Valtiovarattomuudenministeri Jutta Urpilainen kehui, että hänet tunnetaan Euroopassa täti Tiukkana. Urpilainen on koulutukseltaan kansakoulunopettaja. Hän täyttää siis ainakin puolet ideaalista: ihanteellinen naisopettaja on tiukka muttei kuiva.
Taisi olla tahallinen virhe tuo kansakoulunopettaja? Suomessa ei kansankoulunopettaja ei ole koulutettu vuosikymmeniin. Kaikki kansakoulunopettajat ovat jo eläkeiässä.
Urpilainen on kasvatustieteiden maisteri, eli peruskoulunopettaja.
Ei se nimityksen muuttaminen työtä kaunistele. Tehtiin apuhoitajistakin perushoitajia, miksi hitossa apulaisprofessorin nimike piti lakkauttaa ja tehdä kaikista professoreja, eikö perusprofessori olisi kelvannut? Siivoojistakin yritettiin saada siistijöitä. Kas kun ei parkettikosmetologeja. Minä en viitsi pysyä nimenvaihdoksissa mukana. Sampo Pankkiakin sanon edelleen Postipankiksi. Maalaisliiton olen sentään suostunut vaihtamaan Keskustapuolueeseen.
Jokunen vuosi sitten OAJ:n kyselyssä joka kolmas opettaja kertoi, ettei itse koe olevansa hyvä ammatissaan. Urpilainen sosiaalidemokraattina olisi varmaan hyvä, koska ei kyseenalaista valtion oikeutta aivopesuun.
Apulaisprofessorista luovuttiin siksi, että monissa yliopistoissa ei monesti laitoksella ollut yhtään professoria, pelkkiä apulais-. Syy oli byrokraattinen, ja se oli epätarkoituksenmukaista.
"Jokunen vuosi sitten OAJ:n kyselyssä joka kolmas opettaja kertoi, ettei itse koe olevansa hyvä ammatissaan."
Tästäkin jokunen kumipää saa aiheen demari- yms. vihaansa. Olisi kiinnostavaa tietää, millaisen aivotoiminnan seurauksena johtopäätös syntyy. Tai tarkemmin ajatellen - ei se oikeastaan kiinnosta.
Jaska Brown "Ei se nimityksen muuttaminen työtä kaunistele." siis tunnusti ihan tietoisesti johtaneensa harhaan. Ehei kuule kaikki vääristely mene läpi. Niin kun todettiin on kasvatustieteen maisterin paperit aivan eri luokkaa kuin arkaaisen kansakouluopettaja- seminaarin. Eikä edes nyt esim ammatillisen, keskiasteen, amk ja yliopiston opintopisteitä voi verrata keskenään koska laajuus ja vaatimustaso ovat aivan eriluokkaa.
Se että kumipäätonttu ymmärsi täysin väärin opettajien terveen itsekritiikin, kertoo erittäin paljon kumipäätontun prosessoinnin tasosta...
Jklk, kehottaisin tutustumaan satiirin määritelmään. "Kansakoulunopettaja" oli puhdas vitsi. Tämän olisi voinut päätellä siitäkin, että kommentissa puhuin piruuttani "nykyisestä" "Sampo pankista"...
Lisään vielä, että kyllä ne kaksivuotisen seminaarin käyneet kansakoulunopettajat opettivat peruskoulussakin. Oma alaluokkien opettajani oli tätä laatua, jäi kylläkin heti sen jälkeen eläkkeelle. Keskikoulu ja kaksi vuotta seminaaria, ei ollut siis ylioppilas.
Sen verran vedän 1. kommenttiani takaisin, että "ei se nimityksen muuttaminen työtä kaunistele" olisi pitänyt olla muodossa "ei se koulun nimen muuttaminen asiaa muuta". Tasoltaan nykyinen peruskoulu on luultavasti lähempänä kansakoulua kuin keskikoulua kaikissa muissa aineissa paitsi vieraissa kielissä - kun heikoimman neljänneksen mukaan mennään, mikä muukaan olisi mahdollista?
