittoutuminen kyseessä, niin ensin omat puolustusvoimat kuntoon.
VastaaPoistaSveitsisitä ja Hitleristä sen verran, että kuka sitä nyt omaan pankkiinsa hyökkäisi.
Aikoinaan kun lentokoneet ilmestyivät Ensimmäisen Maailmansodan taivaalle, oli moni kokeneempi sotapäällikkö sitä mieltä, ettei enään voida sotia, kun noin tehokkat aseet tulevat käyttöön. Tätä samaa hokemaa on sen jälkeeb voihkittu lukemattomat kerrat, ja niin sitä vaan soditaan. Itse olen sitä mieltä, että murikka ja jätkät lavalla ovat edelleenkin kova sana suomalaisessa maastossa.
Tuo oli aika hyvin lohkaistu, ettei "rintamallakaan miehet saa olla naisilta rauhassa".
Muistaakseni jossain kirjotuksessa matruuna puhui ihan toista suomen maasto ja luontoolosuhteista, kuinka hankala tänne olis hyökätä ?
VastaaPoistaSuomen tilanne on hyvä - joskaan ei niin erinomainen kuin Sveitsin.
Suomen ydinalueille on täsmälleen yksi kulku-ura ja se on Karjalan kannakselta Valtatie 7:n suuntaan. Suomeen on aina tultu Kannaksen kautta. Syy on yksinkertainen: Uudenmaan laajat peltoaukeat ovat ainoita paikkoja, joissa mekanisoitu jalkaväki todella on omillaan ja se on lyhin reitti Suomen ydinalueille. Savo-Karjalan laajat järvialueet ovat hyökkääjän kannalta todella pirullista maastoa - siellä yksi pataljoona kykenee helposti pidättelemään armeijakuntaa. Suomen saaristo puolestaan takaa sen, että hyökkäys mereltä tai maihinnousu on itsemurha. Varsinkin, kun paikat käydään miinoittamassa ja merimerkit kerätään vex.
Kainuu ja Lappi ovat ikävää maastoa sekä hyökkääjän että puolustajan kannalta. Siellä etäisyydet ovat pitkiä ja kulkukelpoisuus huono. Teitä ja rautateitä on vähän, ja ne on helposti puolustettavissa. Toisaalta mekanisoitu armeija ei mielellään lähde tiettömiin korpiin.
Venäjän armeijan huolto on sidottu rautateihin. Se hyökkää aina rautatien suunnassa. Hyökkäyslinjat on siksi helposti ennakoitavissa. Samoin Venäjä on surkeimmillaan puolustuksessa - se hyökkää aina. Syystä että Venäjän rajamaat ovat tasankoa ja aroa, joka suosii hyökkääjää, ja sitä on vaikeaa puolustaa. Siksi Venäjä on hyvin aggressiivinen suhteessaan naapureihinsa.
Ja johan 50-luvulta lähtien on puhuttu, että ei teknologiaa vastaan ole mitään mahdollisuuksia - silloin aseena vain oli ydinpommi. Vaan eipä tuotakaan ole sitten Nagasakin käytetty. Ja jos tekniikka ratkaisisi, niin minkä takia jenkeillä oli sitten pirusti vaikeuksia Afganistanissa ja Irakissa?
VastaaPoistaKoska heillä on sama tilanne kuin saksalaisilla Jugoslaviassa 1941-1944.
Sekä Irakin että Talibanin asevoimien murskaaminen oli helppoa. Ongelmat tulivat voiton jälkeen. Aivan kuin Jugoslaviassakin, molemmat maat hajosivat lukemattomiin, villisti keskenään taisteleviin ryhmittymiin, joille kaikille yhteinen vihollinen oli oma siviiliväestö - aivan kuten Jugoslaviassakin cetnikeille, ustashoille ja titolaisille.
On helppoa taistella yhtenäistä ja yksimielistä vihollista vastaan ja tuhota se teknologisella ylivoimalla. Vaan milläpä taistelet viittä tai kuutta faktioita vastaan, jotka kaikki vielä taistelevat keskenään - ja sotivat omaa siviiliväestöä vastaan?
