torstai 24. heinäkuuta 2014

Elomme riemu ja rikkaus

Elo-luku on shakinpelaajien vahvuuksien laskemista varten kehitetty järjestelmä. Samaa järjestelmää on sovellettu myös muihin lajeihin, esimerkiksi jalkapalloon. Siellä maajoukkueiden välillä käytettävä Elo-rankkausjärjestelmä voittaa useimpien asiantuntijoiden mukaan ennustustarkkuudeltaan ainakin FIFA:n rankkauksen. Esimerkiksi tänä vuonna MM-välieriin selvinneet neljä joukkuetta olivat kaikki viiden parhaan joukossa.

Varsinainen tiedonhakuhelmi on kuitenkin se, että Eloratingsin nettisivuilta löytyy maan nimeä klikkaamalla täydellinen lista kaikista sen käymistä maaotteluista, esimerkiksi Suomen ottelut. Näistä - ja kaikkien aikojen sarjataulukosta - löytyi monia kutkuttavia tiedonjyväsiä maailman jalkapallohistoriasta.

Kaikki tilastotiedot ovat ennen tuoreimpien MM-kisojen otteluita laskettuja, virallinen sivusto ei ole vielä niitä päivittänyt. Tiedot ovat siis mukaanlukien 1.6.2014 pelatut maaottelut, mutta ei sen jälkeisiä.

Eniten maaotteluja on Ruotsilla, 968 kappaletta. Etelä-Korea (959) ja Argentiina (957) hengittävät niskaan. Yli 900:n yltävät myös Englanti (936) ja Brasilia (911).

Ruotsi johtaa sekä koti- että vierasottelujen tilastoja, 424 ja 439. Puolueettomalla maaperällä on useimmin pelannut Meksiko, 331 kertaa. Tämä on enemmän kuin koti- tai vierasottelujen lukumäärä (269 ja 227).

Eniten voittoja on Brasilialla, 571.

Tasapeleissä johtaa Argentiina, 239.

Suomellakin on ennätys: eniten häviöitä, 383. Tässä tilastossa ei ole ihan heti pelkoa ykköspaikan menetyksestä, koska toisena olevalla Sveitsillä on vain 328 tappiota.

Eniten maaleja on mättänyt Englanti, 2100.

Eniten maaleja taas on päästänyt... no, Suomi. 1538. Maalivahtipelin on syytä parantua rutkasti, ennen kuin toisena oleva Unkari (1339) menee ohi.

Paras maaliero on Englannilla, tehtyjä maaleja on 1165 enemmän kuin päästettyjä.

Huonoin maaliero on ... no, arvasitte väärin. Se ei ole Suomi, jolla on 707 päästettyä enemmän kuin tehtyä. Luxemburgilla menee vielä huonommin, oma verkko on soinut 801 kertaa useammin kuin vastustajan.

Kaikkien aikojen ensimmäinen maaottelu käytiin 30.11.1872. Vastakkain olivat Skotlanti ja Englanti, lopputulos 0-0. Ensimmäinen maaotteluvoitto (ja samalla tietysti myös tappio) kirjattiin historian toisessa maaottelussa 8.3.1873. Englanti-Skotlanti 4-2.

MM-mitaleille on selvinnyt kautta aikain 19 eri maata. Näistä saadaan aikaan 171 erilaista otteluparia. Niistä neljä on toistaiseksi teoreettisia eli ei ole koskaan toteutunut edes ystävyysottelussa: Argentiina-Turkki, Uruguay-Kroatia, Chile-Puola ja Chile-Kroatia.

Brasilia ja Saksa, eniten MM-otteluja pelanneet maat, kohtasivat ensi kerran MM-kisoissa vasta vuoden 2002 finaalissa.

Kaikki maailmanmestaruuden voittaneet maat ovat kohdanneet toisensa ainakin kerran MM-lopputurnauksessa.

MM-finaaleihin selvinneistä maista seuraavat otteluparit eivät ole koskaan toteutuneet MM-lopputurnauksessa: Ranska-Hollanti, Ranska-Ruotsi, Espanja-Unkari, Hollanti-Unkari ja Ruotsi-Tsekkoslovakia/Tsekki.

Useimmin MM-lopputurnauksessa ovat toisensa kohdanneet Brasilia ja Ruotsi, seitsemän kertaa.