Tää on hauskaa kun nimitellään kumipääksi tarkoituksena loukata! Ajatteleeko nuo tollot oikeasti että se halventaa nimimerkkiä niin kuin koulukiusatut nimittelyään?
Minähän aloitin tuon koulutien silloin kansakoulun aikaan. Se muuttui jossain vaiheessa peruskouluksi.
Meillä oli niitä seminaariopettajia, jotka olivat osaavia, jämäköitä ja kuria pitäviä opettajia.
Sitten kun siirryttiin peruskouluun, heidän määränsä väheni. Tilalle tuli niitä maistereita. Ja jo oman koulutieni aikana tilanne meni sellaiseksi, että opetus tapahtui luokan häirikköjen ehdoilla. Ei ne nuoret maisterit silloinkaan pärjänneet.
Nykyisinhän tilanne on tietysti vielä pahempi, enkä sinänsä syytä opettajia. Heiltä on viety syömähammas pois aikaa sitten.
Mutta ei oppiarvo opettajaa tee. Ihminen tekee. Joistakin on siihen, joistakin ei.
Muistan erään maisterin kommentin minulle aikanaan. "Miksi he eivät kunnioita minua? Minä olen maisteri". Ehkä hän vastasi itse kysymykseensä.
Seminaariopettajien ongelma oli se, että tietotaso oli yleensä hyvin heikko. Heistä ei ollut mitään apua nopeasti edistyvälle ja motivoituneelle oppilaalle. Myös kansakouluopettajat katsoivat työtehtävänsä olevan enemmänkin kasvatus kuin opetus.
PISA tulokset osoittavat, etteivät peruskoulunopettajat kaikessa ihan paskoja ole. Olen takuuvarma, että kansakouluopettajien aikaan ei PISA kokeissa yhtä hyvin oltaisi pärjätty.
"Urpilainen sosiaalidemokraattina olisi varmaan hyvä, koska ei kyseenalaista valtion oikeutta aivopesuun."
Se että viittaa sosiaalidemokraattien heterogeenisena ryhmänä joka kattaa noin viidesosan suomalaisista olevan kyseenalaistamatta aivopesun (joka kuuluu kidutuksen alalajeihin) ilman mitään todisteita joko loukkaamistarkoituksessa esitetty väite tai sitten Kumipäätonttu tasoista argumentointia. Ja btw. nimittelyhän oli päätonttu! Kidutus kun on kriminalisoitua puuhaa Suomessa ja sen salliminen moraalitonta puuhaa.
Jaska Brown: "Lisään vielä, että kyllä ne kaksivuotisen seminaarin käyneet kansakoulunopettajat opettivat peruskoulussakin. Oma alaluokkien opettajani oli tätä laatua, jäi kylläkin heti sen jälkeen eläkkeelle. Keskikoulu ja kaksi vuotta seminaaria, ei ollut siis ylioppilas." Tuo ei tee kasvatustieteenmaistereista kansakoulunopettajaseminaarin opettajien tasoisia opettajia. Yksilöiden taso tietty vaihtelee mutta kyllä noilla kahdella ryhmällä on selkeä tasoero.
Jaska Brown: "Tasoltaan nykyinen peruskoulu on luultavasti lähempänä kansakoulua kuin keskikoulua kaikissa muissa aineissa paitsi vieraissa kielissä - kun heikoimman neljänneksen mukaan mennään, mikä muukaan olisi mahdollista?" Ainakin se vaatii peruskoulunopettajilta paljon enemmän kuin keskikoulun-opettajilta koska opetettava aines on valmiuksiltaan heterogeenistä.
Ja Jaska Braun unohtaa ikäluokka koheesion kun koko ikäluokkaa opetetaan sen tietotaso nousee - ei vain muutaman ikäluokassaan olevan lahjakkuuden.
"Tää on hauskaa kun nimitellään kumipääksi tarkoituksena loukata! Ajatteleeko nuo tollot oikeasti että se halventaa nimimerkkiä niin kuin koulukiusatut nimittelyään?"