Sissisodan A ja O on terrori. Eli että terrorisoidaan omaa siviiliväestöä niin, ettei se tunne itseään turvalliseksi eikä käänny miehittäjän puoleen. Kun siviiliväestö saadaan pelkäämään ja epävarmoiksi, se suhtautuu tällöin miehittäjään epäluuloisesti: miehittäjä ei kykenekään takaamaan rauhaa. Tekemällä näyttäviä terrori-iskuja siviilejä vastaan saadaan miehittäjä näyttäytymään heikolta. Koska every nation prefers to misruled by their own elites rather than benefically ruled by foreigners, niin tällöin kansan mielipide kääntyy miehittäjälle epäluuloiseksi ja sissien puolelle. Tällöin sissit ovat vahvoilla. Ja aina väliin kuolee joku miehittäjäkin.
Näin toimivat cetnikit, ustashat ja titolaiset Jugoslaviassa, ja Viet Cong Vietnamissa. Ja niin ovat toimineet eri islamistiorganisaatiot islamilaisissa maissa. Amerikkalaisten sotilaalliset tappiot ovat olleet minimaallisia ja siviilien hirveitä, mutta miten taistelet tällaista porukkaa vastaan, jonka pääasiallinen toimintakeino ovat itsemurhapommitukset sekä muut pommiattentaatit?
IM: Kuten olen todennut, minusta on kummallista että amerikkalaiset eivät onnistuneet tuomaan demokratiaa Lähi-Itään, vaikka heillä oli omasta takaa kokemusta toimivasta menettelytavasta. Eli hävitetään alkuperäisväestö lähes sukupuuttoon ja asutetaan maa anglogermaanisskandinaavisella väestöllä. Tällä kertaa olisi voitu vielä ottaa oppia edelliskerran virheestä ja jättää rahtaamatta afrikkalaiset paikalle.
VastaaPoistaOff-topic: Mitäs mieltä Jaska on tästä:
VastaaPoistaHyvästi, Cooper-hiki!
Joseenkin samoilla argumenteilla voitaisiin lakkauttaa kokeet kaikista aineista; kyllähän matemaattinen lahjakkuuskin antaa joillekin etua, ja tämähän on väärin.
Ei ole yllätys, että vanhemmat miesopettajat vastustavat ajatusta ja nuoremmat naisopettajat kannattavat. Kyse on samasta feminisointiprosessista, joka koskee muutakin yhteiskuntaa. Objektiiviset suorituksen mittatikut hävitetään ja niiden yläpuolelle korotetaan sosiaalinen vuorovaikutus ja "hyvät fiilikset", jotka ovat juuri naisten ominta aluetta.
Vaikka eihän moinen palvele lopulta ketään, ei miehiä taikka naisia.
"Nykyäänkin luokan tsemppareita jo palkitaan, mutta uusi opetussuunnitelma on positiivinen ohjenuora, joka mahdollistaa pätevyyden tunteen aiempaa suuremmalle oppilasjoukolle"
VastaaPoistaTässä tiivistyykin moisen ajattelun prioriteetti. Tärkeintä on pätevyyden tunne, ei mitattava pätevyys.
Tuossa pointti on, että jotkut liikunnanopettajat antavat liikuntanumeroita Cooperin testin tuloksen mukaan. [Ruukinmatruuna veti pelkkiä kymppejä, sillä aktiiviaikanaan hän juoksi 3200.] Tämä puolestaan on testin väärinkäyttämistä: Cooperin testi mittaa vain ja ainoastaan juoksukestävyyttä (ja siinä sivussa yleiskuntoa sekä hapenottokykyä), ei liikunnallista, varsinkaan taito- ja/tai joukkuelajien, osaamista.
VastaaPoistaKolmekymppisistä reserviläisistä muuten puolet eivät pääsisi intin kuntovaatimuksista enää läpi.