Muutaman kerran on tapahtunut siten, että samat joukkueet ovat kohdanneet kahdesti samassa MM-lopputurnauksessa. Vuosina 1930 ja 1950 tämä oli jo periaatteessa mahdotonta, koska tuolloin vain alkulohkojen voittajat jatkoivat eteenpäin. Vuosina 1934 ja 1938 pelattiin cupmuotoisesti ja tuolloin pelattiin silloisen tavan mukaan tarvittaessa uusintaottelu. Tähän päädyttiin kuitenkin vain neljästi: Italia-Espanja 1934, Sveitsi-Saksa 1938, Brasilia-Tsekkoslovakia 1938, Kuuba-Romania 1938. Nykyformaatissa (1998 alkaen) samassa alkulohkossa olleet maat voivat kohdata vasta loppu- tai pronssiottelussa eikä näin ole koskaan tapahtunut. Sitä ennen alkulohkossa toisensa kohdanneet joukkueet ovat pelanneet pudotuspeleissä keskenään neljästi, viimeksi Brasilia-Ruotsi 1994 ja sitä ennen Italia-Puola 1982, Brasilia-Tsekkoslovakia 1962 ja Länsi-Saksa-Unkari 1954. Viimeistä tapausta lukuun ottamatta alkulohkossa oli pelattu tasan ja pudotuspeleissä ensin mainittu joukkue voitti. Vuoden 1954 mestari Länsi-Saksa oli hävinnyt alkulohkossa Unkarille. Samana vuonna pronssiottelussa kohtasivat Uruguay ja Itävalta, jotka olivat pelanneet samassa alkulohkossa. Ne eivät kuitenkaan vielä silloin kohdanneet, koska silloisessa ainutkertaisessa systeemissä yksi oman alkulohkon joukkue jäi aina kohtaamatta.

Brasilia kohtasi ensimmäistä kertaa Etelä-Amerikan ulkopuolisen maan - Jugoslavian - vasta vuoden 1930 MM-turnauksessa.

Sotien jälkeen kesti aikansa, kunnes voittajavaltiot suostuivat kohtaamaan Saksan. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksan maajoukkue palasi kentille jo 1920, mutta ensimmäisen ex-vihollisen se kohtasi vasta 1930, kun vastassa oli Englanti. Siinä vaiheessa ensimmäisestä maailmansodasta oli jo kulunut pidempi aika kuin oli jäljellä toisen alkuun. Toisen maailmansodan jälkeen Länsi-Saksa ilmestyi kentille 1950 ja kohtasi virallisesti sitä vastaan sodassa olleen Turkin 1951. Samana vuonna se kohtasi myös varsinaisesti taisteluihinkin osallistuneen vihollisensa Luxemburgin. Seuraavana vuonna vastassa oli Ranska ja 1954 ensi kerran Englanti. Ensi kertaa Saksa voitti Englannin näiden kansallisurheilussa 1968, mutta se ei brittejä haitannut, koska he olivat voittaneet Saksan näiden omassa kansallisurheilussa jo kahdesti.

Itä-Saksan maajoukkue pelasi ensimmäisen ottelunsa 1952. Neuvostoliittoa vastaan uskaltauduttiin ensi kerran vasta 1960, tuloksena tappio. Viimeisen ottelunsa Itä-Saksa pelasi 12.9.1990 vain kolme viikkoa ennen Saksojen jälleenyhdistymistä.

Länsi- ja Itä-Saksa kohtasivat vain kerran: vuoden 1974 MM-lopputurnauksen legendaarisen ottelun voitti Itä-Saksa 1-0. Tosin maat pelasivat vastakkain myös vuoden 1972 olympiaturnauksessa, mutta olympialaisotteluja ei enää tuohon aikaan laskettu virallisiksi maaotteluiksi. Itä-Saksalla oli kyllä paras joukkueensa, koska pelaajat olivat nimellisesti amatöörejä, mutta Länsi-Saksan pelaajat olivat oikeastikin amatöörejä. Lopputulos oli tuolloin Itä-Saksan 3-2 -voitto. Länsi-Saksan maalintekijät tuossa ottelussa olivat sivumennen sanoen myöhemmän valmennusuran kannalta mielenkiintoiset: Uli Höness ja Ottmar Hitzfeld.

Historian erikoinen sivujuonne oli 1953-56 olemassaollut Saarin joukkue, joka ehti pelata yhdeksän ottelua ennen virallista yhdistymistä Länsi-Saksaan.

Espanja ei sisällissotansa takia pelannut lainkaan maaotteluja toukokuusta 1936 vuoteen 1941 asti. Toisen maailmansodan aikana maa, toisin kuin useimmat muut, kylläkin pelasi muutaman maaottelun.

Argentiina pelasi viidestätoista ensimmäisestä maaottelustaan neljätoista Uruguayta vastaan. Se yksi poikkeus oli Etelä-Afrikkaa vastaan. Uruguayn neljätoista ensimmäistä olivat kaikki Argentiinaa vastaan.

