perjantai 7. maaliskuuta 2014

Aika rientää

Silloin, kun liikenneyhteydet olivat hitaita ja kellot epätarkkoja, jokainen paikkakunta noudatti omaa aikaansa. Keskipäivä oli silloin, kun aurinko oli korkeimmillaan taivaalla ja kirkon kellotaulu asetettiin sen mukaan. Hämmästyttävään ilmiöön törmäsi ensimmäistä kertaa Magalhaesin maailmanympärimatkan tehnyt retkikunta, joka havaitsi huolellisesti pidetystä lokikirjasta huolimatta olevansa päivän jäljessä selvittyään vihdoin Kap Verdeen, ensimmäiseen portugalilaistukikohtaan. Käänteinen tapaus on tietysti tunnetumpi fiktiivinen tilanne Jules Vernen kirjasta Maailman ympäri 80 päivässä, jossa Phileas Fogg luulee myöhästyneensä yhdellä päivällä, Fogg kun kiersi maapallon eri suuntaan kuin Magalhaes.

Matemaattisesti ratkaisu oli helppo: jaetaan maapallo 24 vyöhykkeeseen, joissa on kussakin oma aikansa. Käytännössä ongelma oli tietysti se, että valtioiden rajat eivät noudattaneet siististi vyöhykerajoja. Eikä kaikille kelvannut edes se tasatunti. Seurauksena ajanlaskussa on edelleen erinäisiä kummallisuuksia.

10. UTC-12
Kaksitoista tuntia Greenwichin aikaa jäljessä oleva vyöhyke kulkee läntisellä pallonpuoliskolla päivämäärärajan naapurina. Se on ainoa tasatuntivyöhyke, jota ei käytä yksikään asuttu alue omana aikanaan. Virallisena aikana se on ainoastaan Yhdysvalloille kuuluvilla Howland- ja Baker-saarilla. Molempia saaria yritettiin kyllä asuttaa 1935-42, mutta sota lopetti jo muutenkin huonosti menneet yritykset.

9. Eucla
Eucla on vajaan sadan asukkaan kyläpahanen Länsi-Australian itäisimmässä kolkassa. Länsi-Australian osavaltion virallinen aika on UTC+8, mutta tämä on itäisimmässä osassa liian myöhäinen. Niinpä Eucla yhdessä muutaman läheisen, vielä pienempien asuinpaikkojen kanssa käyttää epävirallisesti aikaa UTC+8.45. Tämä on puolivälissä oleva kompromissi naapurin eli Etelä-Australian (UTC+9.30) ja Länsi-Australian UTC+8:n välillä.

8. Kiina
Poliittisista syistä Kiina noudattaa yhtä ainoaa aikavyöhykettä (UTC+8), vaikka oikeasti maa ulottuu viiden aikavyöhykkeen alueelle. Kiinan tasavallan aikana 1912-45 maassa olikin käytössä kaikki viisi vyöhykettä, ei tosin aivan tasatuntien välein. Nykyinen aikavyöhyke on Pekingin aika, joka oli alkuperäisistä toiseksi aikaisin. Tämän seurauksena maan läntisimmissä osissa ollaan pari-kolme tuntia todellista aikaa edellä. Talvisin virastoajan ensimmäiset tunnit vietetään pilkkopimeässä. Tosin Sinkiangissa noudatetaan epävirallisesti kahta tuntia Pekingiä myöhempää aikaa. Hauska yksityiskohta on, että Taiwan noudattaa sijaintinsa vuoksi samaa aikavyöhykettä kuin Manner-Kiina.

7. Meksiko
Siinä missä yli yhdeksän miljoonan neliökilometrin Kiina tulee toimeen yhdellä aikavyöhykkeellä, on alle kahden miljoonan neliökilometrin Meksikossa peräti kolme vyöhykettä. Tämä siitä huolimatta, että maa sijaitsee enemmän pohjois-eteläsuuntaisena, kun taas Kiina on enemmän itä-länsisuuntainen. Tosin ylivoimainen valtaosa Meksikosta on vyöhykkeellä UTC-6. Pienin maa, jossa yhtenäisellä alueella on enemmän kuin yksi aikavyöhyke, on jonkin verran Meksikoa pienempi kahden aikavyöhykkeen (aiemmin niitäkin oli kolme) Mongolia. Vähän samantapainen tapaus on vain 76 480 neliökilometrin kokoinen, kahteen eri valtioon jakautunut Hispaniolan saari, jolla vain 600 kilometrin leveydestään huolimatta on kaksi aikavyöhykettä. Dominikaaninen tasavalta noudattaa vyöhykettä UTC-4, Haiti vyöhykettä UTC-5.

6. Nepal
Nepal on ainoa maa, joka käyttää koko alueellaan Greenwichin ajasta muulla kuin koko- tai puolella tunnilla poikkeavaa aikaa. Maan aikavyöhyke on UTC+5.45. Ikään kuin siellä nyt niin täsmällisiä muuten oltaisiin.