Kyllä typeryys yleensä paljastuu ihan jo teksteistäkin. Kathago-on-hävitettävä -retoriikka kun nyt vaan on yksi typeimmistä teeseistä, joihin turvautua edes nettikeskustuissa.
Sekä Yrjö että Tomi ovat yhtä aikaa oikeassa, anna mun kaikki kestää!
Seminaariopettajilta kyllä kurinpito luonnistui ja se oli heidän etunsa.
Kasvatustieteen maisterit taas ovat tietotasoltaan muiden maihin kollegoihinsa verrattuina yleensä selvästi edellä ja se on heidän etunsa.
Jklak, mitä peruskoulun tasoon tulee niin minulle riittää se, kun vertaan omien lasten matematiikan kirjoja omiini. Eroa on noin 1-2 vuotta siinä missä vaiheessa asiat opitaan. Silloin ei paljon auta, vaikka heikoimmat olisivat parempia kuin kansakoulussa, mitä muuten tohdin hyvin voimakkaasti epäillä sitäkin. Sen verran monta pelkän kansakoulun käynyttä tunnen, että - no, jos matematiikassa pysytään - osaavat takuulla laskea paremmin kuin nykyiset teinipissikset.
Koulussa pitäisi olla ainekohtaiset tasoryhmät jolloin voi mennä paremmin omaa tahtia. Paraiten pärjääville oma ryhmä, huonoiten pärjääville oma ryhmä, ja sitten keskitasoisesti pärjääville yksi tai kaksi ryhmää.
Jaska Brown, peruskoulun matematiikan tasoa kuvaa Esko Valtaojan rinnastus että Maya-kulttuurin ihasteltu matemaattinen taito on nykyisen yläastelaisen matikan taso....
Pahin puute peruskoulumatematiikassa on analyysin taydellinen puuttuminen. Jatkuvuutta ja siihen liittyvaa matematiikka ei kasitella lainkaan. Myos derivointi puuttuu.
Tomi, sinusta ei oikein tiedä piruiletko vai oletko tosissasi. Mutta silloin kun oli vielä peruskoulussa tasokurssit, niin me pojat opiskeltiin kasiluokalla jo vektoreita, jotka nyt tulevat vasta lukiossa. Mutta derivoimaan päästiin silloinkin vasta lukion kakkosella.
En piruile. Funktiokasite pitaisi tehda jo selvcaksi peruskoulussa. Pitaisi tehda ero ei jatkuva ja jatkuvan funktion valille. Nyt peruskoulussa jahkaillaan trigometrian kanssa liiallisuuksia.
Kai tuo kurssimuotoisessa sitten onnistuu. Mutta ei perskoulussa - ei ainakaan nykymuotoisessa tasokurssittomassa - pysty kovin pitkälle menemään. Derivoinnin pystyy oppimaan alle 50 % populaatiosta. Siis jos tarkoitetaan oppimisella muutakin kuin mekaanista tekemistä ilman ymmärtämistä. Tämän päivän Hesarissa oli hyvä juttu ysiluokan tasosta. Tehtävä: oli annettu suorakulmainen kolmio, kateetit 2 ja 3 sekä suorakulmio, sivut 6 ja 8. Piti valita neljästä annetusta vaihtoehdosta, kuinka moninkertainen suorakulmion ala on kolmioon nähden. Yli neljäsosa epäonnistui.
Kuten älykkäät ihmiset usein, sinäkin arvioit kanssakulkijoiden oppimiskyvyn yli todellisuuden.
Taisi olla tahallinen virhe tuo kansakoulunopettaja? Suomessa ei kansankoulunopettaja ei ole koulutettu vuosikymmeniin. Kaikki kansakoulunopettajat ovat jo eläkeiässä.
VastaaPoistaUrpilainen on kasvatustieteiden maisteri, eli peruskoulunopettaja.
Taisi olla tarkoituksellinen vähättely blogistilta...
VastaaPoistaHihii, iski koukkuun ja nielaisi syötin...