Englanti vaivautui ensi kertaa kohtaamaan saartensa ulkopuolisen joukkueen 1908, heti vieraskentällä. Vastassa ollut Itävalta kaatui 1-6. Lukemat olivat ilmeisesti turhan vaatimattomat, sillä kaksi päivää myöhemmin ne olivat 1-11.

Skotlanti pisti vielä paremmaksi ja kohtasi Brittein saarten ulkopuolisen joukkueen (Norja) ensi kerran vasta 1929. Kauemmin odotti silti maaottelut 1876 aloittanut Wales, joka uskaltautui kohtaamaan Norjan vasta 1949. Kaikkein myöhimmin kontaktia saarten ulkopuolelle otti Pohjois-Irlanti, Ranskaa vastaan 1951. Maa oli kuitenkin aloittanut kansainväliset ottelunsa vasta 1923, koska sitä ennen koko Irlanti pelasi yhtenäisenä joukkueena. Irlanti aloitti 1882 ja pelasi ensimmäisen "ulkomaan" kanssa olympialaisissa 1924.

Kolumbia, Venezuela ja Ecuador pelasivat ensimmäiset maaottelunsa vasta 1938. Kolumbian ensimmäinen vastustaja oli Meksiko ja Venezuelan Panama, mutta Ecuador pelasi ensimmäiset maaottelunsa jotakin Etelä-Amerikan ulkopuolista maata (Meksiko ja Englanti) vastaan vasta 1970. Venezuela on ainoa Etelä-Amerikan jalkapalloliiton maa, joka ei ole koskaan pelannut MM-lopputurnauksessa ja se kohtasikin ensimmäisen Amerikkojen ulkopuolisen maan (Espanja) vasta 1981.

Toisen maailmansodan vielä riehuessa molempien maaperillä pelattiin Ranska-Belgia 24.12.1944 lopputuloksella 3-1. Samaan aikaan Belgiassa käytiin Ardennien taistelua.

Yhdysvalloissa jalkapallo ei ole koskaan ollut erityisen suosittua, vaikka maa pelasi ensimmäisen maaottelunsa jo 1885, yhtenä ensimmäisten joukossa. Tosin seuraavana vuonna pelattua toista ottelua seurasi 30 vuoden hiljaisuus ja kaksi uutta ottelua 1916. Sitten taas kahdeksan vuotta hiljaiseloa. Vuosina 1938-46 ei myöskään pelattu ainuttakaan ottelua. Kuten ei myöskään 1961-63. Vielä niinkin myöhään kuin 1981 USA piti välivuoden.

USA:n kaksi ensimmäistä maaottelua käytiin tietysti Kanadaa vastaan. Kanadalaiset puolestaan keskittyivät jääkiekkoon vielä intensiivisemmin kuin jenkit baseballiin ja kainalopalloon. He näet pelasivat seuraavan maaottelunsa vasta 1924, siis 38 vuoden tauon jälkeen. Sitten seurasikin tiivis otteluputki, 14 ottelua vuosina 1924-27. Tästä väsyneinä kanukit vetäytyivät tauolle palatakseen maaotteluihin 1957 eli 30 vuotta myöhemmin. Virheestä ei opittu, sinä vuonna otteluja käytiin neljä, jolloin olikin aihetta pitää taas taukoa vuoteen 1967 asti.

Belgia ja Hollanti pelasivat keskinäisen maaottelun 21.4.1940 - vain pari viikkoa ennen Saksan yllätyshyökkäystä.

Venäjä pelasi tällä nimellä maaottelut vuonna 1923 vieraskentällä Norjaa, Ruotsia ja Viroa vastaan. Seuraavana vuonna nimi oli vaihtunut Neuvostoliitoksi. Vuosina 1924-35 maa pelasi 16 maaottelua, joista 15 Turkkia ja yksi Norjaa vastaan. Neljä Turkki-ottelua käytiin kotikentällä, kaikki muut vieraissa. Toisen maailmansodan jälkeen maa palasi kentille 1952. USA:ta vastaan maa asettui ensi kerran vasta 1990, 1-3 voitto ystävyysottelussa jenkeissä. Tosin vuonna 1979 Neuvostoliitto oli pelannut USA:n maaperällä ottelun Meksikoa vastaan.

Peru ja Ecuador kävivät sodan heinäkuussa 1941. Sitä ennen maat olivat kohdanneet Copa Americassa helmikuussa ja kohtasivat uudelleen seuraavan vuoden tammikuussa. Maat sotivat uudelleen lyhyesti 1981 ja 1995. Jälkimmäinen sota käytiin tammikuussa ja maat kohtasivat jälleen Copa Americassa heinäkuussa.