Cooperin testistä: Itse reputin sen aina. Tulos oli luokkaa 1600 metriä. Ei ihme, sillä olin merkittävästi ylipainoinen. En kuitenkaan ollut täysin liikuntakyvytön vaan minulla oli lihasvoimaa enemmän kuin luokan muilla tytöillä ja olin notkeampi kuin muut ja sitä myöten hyvä voimistelussa. Olin myös ihan kelpo maalivahti. Muiden avujeni ansiosta sainkin sentään kasin arvosanaksi, koska meidän opettajamme ei onneksi tuijottanut sitä pelkkää cooperia. Ei mulla ole sen poistosta sen kummempaa mielipidettä, mutta koko liikuntakyvykkyydestä se ei kyllä kerroa paljoakaan. Ei tosin kerro koululiikunta ylipäätään. Olihan noita aineita, joissa en ollut hyvä, mutta mihinkään muuhun ei kehittynyt sellaista vastenmielisyyttä kuin liikuntaan ja syy on ihan koululiikunnassa ja siinä, että jotkut on hyviä ja jotkut ei ja kun se arvotetaan, se oli jotenkin 100 kertaa isompi asia kuin vaikkapa se, kuka oli hyvä maantiedossa. Jos olit hyvä mantussa, ketään ei kiinnostanut eikä sekään, olitko huono. Suosiosi ei riippunut siitä, mitä teit mantun tunneilla. Mutta jos olit huono liikunnassa, sen sait kyllä tuntea nahoissasi. Jos arvostelut poistamalla saataisiin jengi liikkumaan enemmän ja pitämään siitä enemmän, meikä kyllä liputtaisi muutoksen puolesta (en tosin tiedä, auttaako se).
VastaaPoistaSe voittaa sodat jolla on eniten rautaa, minua kiinnostaa tässä lähinnä se että miten mahdollinen kapelo voitetaan. Tuollainen Isänmaallisella jauhannalla saada muuta kunnolla turpaan, kun Sodat pitäisi miettiä siltä kantilta miten ne voitetaan. Nyt me ollaan kuin sorsat lammella ja ei joku pentti perusinsinööriä välttämättä kauheasti kiinnosta, miettii että pitääkä tunkkinne, sijotan tästä itseni Balille.
VastaaPoistaItse olen Suomen armeijasta sitä mieltä että nämä pellehermanni komppaniat pysäytä edes polkupyörää. Toisaalta Suomalaiset ovat kyllä hyviä työnteossa ja sotiminen on aika pitkälti sitä että jaksetaan tehdä mitä pitää päivästä toiseen jotenkuten pärjäittäisiin jonkin aikaa mutta ei meidän resurssit oikein riitä kunnon vastarintaan ja tässä tulee sitten nato jolla on vähän eri sarjan resurssit, en oleta että vaikka naton kanssa olisi hyväkin sopimus, että sitä kaikin osin noudatettaisiin, politiikka kun on mitä on. Mutta jos jotakin apua tälläisiltä valtiolta kuten yhdysvallat, saksa ja iso-britannia antaisi se ihan toisenlaiset saumat pärjätä mahdollisessa kriisissä.
Ois aika hienoo siellä kun etulinjan poterossa kyhjöttää ja miettii että millä pirulla nuo pysäytetään kuulla vaikkapa tälläiset sanat.
Heil Kamerad, ich habe panzerdivision, wo ist problem, jawohl.
(Tiiä kyllä menikö tuo sinne päinkään mutta koitimpa kuitenkin)
Teknologia vs jauheliha:
VastaaPoistaJumala on sillä puolella, kenellä on isommat tykit. Paholainen on sillä puolella, kenellä on isommat reservit.
Koululiikuntaan liittyen: kysehän ei varmaan ole siitä, että liikkanumeron pitäisi olla kiinni vain Cooperin testistä. Siinä ei olisi järkeä, koska se on yksi osa-alue lihaskunnon ja lajiosaamisen ohella. Mutta ei testiä poistaakaan kannata.