VastaaPoistaEi se nimityksen muuttaminen työtä kaunistele. Tehtiin apuhoitajistakin perushoitajia, miksi hitossa apulaisprofessorin nimike piti lakkauttaa ja tehdä kaikista professoreja, eikö perusprofessori olisi kelvannut? Siivoojistakin yritettiin saada siistijöitä. Kas kun ei parkettikosmetologeja. Minä en viitsi pysyä nimenvaihdoksissa mukana. Sampo Pankkiakin sanon edelleen Postipankiksi. Maalaisliiton olen sentään suostunut vaihtamaan Keskustapuolueeseen.
Kansakouluopettajat kävivät kaksivuotisen opettajaseminaarin. Peruskoulunopettajat saavat oikea yliopistokoulutuksen.
VastaaPoistaKansakouluopettajat olevat järkeään uskovaisia ja isänmaallishihhuleita. Peruskoulunopettajia arvosta paljon enemmän.
Urpilainen siis pitää itseään Brysselin saleissa täti tiukkana.
VastaaPoistaMitähän lie hältä siellä anelleet kun on tuollaisen maineen siellä saanut.
Jokunen vuosi sitten OAJ:n kyselyssä joka kolmas opettaja kertoi, ettei itse koe olevansa hyvä ammatissaan. Urpilainen sosiaalidemokraattina olisi varmaan hyvä, koska ei kyseenalaista valtion oikeutta aivopesuun.
VastaaPoistaApulaisprofessorista luovuttiin siksi, että monissa yliopistoissa ei monesti laitoksella ollut yhtään professoria, pelkkiä apulais-. Syy oli byrokraattinen, ja se oli epätarkoituksenmukaista.
VastaaPoista"Jokunen vuosi sitten OAJ:n kyselyssä joka kolmas opettaja kertoi, ettei itse koe olevansa hyvä ammatissaan."
VastaaPoistaTästäkin jokunen kumipää saa aiheen demari- yms. vihaansa. Olisi kiinnostavaa tietää, millaisen aivotoiminnan seurauksena johtopäätös syntyy. Tai tarkemmin ajatellen - ei se oikeastaan kiinnosta.
Jaska Brown "Ei se nimityksen muuttaminen työtä kaunistele." siis tunnusti ihan tietoisesti johtaneensa harhaan. Ehei kuule kaikki vääristely mene läpi. Niin kun todettiin on kasvatustieteen maisterin paperit aivan eri luokkaa kuin arkaaisen kansakouluopettaja- seminaarin. Eikä edes nyt esim ammatillisen, keskiasteen, amk ja yliopiston opintopisteitä voi verrata keskenään koska laajuus ja vaatimustaso ovat aivan eriluokkaa.
VastaaPoistaSe että kumipäätonttu ymmärsi täysin väärin opettajien terveen itsekritiikin, kertoo erittäin paljon kumipäätontun prosessoinnin tasosta...
Jklk, kehottaisin tutustumaan satiirin määritelmään. "Kansakoulunopettaja" oli puhdas vitsi. Tämän olisi voinut päätellä siitäkin, että kommentissa puhuin piruuttani "nykyisestä" "Sampo pankista"...
VastaaPoistaLisään vielä, että kyllä ne kaksivuotisen seminaarin käyneet kansakoulunopettajat opettivat peruskoulussakin. Oma alaluokkien opettajani oli tätä laatua, jäi kylläkin heti sen jälkeen eläkkeelle. Keskikoulu ja kaksi vuotta seminaaria, ei ollut siis ylioppilas.
VastaaPoistaSen verran vedän 1. kommenttiani takaisin, että "ei se nimityksen muuttaminen työtä kaunistele" olisi pitänyt olla muodossa "ei se koulun nimen muuttaminen asiaa muuta". Tasoltaan nykyinen peruskoulu on luultavasti lähempänä kansakoulua kuin keskikoulua kaikissa muissa aineissa paitsi vieraissa kielissä - kun heikoimman neljänneksen mukaan mennään, mikä muukaan olisi mahdollista?
VastaaPoistaTää on hauskaa kun nimitellään kumipääksi tarkoituksena loukata! Ajatteleeko nuo tollot oikeasti että se halventaa nimimerkkiä niin kuin koulukiusatut nimittelyään?