Kroatia julistautui toisen maailmansodan aikana itsenäiseksi ja koetti pönkittää asemaansa myös jalkapallolla. Kaikista Euroopan maista Kroatia pelasi eniten maaotteluja vuosina 1940-44, peräti 19. Seuraavan maaottelunsa Kroatia pelasikin sitten Jugoslavian hajottua 1990. Entistä emämaata vastaan tuli 1999 kahdesti tasapeli.

Ensimmäisestä ja toisesta maailmansodasta huolimatta Euroopassa ei ollut ainuttakaan vuotta, jolloin kaikki maaottelupelit olisivat jääneet väliin.

Japani piti toisen maailmansodan merkeissä 15 vuoden maaottelutauon 1936-51.

Tanska taisi ottaa kaikkien aikojen komeimman maaotteluavauksen: ensimmäisessä koitoksessa vuoden 1908 olympiaturnauksessa tuli 17-1 voitto Ranskasta.

Etelä-Korea aloitti maaottelunsa vasta 1948, mutta on ottanut vahingon takaisin tiuhalla tahdilla. 959 maaottelua on toiseksi korkein lukema Ruotsin jälkeen. Koreat pelasivat keskenään ensi kerran 1978. Otteluja on käyty 15, niistä pohjoinen on voittanut vain yhden ja etelä seitsemän. Seitsemän on päättynyt tasan. Pohjoisen ainoa voitto tuli ainoassa Pohjois-Koreassa käydyssä ottelussa. Etelä-Koreassa otteluista on käyty viisi, joista kolme on päättynyt kotivoittoon ja kaksi tasapeliin. Loput yhdeksän ottelua on käyty puolueettomalla kentällä.
Muista vastaavista jaetuista maista Etelä-Jemen ja Pohjois-Jemen eivät koskaan pelanneet vastakkain, kuten eivät myöskään Etelä-Vietnam ja Pohjois-Vietnam.

Honduras ja El Salvador kohtasivat vuoden 1970 MM-karsinnoissa kuumissa tunnelmissa. Seurauksena oli maiden välinen sota. Seuraavan kerran maat kohtasivat vuoden 1982 MM-karsinnoissa. Tällä kertaa ei syttynyt sotaa. Muuten tulos oli sama: El Salvador selvisi lopputurnaukseen, mutta hävisi siellä kaikki kolme otteluaan. Honduras selvisi jälkimmäisellä kerralla myös mukaan ja sai sentään aikaan kaksi tasapeliä.

Unkari pelasi aluksi jäsentenvälisiä: Itävalta-Unkarin kaksoismonarkiaan kuulunut maa kävi 16 ensimmäistä maaotteluaan 1902-08 joko Itävaltaa tai Böömiä vastaan. Samoin teki Itävalta, mutta ei alentunut kohtaamaan provinssiaan Böömiä ollenkaan vaan pelasi kymmenen ensimmäistä maaotteluaan Unkaria vastaan, kunnes kohtasi Saksan 1908. Maat eivät piitanneet myöskään ensimmäisestä maailmansodasta, vaan ottelivat enimmäkseen toisiaan vastaan usein. Itävalta kävi sodan aikana 21 ottelua, joista kolme Sveitsiä ja 18 Unkaria vastaan. Unkarin kaikki ottelut olivat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta Itävaltaa vastaan. Sveitsi pelasi 9.5.1918 Itävaltaa ja 12.5.1918 Unkaria vastaan vierasottelukiertueella. Vain muutamaa kuukautta myöhemmin Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia romahti. Itävalta-Unkarilla ei koskaan ollut yhteistä jalkapallomaajoukkuetta, vaan maat pelasivat erikseen. Viimeinen jäsentenvälinen käytiin vain kuukausi ennen tuhoa, 6.10.1918. Ensimmäinen sen jälkeinen jo 6.4.1919. Itävaltalaiset ovat äärimmäisen lahjakas kansa, koska ensin he saivat maailman uskomaan Beethovenin olevan itävaltalainen, vaikka tämä oli saksalainen. Sitten he saivat maailman uskomaan Hitlerin olevan saksalainen, vaikka tämä oli itävaltalainen. Jälkimmäisen harhautuksen takia Itävalta palasi kansainvälisille kentille heti sodan jälkeen, kun Saksa joutui odottamaan viisi vuotta. Itävallan ensimmäinen maaottelu käytiin jo 19.8.1945.

Itävalta-Unkari -ottelu on nähty siis useinkin, mutta toistaiseksi on vielä toteutumatta Serbia-Montenegro.