VastaaPoistaCooperin testissä on se ongelma, että se on itse asiassa hyvin nöyryyttävä kokemus niille, jotka ovat huonoja juoksemisessa. Sama koskee tosin koululiikuntaa paljolti muutenkin. Jos olet ylipäätään heikompi kuin muut, koululiikunnasta muodostuu pelkkä nöyryytysten ketju. Tämä ilmiö ei esiinny samalla tapaa muilla tunneilla, koska, kuten sanottua, niissä pärjääminen vaikuttaisi olevan vähemmän merkityksellistä sosiaalisessa hierarkiassa ja toisaalta, niissä pärjäämättömyys ei ole lähellekään niin näkyvää. Totta kai on kusipääopettajia, jotka saattavat tiedottaa koko luokalle, kuka sai vitosen jne. mutta omalle kohdalle ei sattunut yhtäkään. Kukaan ei tiennyt, mitä numeroita sain koulussa, jos en itse heille kertonut. Sen sijaan koko koulu tiesi, että olin täysi susi cooperissa, kurjimus jalkapallossa jne.
VastaaPoistaEn osaa sanoa, miten tämä tarkalleen pitäisi ratkaista, mutta olen sitä mieltä, että kyse on aika tärkeästä asiasta. Nimittäin juuri ne lapset, jotka ovat huonoja koululiikunnassa, ovat usein niitä, jotka olisi hyvä saada innostumaan liikunnasta ja liikkumaan edes jossain muodossa. 9 vuotta kestävä nöyryytys on omiaan saamaan kenet tahansa välttämään nöyryytyksen aiheuttajaa.
Sitten itse asevelvollisuudesta. Peruskysymys on: tuotetaanko rautaa vai jauhelihaa. Eli investoidaanko laatuun vai määrään. Asevelvollisuus ei milloinkaan luo laatua: asevelvollisuus luo määriä.
VastaaPoistaSyy on siinä, että resurssit ovat aina rajalliset, ja yhtälö on R = n*k, missä R = resurssit, n = koulutettavien lukumäärä ja k = koulutukseen käytetyt resurssit per lärvi. Mitä isompi armeija lukumääräisesti, sitä vähemmän käytettävissäolevia koulutus- ja varusteresursseja voidaan investoida kuhunkin koulutettavaan. Ja mitä pienempi armeija, sitä paremmin sotilaat voidaan aseistaa ja kouluttaa.
Tästä yhtälöstä suora seuraus on, että asevelvolliset ovat aina 1:1 heikommin koulutettuja, huonommin varustettuja ja heikommin tehtävistään suoriutuvia kuin vastaavasta väestöstä kootut ammattisotilaat.
Asevelvollisuuden idea on lukumäärien paisuttaminen. Tämä on etu näännytyssodassa. Sen haittapuoli ovat hirvittävät rahalliset ja inhimilliset kustannukset. Asevelvollisten idea on, että heitä voidaan uhrata sumeilematta, sillä kaatuneen asevelvollisen tilalle voidaan aina kouluttaa uusi. Siksi asevelvollisarmeijoiden tappiot ovat aina hirvittävät - Ranska menetti Napoleonin sotien takia liki 20% koko väestöstään. jä hävisi lopulta Waterloossa Britannian ammattiarmeijalle.
Asevelvollisuus on tyypillisesti äärimmäisen kriisin toimenpide; eli joko diktaattori lähtee valloittamaan koko maailmaa tai sitten ollaan todella selkä seinää vasten. Syy on siinä, että asevelvolliset taistelevat tehtävään pakotettuina, heillä ei ole mitään muuta pelissä kuin oma henkilökohtainen selviämisensä (vain aniharva asevelvollinen omistaa kiinteistöjä tai maaomaisuutta tai on uskovainen), he taistelevat tehtävään pakotettuina rangaistuksen uhalla ja heidän koulutuksensa ja osaamistasonsa on heikko, koska koulutus joudutaan mitoittamaan aina sen kaikkein heikoimman aineksen osaamis- ja oppimiskyvyn mukaan. Tästä syystä keskiajalla arrieré-ban kutsuttiin vasta äärimmäisessä hädässä, ja mieluummin tehtiin rauha hiukan epäedullisemmilla ehdoilla kuin jatkettiin siihen pisteeseen.
Vain noin 50% miehistä on fyysisiltä ja psyykkisiltä ominaisuuksiltaan sellaisia, joista ylipäänsä voidaan saada sotilaita. Lopuista ei saada sotilaita tekemälläkään. Heidän kouluttamiseensa investoidut resurssit ovat hukkaanheitettyjä.