VastaaPoistaMinähän aloitin tuon koulutien silloin kansakoulun aikaan. Se muuttui jossain vaiheessa peruskouluksi.
VastaaPoistaMeillä oli niitä seminaariopettajia, jotka olivat osaavia, jämäköitä ja kuria pitäviä opettajia.
Sitten kun siirryttiin peruskouluun, heidän määränsä väheni. Tilalle tuli niitä maistereita. Ja jo oman koulutieni aikana tilanne meni sellaiseksi, että opetus tapahtui luokan häirikköjen ehdoilla. Ei ne nuoret maisterit silloinkaan pärjänneet.
Nykyisinhän tilanne on tietysti vielä pahempi, enkä sinänsä syytä opettajia. Heiltä on viety syömähammas pois aikaa sitten.
Mutta ei oppiarvo opettajaa tee. Ihminen tekee. Joistakin on siihen, joistakin ei.
Muistan erään maisterin kommentin minulle aikanaan. "Miksi he eivät kunnioita minua? Minä olen maisteri". Ehkä hän vastasi itse kysymykseensä.
Seminaariopettajien ongelma oli se, että tietotaso oli yleensä hyvin heikko. Heistä ei ollut mitään apua nopeasti edistyvälle ja motivoituneelle oppilaalle. Myös kansakouluopettajat katsoivat työtehtävänsä olevan enemmänkin kasvatus kuin opetus.
VastaaPoistaPISA tulokset osoittavat, etteivät peruskoulunopettajat kaikessa ihan paskoja ole. Olen takuuvarma, että kansakouluopettajien aikaan ei PISA kokeissa yhtä hyvin oltaisi pärjätty.
Kumitonttu sanoi...
VastaaPoista"Urpilainen sosiaalidemokraattina olisi varmaan hyvä, koska ei kyseenalaista valtion oikeutta aivopesuun."
Se että viittaa sosiaalidemokraattien heterogeenisena ryhmänä joka kattaa noin viidesosan suomalaisista olevan kyseenalaistamatta aivopesun (joka kuuluu kidutuksen alalajeihin) ilman mitään todisteita joko loukkaamistarkoituksessa esitetty väite tai sitten Kumipäätonttu tasoista argumentointia. Ja btw. nimittelyhän oli päätonttu! Kidutus kun on kriminalisoitua puuhaa Suomessa ja sen salliminen moraalitonta puuhaa.
Jaska Brown: "Lisään vielä, että kyllä ne kaksivuotisen seminaarin käyneet kansakoulunopettajat opettivat peruskoulussakin. Oma alaluokkien opettajani oli tätä laatua, jäi kylläkin heti sen jälkeen eläkkeelle. Keskikoulu ja kaksi vuotta seminaaria, ei ollut siis ylioppilas." Tuo ei tee kasvatustieteenmaistereista kansakoulunopettajaseminaarin opettajien tasoisia opettajia. Yksilöiden taso tietty vaihtelee mutta kyllä noilla kahdella ryhmällä on selkeä tasoero.
VastaaPoistaJaska Brown: "Tasoltaan nykyinen peruskoulu on luultavasti lähempänä kansakoulua kuin keskikoulua kaikissa muissa aineissa paitsi vieraissa kielissä - kun heikoimman neljänneksen mukaan mennään, mikä muukaan olisi mahdollista?" Ainakin se vaatii peruskoulunopettajilta paljon enemmän kuin keskikoulun-opettajilta koska opetettava aines on valmiuksiltaan heterogeenistä.
Ja Jaska Braun unohtaa ikäluokka koheesion kun koko ikäluokkaa opetetaan sen tietotaso nousee - ei vain muutaman ikäluokassaan olevan lahjakkuuden.
"Tää on hauskaa kun nimitellään kumipääksi tarkoituksena loukata! Ajatteleeko nuo tollot oikeasti että se halventaa nimimerkkiä niin kuin koulukiusatut nimittelyään?"