5. Mekan aika
Vuonna 2008 Qatarissa pidetyssä muslimien konferenssissa esitettiin suositus, että koko maailmassa ryhdyttäisiin noudattamaan Mekan aikaa, joka olisi UTC+02:39:18.2. Kova veto saudeilta, joiden edistyksellisyyden taso näkyy siinäkin, että vielä 1978 painetussa maailmankartastossa Saudi-Arabia on merkitty aikavyöhykekartassa ainoaksi maaksi, jossa noudatettiin vielä keskiaurinkoaikaa. Kun Mekkaan rakennettiin maailman suurin kellotorni, monet toivoivat, että sen kellotaulu säädettäisiin virallisen ajan sijaan Mekan keskiaurinkoaikaan. Järki kuitenkin voitti. Olisihan se toisaalta ollut aika noloa, kun itse kellokin on vähemmän yllättävästi saksalaista eikä arabialaista valmistetta.

4. Orimattila
Suomessa siirryttiin kesäaikaan 1981. Tosin aiemmin kesäaikaa oli kokeiltu energian säästämiseksi 1942. Silloin Orimattilan kunta totesi, että "mehän ei tuommoisiin hömpötyksiin lähdetä mukaan" ja pitäytyi normaaliajassa. Orimattilassa oli siis koko kesän 1942 voimassa aika, joka oli tunnin verran jäljessä muun Suomen ajasta. Tätä voisi sanoa jääräpäisyyden ennätykseksi. Tosin tunnen yhden orimattilalaisen enkä tämän otoksen perusteella yhtään ihmettele tapahtunutta.

3. Venäjä
Venäjällä on kaikista maista eniten aikavyöhykkeitä, ymmärrettävistä syistä. Niitä on kaikkiaan yhdeksän kappaletta, mikä on tulosta vuoden 2010 uudistuksesta - sitä ennen niitä oli yksitoista. Pois jäivät vain parissa läänissä käytetty Samaran aika ja vyöhykkeistä itäisin, Kamtsatkan aika, joka yhdistettiin Magadanin aikavyöhykkeeseen. Nyt Venäjän aikaisin vyöhyke on UTC+12 ja myöhäisin Kaliningradissa käytetty UTC+3, siis yhdeksän tunnin ero. Venäjän rautateillä (poikkeuksena Sahalinin saari, jolla ei ole yhteyttä muuhun rataverkkoon), noudatetaan Moskovan aikaa. Maan suuruuden ovat katkerasti saaneet kokea suomalaistenkin edustamat KHL-joukkueet Amur Khabarovsk ja Admiral Vladivostok, jotka matkatessaan Moskovan aikavyöhykkeelle (jossa noin puolet vieraspeleistä pelataan) joutuvat siirtämään kelloja seitsemän tuntia taaksepäin. Jos peli alkaa Moskovassa klo 19.30, pelurien sisäinen kello voi olla Vladivostokin ajassa eli 2.30 aamuyöllä. Puhumattakaan niistä peleistä, jotka pelattiin Tsekissä, Slovakiassa tai Kroatiassa - niihin vyöhykkeisiin Kaukoidän ihmeillä on kymmenen tunnin aikaero.

2. UTC+14
Maantieteellisesti ottaen Greenwichin ajasta pitäisi poiketa maksimissaan 12 tuntia. Laajalle alueelle pitkin Tyyntämerta levinnyt Kiribati otti kuitenkin itäisimmässä saariryhmässään Linesaarilla vuonna 1995 käyttöön uuden aikavyöhykkeen. Aiemmin Linesaaret olivat yhdessä Gilbertsaarten kanssa toisella puolella päivämäärärajaa, mikä aiheutti tiettyjä ongelmia valtion läntisen puolen kanssa kommunikoidessa - esimerkiksi yhteistä työviikkoa oli vain neljänä päivänä. Tämän hankaluuden poiston ohella aikavyöhykkeen muutoksen kannustimena oli turistien hakeminen, sillä nyt Linesaaret oli ensimmäinen paikka, jossa vuosituhat vaihtui. Muuten hyvä suunnitelma, mutta Tongasaaret siirtyi vuosiksi 1999-2002 kesäajan käyttöön ja vei parempien liikenneyhteyksiensä takia leijonanosan millennium-turismista.