Kansanivälisten arvioiden mukaan sellaisella sotilaalla, jonka koulutuksesta on yli kymmenen vuotta ja jota ei ole kertautettu sen jälkeen, ei tee enää yhtään mitään. Tästä syystä myöskään Suomen ensilinjan taistelujoukoissa ei ole ketään yli 30-vuotiaita miehistön jäseniä eikä yli 40-vuotiaita päällystön jäseniä. Heidän sekä koulutuksensa on auttamatta vanhentunut että fyysinen kuntonsa on todennäköisesti surkea. Suomessa puolet yli kolmekymppisisitä ei enää täyttäisi armeijan kuntovaatimuksia.
Näännytyssodasta vielä. Näännytyssodan idea on sotia niin kauan, kunnes toiselta loppuvat resurssit. Sunzi erityisesti varoittaa näännytyssotaan joutumisesta: se tuhoaa ja köyhdyttää sekä hyökkääjän että puolustajan. Näännytyssodassa asevelvollisarmeijat ovat omimmillaan, ja lopputulos on sen näköinenkin: hirveät miestappiot, kaikki osapuolet köyhtyvät ja mitään ei saada aikaan. Aivan yhtä hyvin olisi voitu komentaa miehet lähimpään teloituskeskukseen ja ruilauttaa konekiväärillä, lopputulos olisi ollut sama. Puolustaja on vahvoilla näännytyssodassa, mutta hyökkääjän vastaveto on ulkoistaa sotiminen jollekin yksityisyrittäjälle, joka pitää painetta yllä mutta jonka kustannukset ovat huokeat. Ehkä tyypillisin esimerkki on ollut Kolmikymmeenvuotinen sota, mutta myös Iranin-Irakin sota oli näännytyssotaa puhtaimmillaan.
VastaaPoistaKun ammattiarmeijat ja asevelvollisarmeijat ovat 1980-luvulta lähtien kohdanneet, asevelvolliset ovat aina hävinneet. Argentiinan asevelvollisuusarmeija otti brittien ammattilaisilta pataan Falklandeilla. Huonosti koulutetut, demotivoituneet ja vastentahtoiset pojat kuolivat kuin kärpäset. Jos argentiinalaisilla olisi ollut ammattiarmeija Falklandeilla, britit olisivat olleet pulassa. He olivat jo nyt vaikeuksissa Argentiinan ilmavoimia vastaan - oli heidän onnensa, että Fleet Air Arm oli vain parempi. Irakissa puolestaan lukumääräisesti rajusti alivoimainen USA:n armeija murskasi Irakin armeijan kuin munankuoren, vaikka Irakin armeija oli maailman neljänneksi vahvin, he puolustivat omaa isänmaataan ja heillä oli tuoretta sotakokemusta Iranin-sodasta. Kosovossa pelkät USA:n ilmavoimat ja 72 päivää pommituksia riitti siihen, että serbit heittivät pyyhkeen kehään - maajoukkoja ei edes tarvittu. Ja yllättyykö kukaan, jos Ukrainassa parhaiten suoriutuneet sotilaat ovat ulkomaiset palkkasoturit? Ukrainan asevelvolliset ovat paenneet joukoittain, ja ilman ulkomaisia vapaaehtoisia Ukraina olisi jo luhistunut.
Laadun ja määrän kilpailussa nykypäivänä laatu voittaa aina. Rocceri totesi jo, että miksi. Teknologia on vain ottanut niskalenkin ihmisyydestä. Se on tehnyt sitä työelämässä ja se on tehnyt sitä sodassa. Teknologia tekee valtavan määrän ihmistyötä tarpeettomaksi, ja jäljellejäävä elävä työvoima voidaan sitten kouluttaa vielä sitäkin paremmin. Murikka ja jätkät lavalla voivat olla kova sana suomalaisessa maastossa - sellaista vihollista vastaan, jonka aseistus ja teknologia ovat samaa tasoa tai heikompia. Mutta miten sellaisella taistellaan Predatoreja ja täsmäiskuja vastaan? Ja ennenkaikkea: jos se vihollinen ei menekään sinne suomalaiseen maastoon, vaan salamasodan oppien mukaisesti etenee pitkin panssariuria ja logistiikkaväyliä?