Puola ja Unkari pelasivat ystävyysottelun Puolassa 27.8.1939 - vain neljä päivää ennen Saksan hyökkäystä. Itse asiassa edellisenä päivänä saksalainen kommandoyksikkö oli jo tehnyt iskun Puolaan alun perin suunnitellun hyökkäyspäivän mukaisesti - yksikkö ei ollut saanut peruutuskäskyä.

Israelin jalkapallomaajoukkuetta on heitelty diasporassa. MM-karsintoihin Israel otti itsenäisenä valtiona ensi kertaa osaa vuoden 1950 kisat tähtäimessä, silloin Euroopan karsintaryhmässä. Samoin tapahtui vuoden 1954 kisoihin karsittaessa, mutta vuoden 1958 karsinnoissa Israel oli maantieteellisesti oikeassa Aasian ryhmässä. Tällöin Israel selvisi kolmesta ensimmäisestä karsintakierroksesta, kun muut maat kieltäytyivät joko pelaamasta sitä vastaan ollenkaan tai Israelin maaperällä. Aasian-Afrikan lohkon voittajana (ilman otteluakaan!) Israel pelasi jatkokarsinnassa Walesia vastaan häviten ja karsiutuen. Vahingosta viisastuneena Israel siirrettiin seuraaviin karsintoihin takaisin Euroopan ryhmään. Sieltä maa palasi takaisin Aasian/Oseanian ryhmään vuoden 1970 karsintoihin. Muslimimaita ei sillä kertaa ollut mukana, joten Israel joutui pelaamaankin. Tosin Pohjois-Korea sentään kieltäytyi pelaamasta Israelia vastaan. Israel selvisi kisoihin ainoan kerran historiassa. Vuoden 1974 karsinnoissa Aasian maat oli jaettu kahteen alkulohkoon, karkeasti Kaukoitä ja Lähi-itä. Israel sijoitettiin luonnollisesti Kaukoidän lohkoon ja toivottiin, että se karsiutuisi ennen viimeistä kierrosta, jossa alkulohkojen voittajat pelaisivat finaalipaikasta. Näin kävikin, tosin vasta viimeisessä ottelussa jatkoajan jälkeen. Sama systeemi samankaltaisella tuloksella oli käytössä seuraavissakin karsinnoissa, mutta vuoden 1982 karsinnoissa Israel pelasi taas Euroopan ryhmässä. Seuraavat kaksi karsintaa menivät sitten maantieteellisesti mielenkiintoisella tavalla Oseanian ryhmässä, jonka jälkeen maa onkin pysynyt Euroopan karsinnoissa.

Muslimimaitakin on mahtunut Israelin maaottelulistaan. Turkkia vastaan Israel on pelannut useinkin, ensimmäisen kerran jo 1950. Vuonna 1959 Aasian cupin karsinnoissa Intiassa Israel pelasi kahdesti sekä Irania että Pakistania vastaan. Iranissa Israel pelasi monta ottelua sekä vuoden 1968 Aasian cupissa että 1974 Aasian kisoissa, myös isäntämaata vastaan. Arabimaat vain kieltäytyivät pelaamasta sitä vastaan ja potkaisivat koko maan ulos Aasian jalkapalloliitosta. Yksikään arabimaa ei ole koskaan suostunut kohtaamaan Israelia maaottelussa. Tämä siitä huolimatta, että Israel on kyllä huolinut useita Israelin muslimeja maajoukkueeseensa.

Etelä-Afrikka pelasi maaotteluja harvakseltaan. Ensimmäinen 1906, toinen 1924 ja kolmas 1947. Viimeisenä vuonna otteluja tuli tosin kerralla seitsemän. Sitten olikin aihetta pitää taukoa ja pelata seuraavat vasta 1950. Vuoden 1955 jälkeen tuli pidempi paussi, kun Etelä-Afrikka suljettiin 60-luvulla pois kansainvälisestä urheilutoiminnasta. Ainoat kaksi maaottelua ennen vuotta 1992 käytiin toista hylkiömaata Rhodesiaa vastaan 1977.

Rhodesia oli puolestaan pelannut useitakin maaotteluja 60-luvun lopulla. Sitten maa joutui boikottiin ja kävi 70-luvulla ainoastaan nuo kaksi ottelua Etelä-Afrikkaa vastaan, kunnes nimi muuttui Zimbabweksi. Uusi ura urkeni ottelulla Mosambikia vastaan 1979.

Algerian maajoukkue oli aluksi kapinallisen FLN-rintaman joukkue. Joukkue ei saanut FIFA:lta tunnustusta, mutta pelasi ennen Algerian itsenäistymistä 1962 muutamia otteluja Tunisiaa vastaan sekä yhden ottelun Marokkoa, Etelä-Vietnamia ja Libyaa vastaan.

