Helsingin olympiatuli sytytettiin 1952 Kreikan Olympiassa, josta se juostiin kaksipäiväisenä soihtuviestinä Ateenan lentokentälle. Sieltä se lennätettiin Tanskaan, jossa soihtu kulki viisi päivää, Ruotsin läpi kahdeksan päivää ja Suomea sikin sokin koko ajan viestinä juosten kaksi viikkoa.
Soihtuja valmistettiin viisitoista hopeista ja seitsemän messinkistä. Kreikkaan soihduista lähetettiin seitsemän, kaikki hopeisia. Enempää ei katsottu tarvittavan, koska viesti kulkisi siellä vain kaksi päivää. Tuli saapuikin moitteettomasti Ateenaan, jossa sillä sytytettiin lentokoneessakin turvallinen kaivoslamppu. Ongelma ilmeni sitten, kun soihdut piti pakata mukaan Pohjoismaiden viestiosuuksia varten. Niitä lähti mukaan ainoastaan kolme alkuperäisestä seitsemästä.
Ymmärrettävästi Suomen päässä vaadittiin selvitystä ja sellainen saatiinkin. Kreikkalaisten mukaan:
- koko maahan oli alunperin saapunut vain kuusi soihtua, ei seitsemää (suomalaisten kirjanpito ja tullin viralliset kaavakkeet osoittivat kyllä jotain muuta).
- kaksi soihtua oli väliaikaisesti kadoksissa, koska "soihdunkantajat olivat epähuomiossa ottaneet ne itselleen". Kyseiset soihdut olivat raportin mukaan palautuneet myöhemmin (Suomeen asti ne eivät kyllä koskaan tulleet).
- yksi soihduista oli rikkoutunut, koska palopatruunoiden irrottamisessa ei oltu noudatettu ohjeita - käyttöönotossa tarvittavaa tina-avainta ei oltu poistettu, jolloin tina oli sulanut ja aiheuttanut virheen toistuessa riittävän usein patruunan juuttumisen soihtuun. Sitä oli sitten yritetty irrottaa väkivalloin, jolloin kyseinen soihtu oli rikkoutunut käyttökelvottomaksi.
Kahden päivän aikana kreikkalaiset olivat siis onnistuneet väittämään saaneensa yhden soihdun liian vähän, varastamaan kaksi ja tuhoamaan yhden. Seitsemästä soihdusta vain kolme oli käyttökelpoisia heidän jäljiltään. Pohjoismaissa viesti kulki melkein kuukauden ja käytössä oli 18 soihtua. Niistä yksi katosi. Vaurioita ilmeni muutamissa, mutta kaikki korjattiin jo viestin aikana.
Ja tuolle porukalle pitäisi sitten mennä myöntämään miljardien "lainoja".
Silloin kuin kreikkalaiset jo loivat matematiikan perusteet ja todistivat lauseita suomalaiset löivät toisiaan nuijilla päähän.
VastaaPoistaMorjens, Jaska. Kommenttini ei liity tähän kirjoitukseen, vaan edelliseen. Valitsivat uuden paavin ja näköjään se tuli sieltä TOP-10 listaltasi sijalta kuusi.
VastaaPoistaTaisi olla ensimmäinen Euroopan ulkopuolelta valittu paavi. Noin muuten en asiasta sen enempää kommentoi, kun en katolisen kirkon systeemejä sen paremmin tunne.
"Silloin kuin kreikkalaiset jo loivat matematiikan perusteet ja todistivat lauseita suomalaiset löivät toisiaan nuijilla päähän."
VastaaPoista-Sic transit gloria mundi...
Sic transit gloria mundipa hyvinkin. Kokonaan toinen ja poliittisesti äärimmäisen epäkorrekti asia olisi vastata miksi niin kävi.
VastaaPoistaYrjö: Niinhän nuo mokomat tekivät. Ensimmäinen Euroopan ulkopuolelta valittu 1300 vuoteen ja ymmärrettävistä syistä ensimmäinen Amerikasta.
Useimmat totesivat että yllätysvalinta eikä Bergogliota etukäteislistoilla paljon näkynytkään. Täällä päässä homma kävi seuraavasti:
Olin juuri lukemassa lapsille iltasatua, kun Salli kävi hihkaisemassa että uutisissa kerrottiin että valkoista savua pöllyää. Oli iso ylläri, olin aika varma että kestää noin viikon että pääsevät 2/3 enemmistöön. Kun pääsin sitten kyttäämään kuka ilmestyy parvekkeelle, ehdin tuumailla että ennakkosuosikeista ainakin Turksonin saumat menivät nopeaan valintaan ja tuskin Ouellet on myöskään valinta, koska hän olisi ollut pitkän jumin jälkeinen kompromissi. Johtopäätös: joko Scola tai sitten joku vanha kääkkä väliaikaisratkaisuna, todennäköisimpinä Bergoglio tai Bertone.
Jälkiviisautta, mutta mikäli edellinen paavi olisi kuollut, olisi Bergoglio ollut listalla ylempänä, luultavasti kolmantena Scolan ja Turksonin jälkeen. Nyt olin sillä kantilla että hänen mahdollisuutensa kaventuivat huomattavasti, koska paavin ero mahdollistaa nuoremman ehdokkaan valinnan.
Niin ja piti vielä mainitsemani että ensimmäinen jesuiitta paavina. Mitähän Topelius olisi tykännyt, tuskin hyvää Välskärin kertomuksista päätellen. Kun heppu ilmoitti paavinimensä, luulin että se tulee jesuiittaveljeskunnan perustajan Fransiscus Xavierin mukaan, mutta eikö mitä, suomalaisille tunnetumpi F. Assisilainen olikin kyseessä.
VastaaPoista