Asevelvollisuusarmeijat soveltuvat erityisen huonosti salamasotaa vastaan. Siinä niiden lukumäärät ja kankea logistiikka toimivat itse itseään vastaan ja aikaansaavat puuroutumia ja kaaosta. Ainoa toimiva puolustus salamasotaa bvaswtaan on ilmaherruus, sillä ilmaherruus on salamasodan edellytys. Siksi Suomen ilmapuolustuksesta ei saa tinkiä senttiäkään. Salamasodassa myös puolustajan on oltava liikkuva, ja vastaiskut tulee suorittaa erityisesti hyökkäyskiilojen sivustoja ja logistiikkaa vastaan - ei yrittää kohdata voimaa voimalla. Ja pahaksi onneksi NATO_n shock and awe -doktriini on vain nykyaikaistettu versio salamasodasta...
Jom Kippurin sodasta vielä. Osoitti arabeilta harvinaisen huonoa sotilaallista silmää ajoittaa isku uskonnolliseksi pyhäpäiväksi (Jom Kippur = Suuri Sovituspäivä). Noita pyhäpäiviä kun koskevat juutalaiset sapattisäännökset, ja sattuneesta syystä silloin kaikki ovat joko kotonaan tai sukulaistensa luona ja tiet ja kadut ovat autiot. Mikä sen helpompaa mobilisoinnin kannalta? Kaikki miehet saadaan muutamassa tunnissa riviin ja logistiikkaväylät ovat täysin avoimet.
VastaaPoistaJos isku olisi tehty jonain maallisena juhlapäivänä, jolloin kaikki ovat lomalla, shoppailemassa, rannalla tai ulkomailla ja tiet ja kadut ovat täynnä yksityis- ja kaupallista liikennettä, niin lopputulos olisi ollut täysi kaaos.
Kaikille vielä: Ammattiarmeija ja ei-aseellinen maanpuolustusvelvollisuus eivät ole toisiaan poissulkevia. Suomi kykenisi hyvin taistelemaan ammattisotilaiden kanssa mutta niin, että siviiliväestö ikään ja sukupuoleen riippumatta tukisi niitä logistiikan ja muun huollon tehtävissä.
VastaaPoistaNATO:lta tulisi juuri sitä mitä Suomi tarvitseekin eli ilma-apua. Nykysodassa ilmaherruus ratkaisee ja se, kenellä on ilmaylivoima, voittaa aina. Maavoimilla on nykysodassa statistin osa: sota ratkaistaan ilmassa. Ja on meidän onnemme, että omat ilmavoimamme ovat Israelin tasoa: viimeksi kun Suomen ilmavoimat olivat mukana NATO:n harjoituksessa, he pistivät NATO-ilmavoimia Horneteillaan pataan 100-6. Siinä olisi jokaisesta suomalaispilotista tullut ässä. Entäpä sitten, jos vastassa olisivat olleet laadullisesti ja koulutuksellisesti paljon heikommat neuvostojoukot?
Mjahs, eikös toi toteudu jo im?, suomessa oli vissiin oli muutaman tuhannen ammattisotilaat tukenaan 200t reserviarmeija ja loput ovat sitten halonhakkaajina ja uusien sotilaitten alkuunpainijoina :)
VastaaPoista-jpt-
Ruukinmatruunan perustelut ammattiarmeijalle ovat kyllä vakuuttavia. En kuitenkaan usko, että ammattisotilaat ovat ihan noin hyviä.
VastaaPoistaTässä pari lainausta äsken lukemastani David Finkelin kirjasta Pataljoona 2-16, joka kertoo amerikkalaispataljoonasta Irakissa.
"Maavoimien oli pakko hyväksyä riveihinsä yhä enemmän kusipääidiootteja".
"Rekrytointitavoitteiden täyttämiseksi maavoimiin oli hyväksytth vuosien ajan yhä enemmän tulokkaita, joiden kohdalla täytyi joustaa kriteeristä tai toisesta. " t
erveydelliset ongelmat, huonot tulokset soveltuvuustesteissä, useimmiten kyse rikostuomioista."