Kiinan maaotteluissa on kummallisuus: ottelulistalla on kohtaaminen Etelä-Korean kanssa 16.4.1950, vain muutama kuukausi ennen Korean sotaa, johon Kiina sittemmin tuli mukaan. Vielä kummallisempaa on se, että Kiina pelasi huhtikuussa 1953 kaksi ystävyysottelua Etelä-Koreaa vastaan, vaikka sota oli yhä käynnissä! Selitys on se, että nämä ottelut kävi kansallisen Kiinan eikä kansantasavallan joukkue, pelipaikkakin oli molemmilla kerroilla Hongkong. Siinä välissä kansantasavallan joukkue pelasi tasan yhden pelin - Suomea vastaan! Maa näet lähetti joukkueen vuoden 1952 olympialaisiin, mutta se ei ehtinyt ajoissa paikalle, vaan joutui tyytymään ystävyysotteluun isäntämaata vastaan. Vuodesta 1954 lähtien Taiwan on sitten pelannut omalla nimellään, tai poliittisen tilanteen niin vaatiessa "Kiinan Taipeina". Manner-Kiinaa Taiwan ei ole koskaan kohdannut ja ehkä hyvä niin. Maan ykköslaji on baseball ja futismaajoukkuetta voisi kuvata umpisurkeaksi - maa on 2010-luvulla hävinnyt mm. sellaisille vastustajille kuin Turkmenistan, Pakistan, Hongkong, Filippiinit ja Guam. Australialta tuli pari vuotta sitten takkiin 8-0.

Normaalisti maat aloittavat pelaamalla jotain lähialueen maata vastaan, mutta Guinealla oli erikoinen aloitus. Ensimmäisenä kohdattiin kotikentällä Itä-Saksa 1962. Sitten olikin kolme vuotta taukoa ennen säännöllisempää otteluvaihetta - ja vastassa pelkkiä Afrikan maita vuonna 1989 tapahtuneeseen Irakin kohtaamiseen asti. Itä-Saksa on edelleen ainoa Euroopan maa, jota vastaan Guinea on pelannut.

Albania noudatti omaa linjaansa ja eristäytyi Varsovan liitosta eroten siitä myöhemmin. Myös jalkapallossa maa eristäytyi eikä pelannut vuosina 1959-62 ainuttakaan maaottelua. Sen jälkeen se lähti ensi kertaa mukaan MM- ja EM-karsintoihin. Näihin osallistumiset jäivätkin melkeinpä ainoiksi maaottelukokemuksiksi, sillä vuosina 1963-84 maa pelasi vain kolme ystävyysottelua - kaksi Algeriaa ja yhden Kiinaa vastaan.

Qatar järjesti itselleen vuoden 2022 MM-kisat. Aika hyvä suoritus maalta, joka pelasi ensimmäisen maaottelunsa vasta 1970 ja saavutti ensimmäisen voittonsa 1975.

Latvia ja Viro pelasivat 1942 saksalaismiehityksen aikana kaksi maaottelua keskenään.

Useimmat Afrikan maat aloittivat maaottelut vasta itsenäistyttyään, mutta Kenia ja Uganda jo 1926. 22 ensimmäistä maaotteluaan ne pelasivatkin aina keskenään.

Vietnam oli vuoteen 1975 asti jaettu kahteen osaan. Kommunistinen Pohjois-Vietnam ei paljon jalkapallosta perustanut, maa pelasi vain seitsemän maaottelua vuosina 1956-60. Vastustajina olivat muut kommunistivaltiot eli Kiina, Pohjois-Korea ja Mongolia. Wikipedia kylläkin tietää Pohjois-Vietnamin pelanneen joitakin otteluja ainakin vuoteen 1970 asti edelleen enimmäkseen kommunistimaita vastaan. Mitään näistä otteluista ei kuitenkaan löydy Eloratingsista, joten lienevät olleet epävirallisia.
Etelä-Vietnam puolestaan pelasi valtavan määrän pelejä 1956-75 Vietnamin sodan riehuessa. Tahti oli yleensä 5-10 ottelua vuosittain, mikä oli tuohon aikaan poikkeuksellisen vilkas. Vielä maaliskuussa 1975 joukkue pelasi neljä ottelua Aasian cupin karsinnoissa Thaimaassa, vaikka Saigon romahti seuraavassa kuussa.
Maiden yhdistyttyä maaottelutoiminta lakkasi ja Vietnam palasi kentille vasta 15 vuotta myöhemmin 1990.