VastaaPoistaKyllä typeryys yleensä paljastuu ihan jo teksteistäkin. Kathago-on-hävitettävä -retoriikka kun nyt vaan on yksi typeimmistä teeseistä, joihin turvautua edes nettikeskustuissa.
Sekä Yrjö että Tomi ovat yhtä aikaa oikeassa, anna mun kaikki kestää!
VastaaPoistaSeminaariopettajilta kyllä kurinpito luonnistui ja se oli heidän etunsa.
Kasvatustieteen maisterit taas ovat tietotasoltaan muiden maihin kollegoihinsa verrattuina yleensä selvästi edellä ja se on heidän etunsa.
Jklak, mitä peruskoulun tasoon tulee niin minulle riittää se, kun vertaan omien lasten matematiikan kirjoja omiini. Eroa on noin 1-2 vuotta siinä missä vaiheessa asiat opitaan. Silloin ei paljon auta, vaikka heikoimmat olisivat parempia kuin kansakoulussa, mitä muuten tohdin hyvin voimakkaasti epäillä sitäkin. Sen verran monta pelkän kansakoulun käynyttä tunnen, että - no, jos matematiikassa pysytään - osaavat takuulla laskea paremmin kuin nykyiset teinipissikset.
Koulussa pitäisi olla ainekohtaiset tasoryhmät jolloin voi mennä paremmin omaa tahtia. Paraiten pärjääville oma ryhmä, huonoiten pärjääville oma ryhmä, ja sitten keskitasoisesti pärjääville yksi tai kaksi ryhmää.
VastaaPoistaJaska Brown, peruskoulun matematiikan tasoa kuvaa Esko Valtaojan rinnastus että Maya-kulttuurin ihasteltu matemaattinen taito on nykyisen yläastelaisen matikan taso....
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaPahin puute peruskoulumatematiikassa on analyysin taydellinen puuttuminen.
VastaaPoistaJatkuvuutta ja siihen liittyvaa matematiikka ei kasitella lainkaan. Myos derivointi puuttuu.
Valtaoja taitaa osua suunnilleen oikeaan.
VastaaPoistaTomi, sinusta ei oikein tiedä piruiletko vai oletko tosissasi. Mutta silloin kun oli vielä peruskoulussa tasokurssit, niin me pojat opiskeltiin kasiluokalla jo vektoreita, jotka nyt tulevat vasta lukiossa. Mutta derivoimaan päästiin silloinkin vasta lukion kakkosella.
En piruile. Funktiokasite pitaisi tehda jo selvcaksi peruskoulussa. Pitaisi tehda ero ei jatkuva ja jatkuvan funktion valille. Nyt peruskoulussa jahkaillaan trigometrian kanssa liiallisuuksia.
VastaaPoistaMina paasin kurssimuotoisessa lukiossa derivoimaan heti ensimmaisena vuonna. Kavinkin matematiikan kursseja lukiossa parisenkymmenta.
VastaaPoistaLukiossakaan jatkuvuutta ja esim. derivoituvuutta ei kayty lavitse oikein.
Virallisen jatkuvuuden maaritelman opin vasta yliopistossa.
Kai tuo kurssimuotoisessa sitten onnistuu. Mutta ei perskoulussa - ei ainakaan nykymuotoisessa tasokurssittomassa - pysty kovin pitkälle menemään. Derivoinnin pystyy oppimaan alle 50 % populaatiosta. Siis jos tarkoitetaan oppimisella muutakin kuin mekaanista tekemistä ilman ymmärtämistä. Tämän päivän Hesarissa oli hyvä juttu ysiluokan tasosta. Tehtävä: oli annettu suorakulmainen kolmio, kateetit 2 ja 3 sekä suorakulmio, sivut 6 ja 8. Piti valita neljästä annetusta vaihtoehdosta, kuinka moninkertainen suorakulmion ala on kolmioon nähden. Yli neljäsosa epäonnistui.
VastaaPoistaKuten älykkäät ihmiset usein, sinäkin arvioit kanssakulkijoiden oppimiskyvyn yli todellisuuden.