"Suurin osa miehistä ei toki ollut sellaisia" Eli pointtini on se, että edes maailman parhaan armeijan sotilaat eivät ole todellakaan kaikki mitään huippuaineista, ja taistelutehtävissäkin on näitä mainittuja "kusipääidiootteja", joiden kohdalla on joustettu. Siis ainakin parikymmentä prosenttia on liian huonoja sotilaaksi, mutta heidät on otettu mukaan kuitenkin.
Topalassu, USA:n armeijan alokasmateriaali seuraa aika hyvin käänteisesti yhteiskunnan taloustilannetta. Eli että aina on pohjalla ne ihmiset, joille maanpuolustus on kutsumusammatti ja jotka menisivät armeijaan joka tapauksessa ja jotka sekä hankkivat armeijassa elämänuran että ammattipätevyyden (Jaskan argumentit siitä, että reserviläisarmeija on enemmän kuin osiensa summa, sattumoisin myös pätee USA:n ammattiarmeijaankin.) Mutta sitten on olemassa suuri joukko myös niitä, jotka ajautuvat sinne. Ja näiden osuus seuraa käänteisesti taloutta. Suurin osa näistä rekryyteistä tulevat alemmasta keskiluokasta. Proletariaatti puolestaan pyrkii välttämään armeijaan hakeutumista kuin ruttoa, koska se kokee valtion vihollisekseen.
VastaaPoistaEli mitä paremmin USA:n taloudella menee, sitä vähemmän houkuttelevaksi tuo jälkimmäinen aines kokee sotilasuran ja sitä vähemmän USA:n armeija saa rekryyttejä. Tällöin vaatimuksista joudutaan tinkimään ja niitä k*sipääidiootteja pääsee seulasta läpi. Mutta mitä heikommin USA:n taloudella menee, sitä enemmän houkuttelevana alempi keskiluokka myös kokee sotilasuran ja sitä korkeammalle myös rima voidaan nostaa.
Nykyhetkenä tilanne on taas jälleen se, että sotilasura koetaan erittäin houkuttelevana uravaihtoehtona, koska siviilipuolella taloudella menee todella surkeasti. Tällöin myös ne k*sipääidiootit on helppo karsia pois
Mistä tuollainen käsitys,että Yhdysvalloilla menee taloudessa surkeasti?
VastaaPoistaEurooppaan verrattuna Yhdysvalloilla menee taloudessa kerrassaan loistavasti,katsoo nyt mitä indikaattoria tahansa,tuotantoa,työttömyyttä,palkkasummia,BKTn kasvua,pörssikursseja ja dollarikin on vahvistunut.
Armeija on jenkeissä monille keino saada koulutus,kansalaisuus ja toisaalta monille se on perinne,vaari palveli viisi vuotta ja isä palveli,pojankin oletetaan palvelevan.Armeijaan ei Yhdysvalloissakaan mennä aina loppuiäksi,moni palvelee tietyn ajan jonka jälkeen siirtyvät aktiiviseen reserviin,sieltä voi sitten käsky käydä vaikka Afganistaniin.Näinhän kävi monelle 90-luvulla ja osin 80-luvulla palvelleelle reserviläiselle,olettivat aikoinaan palvellessaan tietyn ajan saadakseen stipendin yliopistoon,että eihän sitä sotaa ikinä tule.
Yleensäkin mielikuviin Yhdysvaltojen armeijaan vaikuttaa Hollywood ja sen luomat mielikuvat.Armeija antaa kalustoa ja miehiä sotaelokuvaan ja olettaa kuvan olevan mieleinen.Platoon ei ollut ja jouduttiinkin tuottamaan Filippiinien armeijan avustuksella,Top Gun oli erittäin mieleinen ja siihen saatiin lainaksi lentotukialus ja liuta koneita.Jokainen sitten voi miettiä,että kumpi noista elokuvista on realistisempi.
Ruukinmatruuna oli kerran eräällä Englannin-matkalla värväytymässä Royal Navyyn, mutta malttoi mielensä...