Surinam kuuluu maantieteellisesti Etelä-Amerikkaan, mutta jalkapalloilullisesti Pohjois- ja Keski-Amerikan liittoon CONCACAFiin. Surinam ei ole koskaan kohdannut ainuttakaan Etelä-Amerikan liittoon CONMEBOLiin kuuluvaa maata! Myös Guyanalla on muuten sama tilanne, mutta se on sentään pelannut kerran sekä Boliviaa että Kolumbiaa vastaan vuonna 2012.

Bermudalla oli eksoottinen avausvastustaja. Maan ensimmäinen maaottelu käytiin 1964 Islantia vastaan!

Färsaartenkin avausvastustaja oli Islanti vuonna 1930, mutta ottelu oli epävirallinen, koska molemmat olivat vielä tuolloin Tanskan hallinnassa. Sen jälkeen olikin 42 vuotta taukoa, vuosina 1972-85 maa kävi jälleen epävirallisia otteluja Islantia ja Grönlantia vastaan. Ensimmäinen virallinen ottelu FIFA:n jäsenenä käytiin 1988. Arvokisakarsinnoissa avaus käytiin Itävaltaa vastaan Ruotsissa 1990 (saarilla ei vielä tuolloin ollut ainuttakaan ruohokenttää) ja tuloksena oli 1-0 -voitto!

Myöhäisimpiä jalkapalloheränneitä on Belize. Vaikka maa itsenäistyi 1980, se pelasi ensimmäisen maaottelunsa vasta 1995.

Afganistanilaisilla on tunnetusti ollut paljon muutakin tekemistä kuin potkia nahkakuulaa. Vuosien 1955-2002 välisenä aikana maaotteluita pelattiin vain vuosina -59, -75, -79 ja -84.

San Marino tuli mukaan kansainväliseen jalkapalloon suoraan EM-karsintoihin 1990. Kyyti on ollut kylmää. 122 ottelusta on tullut vain yksi ainoa voitto, 2004 ystävyysottelussa Liechtensteinia vastaan 1-0. Tasapelejä on tullut kolme.

Itsenäisistä valtioista vielä huonommin on mennyt Kiribatilla (10 ottelua) ja Palaulla (2 ottelua), jotka ovat hävinneet jokaisen ottelunsa. Suosittelemme lämpimästi keskinäistä ystävyysottelua, niin ainakin toinen joukkue saa putken poikki. Kumpikaan joukkue ei kuitenkaan ole FIFA:n jäsen. Kiribatin paras suoritus on 2-3 tappio Tuvalulle, kun taas Palau on pistänyt ahtaimmalle Pohjois-Mariaanit häviämällä vain 2-11. Odotamme vesi kielellä Palaun paluuta kentille ensi kertaa vuoden 1998 jälkeen, Mikronesian kisat ovat juuri käynnissä ja Palaun joukkueen pitäisi olla paikalla!

Cookinsaaret avasi maaottelutilinsä vuonna 1971 Etelä-Tyynenmeren kisoissa. Tahiti 0-30, Papua-Uusi-Guinea 1-16 ja Fidzi 1-15. Sen jälkeen olikin syytä pitää 24 vuotta maaottelutaukoa ennen seuraavia koitoksia jälleen samoissa kisoissa. Huolellinen keskittyminen toi tulosta ja toisessa ottelussa tulikin 2-1 -voitto Wallis- ja Futunasaarista.

Kamputseassa on 15 miljoonaa asukasta, mutta ei ilmeisesti yhtään ainutta jalkapalloilijaa. Maan ainut tähtipelaaja on saksankamputsealainen ja pelaa kakkosbundesliigassa, mutta ei yksi pääsky kesää tee. Tällä vuosikymmenellä maa on kärsinyt tappiot mm. Malediiveille (0-4), Tadzikistanille (0-3), Laosille (2-6), Itä-Timorille (1-5), Turkmenistanille (0-7) ja Filippiineille (0-8).

Indonesia aloitti melkein suoraan huipulta: maan jalkapallohistorian neljäs maaottelu oli MM-lopputurnauksessa Unkaria vastaan 1938. Turpiin 6-0 ja silloisella systeemillä heti kotimatkalle. Sen jälkeen maan futis onkin mennyt enempi perseelleen...