1. Foula
Eurooppa on loppujen lopuksi pelkkä Aasian niemenkärki. Euroopan laitamilla on Britannian saari. Britannian syrjäseutua taas on piakkoin itsenäisyydestä äänestävä Skotlanti. Skotlannin syrjäisin saariryhmä on Shetlandsaaret. Shetlandsaarista syrjäisin on puolestaan Foula. Onko sitten ihme, että kyseinen saari ei ole ainoastaan ajasta, vaan jopa ajanlaskusta jäljessä? Kun Iso-Britannia siirtyi lopultakin gregoriaaniseen kalenteriin 1752, tieto siitä ei ehtinyt Foulaan asti, joka noudatti kaikessa rauhassa juliaanista kalenteria jääden siten 11 päivää jälkeen muusta maasta. Erohan on siinä, että gregoriaanisessa kalenterissa sadalla jaolliset vuodet (paitsi 400:lla jaolliset) eivät ole karkausvuosia, vaikka joka neljäs vuosi muuten onkin. Vuonna 1800 Foula piti karkausvuotta, vaikka muu Britannia ei näin tehnytkään ja jäi taas yhden päivän jälkeen. Vuonna 1900 tieto oli jo sen verran kulkenut, että Foulassa ei ollut karkausvuotta, mutta vielä nykyäänkään siellä ei ole siirrytty gregoriaaniseen kalenteriin, vaan eletään yhä 12 päivää jäljessä muuta maailmaa. Odotamme mielenkiinnolla, mitä tapahtuu vuonna 2100; onko Foulassa karkausvuosi vai ei? Vai onko siihen mennessä saari jo asumaton, aiemmin parisatainen väestö on kutistunut jo nyt alle neljänkymmenen.

9 kommenttia:

  1. Tuohon vielä sen verran, että UTC:n (Universal Time Co-Ordinated) ja GMT:n (Greenwich Mean Time) ero on, että GMT määräytyy auringon mukaan keskiaurinkoaikana, kun taas UTC määritellään atomikellon avulla. Käytännössä kyse on samasta asiasta.

    Meillä on veneellä kronometri UTC:ssä. Tämä siksi, että se tekee laskut yksinkertaisemmiksi, ja että näin avomerellä voi tarkistaa pituusasteen helposti meridiaaninohituksen kautta.

    Lähes koko EU käyttää aikavyöhykettä UTC+1. Ainoat poikkeukset ovat Britannia, Irlanti ja Portugali (UTC) ja Suomi, Baltian maat ja Kreikka (UTC+2).

    VastaaPoista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  4. Foula on kyllä huvittava tapaus. Kalenterijääräpäisyydessään menevät orimattilalaistenkin ohi :)

    VastaaPoista
  5. Tämähän nyt on tietysti ihan off-topicia, mutta Jaskan jutun ideahan kiteytyy kysymykseen ”paljonko kello on”. Pitkään julkishallinnossa työskennelleenä olen oppinut, että mikäli vähänkin korkeammalta ts. toimistotason julkishallinnolliselta esimieheltä kysyy, että paljonko kello on, saa vastaukseksi puolen tunnin luennon siitä, mihin kelloja tarvitaan ja kuinka tärkeitä kellot ovat ja sen jälkeen se esimies kysyy kysyjältä että paljonko kello on.

    VastaaPoista
  6. Jos joku kysyy paljonko kello on, niin sanoo että rannekkeella vai ilman :)

    -jpt-

    VastaaPoista
  7. Mielenkiintoinen on myös täysin samaa kaupunkialuetta olevat Coolangatta ja Tweed Heads Australiassa. Kesäaikaa noudattavan NSW:n puolella on eri aika kesällä kuin QLD:n puolella, mutta talvella sama. Kesähän siellä on "talvella", joten uutta vuotta voi viettää helposti kaksi kertaa vaihtamalla baaria kadun toiselle puolelle.

    VastaaPoista
  8. Jostain kyllä olen ymmärtänyt, että Ranskalla olisi enemmän aikavyöhykkeitä käytössä kuin Venäjällä???

    VastaaPoista
  9. Unknown: Varsinaisessa Ranskassa on tietysti vain yksi, mutta jos kaikki siirtomaajäänteet lasketaan, niin pitihän se selvittää. Äkkiseltään aikavyöhykekartasta laskien löytyi seuraavat:
    1. UTC-10: Ranskan Polynesia
    2. UTC-9,5: Marquesassaaret
    3. UTC-9: Gambiersaaret
    4. UTC-8: Clipperton (asumaton)
    5. UTC-4: Karibianmeren saaret
    6. UTC-3: Ranskan Guayana sekä St. Pierre ja Miquelon
    7. UTC+1: Ranska
    8. UTC+4: Reunion ym. Intian valtameren saaria
    9. UTC+5: Kerguelen ym. Intian valtameren saaria
    10: UTC+11: Uusi-Kaledonia
    11. UTC+12: Wallis ja Futuna
    Lisäksi Ranskalle kuuluu Mosambikinsalmessa muutama asumaton saari, joiden pitäisi olla kartan mukaan UTC+3 -vyöhykkeessä, mutta ranskankielisen Wikipedian mukaan ne ovat Reunionin kanssa samassa ajassa.

    VastaaPoista