VastaaPoistaOlisipa muuten kiva saada taas Jaskan maantieto-aiheinen kirjoitus pureskeltavaksi :).
VastaaPoistaCooper. Typeryyttä poistaa se. Kyseessä on kuitenkin paras fyysisen terveyden mittari. Rajat ovat nykyään niin matalalla, että kiitettävän saa jokainen joka haluaa.
VastaaPoistaAmmattiarmeijan paremmuudesta odottelen edelleenkin esimerkkiä maasta, joka olisi luottanut ammattiarmeijaan ja tullut miehitetyksi ilman että olisi ottanut lusikan kauniisti käteen ja järjestänyt kutsunnat. Siis olettaen että olisi ollut aikaa.
Maantiedettä tulossa joskus.
Jaska, mielipiteitä tästä tutkimuksesta?
VastaaPoistahttp://www.hs.fi/urheilu/a1433474684815
Asevelvollisuuden valtakausi kesti Napoleonin sodista Vietnamin sotaan. Tosin viimeisen 35 vuoden aikana ei ole käyty yhtään sellaista sotaa, jossa puolustavana osapuolena olisi ollut ammattiarmeija ja hyökkäävänä asevelvollisarmeija, ja ammattiarmeijan maassa olisi jouduttu järjestämään kutsunnat.
VastaaPoistaAsevelvollisuus luo määriä, ei laatua; ja se, että jos joudutaan järjestämään kutsunnat, on se merkki siitä, että nyt kaavitaan laarin pohjia ja nyt ollaan lirissä koska joudutaan korvaamaan laatu määrällä ja heittämään raudan sijasta jauhelihaa peliin. Keskiajalla arrieré-ban käskettiin aseisiin vain silloin, kun oltiin todella vaikeuksissa. Yleensä pyrittiin tekemään rauha sitä ennen, vaikka hiukan heikommillakin ehdoilla.
IM, nyt pääsit asiaan. Kuten kirjoitin, ammattiarmeija on kauniin sään armeija. Se kelpaa voittoisiin sotiin niin kotona kuin puutarhassa ja voi hävitäkin vieraskentällä. Mutta siinä vaiheessa kun vihollinen kolkuttelee oman pääkaupungin portteja, ollaan ns kusessa ja kutsutaan asevelvolliset hätiin. Suomi ja esim. Israel ovat tajunneet olevansa joka tapauksessa kusessa jos sota syttyy. Siksi asevelvollisuus. Iso-Britannialle taas sopii ammattiarmeija siinä missä maamiinakieltokin, koska maalla ei ole pitkää rajalinjaa oletetun vihollisen kanssa.
VastaaPoistaNykyiset ammattiarmeijat on luotu poliisioperaatioihin,erityisesti kolmannessa maailmassa.Tuollaisissa sodissa teknologinen ylivoima korostuu ja ainahan voi vetäytyä ja siltikään vihollinen ei järjestä paraatia omassa pääkaupungissa.Palata voidaan vaikka ensi vuonna tai ensi viikolla,vihollinen taas on aseeton,koska se ei voi hyökätä Lontooseen tai Tukholmaan.
VastaaPoistaToisaalta vihollisen pitää oilla tarpeeksi heikko,liian vahvaa vastaan ei voida rajoitetuilla joukoilla sotia,ainakaan jos vihollisella on motivaatio ja maasto kunnossa.Ei NATO mennyt Serbiaan ja ei NATO mene Iraniin,eikä NATO todennäköisesti mene Syyriaankaan.
Ammattiarmeija on kuin vakuutus,harvalla maalla on halua hankkia todella kattava vakuutus,oikeastaan vain Yhdysvalloilla on ollut siihen varaa ja halua.Euroopan NATO-maat ovat pidemmän aikaa riisuneet itseään aseista,doktriini oli rauhaan pakoittaminen ja siihen katsottiin riittävän pari kolme hyvin koulutettua rykmenttiä,motivoituneita miehiä jotka tarpeentullen voitaisiin lähettää Umbagumbaan hillitsemään sotimista ja aina voitaisiin tulla pois ja Umbaumban vapautusrintaman sissit eivät seuraisi ja valtaisi omaa pääkaupunkia.