7 kommenttia:

  1. No niin. Nyt on sitten pakko ruveta seuraamaan niitä Mikronesian kisoja.

    http://www.microgames.fm/

    VastaaPoista
  2. Minustahan tuli juttusi perusteella kertakaikkinen Palaun valtion fani. Heikomman puolella kannattaa olla. Mikronesian kisoissa Palau pelasi ensimmäisen ottelun Pohnpeita vastaan (osa Mikronesian liittovaltiota) ja hävisi 3 – 1. Niin että ei tullut vieläkään sitä ensimmäistä voittoa. Mutta miesten koripallossa Palau suorastaan jyrää:

    Palau – Pohjois-Mariaanit 91 – 64
    Palau – Chuuk (osa Mikronesian Liittovaltiota) 62 – 60
    Palau – Nauru 107 – 60
    Palau – Pohnpei (osa Mikronesian Liittovaltiota) 72 – 65

    Nuo on muutenkin mainiot nuo Mikronesian kisat. Siellä on yleisurheilun, palloilulajien, painonnoston jne. lisäksi lajina mm. kalastussukellus, kanoottikisat perinteisillä kanooteilla sekä ”micronesian all around”, joka koostuu kookospalmuun kiipeämisestä ja kookospähkinöitten pikakeräämisestä palmun latvasta (3 kpl kerättävä), kookospähkinöitten nopeuskuorimisesta (10 kpl), jonkunlaisesta juoksun/uinnin/sukeltamisen yhdistelmälajista sekä pituus-tarkkuuskeihäänheitosta. Harmi, kun ei löydä mistään livestreamia noista kisoista.

    VastaaPoista
  3. Ja nythän se sitten tapahtui! Mikronesian kisoissa Palau kohtasi Mikronesian Liittovaltioon kuuluvan Chuukin ja otti ensimmäisen jalkapallovoittonsa. Ja vielä komeasti lukemin 5 – 0.

    http://www.foxsportspulse.com/assoc_page.cgi?c=2-10455-0-0-0&sID=332838

    VastaaPoista
  4. Ikävä puoli asiassa on se, että Chuuk ei ole itsenäinen valtio tai edes maajoukkueeksi kelpaava territorio, mutta siitä se lähtee.
    Jos suomalaisilla olisi samanlaiset kisat, olisikohan lajeina suopotkupallo, eukonkanto ja kännykänheitto? Kolmiotteluna tietysti perinteinen lestinheitto-yöjuoksu-syrjähyppy.

    VastaaPoista
  5. Valitettavasti Suomessa käydään aika ajoin myös ikävämpää perinteistä kolmiottelua, varsinkin jos herroille on myyty Rähinäviinaa. Eli ottelu on kädenvääntö – pystypaini – ottaanlyöntikilpailu.

    Nuo Mikronesian kisat ovat jotenkin symppikset. Olen löytänyt niistä youtube-pätkiä, ja niissä on jotenkin aito olympialainen amatöörihenki. Lentopalloareenakin on kuin suoraan Ala-Tölöviöstä. Vaikka kyseessä on valtavan suuren alueen kisat. Ja joo, ei nyt takerruta yksityiskohtiin niin kuin maapinta-alaan ja asukaslukuun.

    VastaaPoista
  6. Saarin maajoukkueen tapaan historian kuriositeeksi jää myös DDR:n maajoukkue, joka tosin ehti pelata useamman vuosikymmenen, ennen kuin maa liittyi Saksan liittotasavaltaan.

    DDR:n maajoukkueen parhaimmaksi saavutukseksi jää voitto Saksan liittotasavallasta vuoden 1974 kisoissa.

    Ottelun huippuhetket voi katsoa täältä.

    Voittomaalin tekijä Jürgen Sparwasser on tunnettu nimi Saksassa vieläkin. Sparwasser loikkasi länteen vuonna 1988 veteraanien jalkapalloturnauksen yhteydessä.

    Voitto oli tuolloin DDR:lle poliittisesti tärkeä, vaikka liittotasavalta voittikin kisoissa maailmanmestaruuden. Sparwasser itse ei hyötynyt voittomaalista mitenkään.

    VastaaPoista
  7. YP: Yleisurheilumiehenä tarkistin tietysti Mikronesian kisojen yleisurheilutulokset. Voisikohan Huitsinnevada liittyä Mikronesian ulkojäseneksi? Meidän seura olisi ollut kisojen menestynein joukkue. Oma valmennettava olisi viisinkertainen kultamitalisti ja kuudeskin siinä ja siinä. Oli siellä ihan kohtuullisen tasoisiakin urheilijoita, etenkin pikamatkoilla. Mutta siitä huolimatta, sentään monen kymmenen tuhannen asukkaan kokoinen alue eikä yhdelläkään voittotuloksella olisi selvitetty Kalevan Kisoihin vaadittavaa tulosrajaa.

    VH: Futareilla oli asiat Itä-Saksassa yllättävän hyvin. Yksikään tuon joukkueen pelaaja ei loikannut länteen ammattilaiseksi peliuransa aikana ja sen jälkeenkin Sparwasser oli ainoa.

    VastaaPoista