Tosin aika harva tulee miettineeksi sitä, että mihin ei usko. Kristillisen käsitteen Jumala sisällöstä ei kovin moni uskonnoton edes koeta ottaa kummemmin selvää. Tällä on toisinaan seurauksena hylsy vääristä syistä.
Mikähän siinä on että uskontoa käsittelevät bloggaukset keräävät kiihkeimmät kommentit. Luulis jotenkin ettei sillä niin väliä mihin uskoo, mutta ei. Hirveä vääntö ja itku jos joku uskoo.
Niin. Minä en ole kovin uskonnollinen, mutta näkisin itsekin, että tämä suomalainen yhteiskunta on rakennettu protestanttisen etiikan pohjalle, ja ei se loppulaskussa sillä ole kovinkaan huonosti pitkässä juoksussa pärjännyt.
Radiossa käytiin keskustelua uskonnoista. Siellä todettiin että ateistit ovat kovimpia uskomaan omaan uskontoonsa. Ainakin he ovat kiivaita puolustamaan omaa uskoaan eli ateismia.
Minä taas en usko kristinuskon yhteiskunnallisestikaan.
Ateistien ei minusta tarvitse pysytellä "kaapissa" ja leikkiä, että uskonto olisi hyvä asia.".
Tomi se jaksaa aina naurattaa - vilpittömästi!
Vahva usko sulla tuntuu olevan ainakin ateismin autuaaksitekevään voimaan.
Mutta mun mielestä ateistien yhteiskunnalliset kokeilut menivät Neuvostoliitossa niin pahasti metsään, että olisi suotavaa, että ateistit vaan suosiolla vetäytyisivät ja pysyisivät kaapissa, ainakin niin kauan, kunnes Neuvostoliiton pöly pääsee laskeutumaan pysyvästi (voi mennä vielä muutama sata vuotta ainakin). Kristinuskon suhteen ateistien ei tarvitse leikkiä mitään. Riittää, että pitävät suun supussa.
Ano, olet tyypillinen läpityhmä uskonpuolustaja. Ette ymmärrä mitä eroa on ateismilla ja kommunismilla.
NL:ssä yhteiskuntaa ohjasi oppi nimeltään marxilais-leninismi. Siihen kuului ateismi, mutta myös paljon muutakin. Yhteiskunnan heikkoudet eivät johtuneet ateismista vaan muista seikoista.
NL:ssä suurin osa ihmisistä oli uskovaisia ja vielä suurempi osa oli uskovaisten kasvattamia. Keisarillinen Venäjä oli läpiuskonnollinen maa ja täys persreikä. NL:n ongelmat periytyivät Venäjän keisarikunnalta.
Tuplis: Minua on aina huvittanut sellainen ihminen joka "uskoo Jumalaan mutta eri tavalla kuin kirkko opettaa". Että pystyy pistämään paremmaksi kuin parituhatta vuotta teologiaa, jopa yleensä sen kummemmin Raamattuun tai muuten alaan tutustumatta.
Kumitonttu: Uskonto kun on suurelle osalle elämän perusta. Itseäni ei kiinnosta pätkän vertaa, kiinnostaa vain yhteiskunnallisena ilmiönä.
Tomi: Ymmärrän sinua hyvin. Olin itsekin nuorempana samalla kannalla, mutta kun oppii tuntemaan normivirtasia enemmän, tajuaa uskonnon yhteiskunnallisen tärkeyden. Yrjö totesi syyn hyvin kommentissaan.
Viimeisin ano ja Tomi: NL ja ateisimi eivät ole sama asia. NL oli osa ateismia, ei koko ateismi. Keisarillinen Venäjä oli tosiaankin persläpi ja suuri osa NL:n ongelmista periytyi sieltä. Ne eivät kuitenkaan riittäneet vaan NL kehitti omia ongelmiaan lisäksi. Itse asiassa Venäjä oli kovaa vauhtia teollistumassa ja kehittymässä ennen ensimmäistä maailmansotaa. Keskiluokka oli vahvassa kasvussa ja kansantuote paineli kovaa vauhtia eteenpäin. Olisi kiva tietää, miten olisi käynyt jos kansantuotteen kasvun tuhonnut WW1 olisi jäänyt käymättä ja keskiluokan (eli aina yhteiskunnallisen nousun ja vakauden moottorin) tuhonnut kommunistivalta olisi jäänyt tulematta.
"Tuplis, syy on se, että kristittyjen kuva Jumalasta vaihtelee lahkosta toiseen ja yksilöstä toiseen."
Minusta tätä liioitellaan. (Roomalais)katolisen- ja ortodoksisen kirkon kuva asioista on käytännössä aika sama. Luterilaiset ovat hyvin lähellä sitä ja eri protestantit vaihtelevassa määrin aika lähellä.
Erilaisia yksityisajattelijoita tietenkin on kaikissa ryhmissä.
Tomi, vielä erikseen varoitus. Toisen keskustelijan kutsuminen "läpityhmäksi" ei ole hyvien tapojen mukaista. Anonyymien kohtelussa on eri säännöt kuin nimimerkkien, mutta pysytään asialinjalla heidänkin kanssaan.
Oliko keisarillinen Venäjä niin kovasti "läpiuskonnollinen"?
Löysin nimittäin kerran maininnan että papisto silloin siellä oli "paljolti lukutaidotonta, taikauskoista ja juoppouteen taipuvaa". Tiedä sitten millaista kristinuskoa oikein kansalle opettivat...
AuvoT, kyllä oli uskonnollista. Normiortodoksisuus oli vahvaa ja sen sisällä vaikutti monia aika hurjia lahkoja, kuten hlystit ja skoptsit. Vainotuista vanhauskoisista nyt puhumattakaan. Tosin pappien sivistyksen ja koulutuksen kanssa tosiaankin oli vähän niin ja näin. Eivätkä monet papit hommaansa uskon takia hoitaneet, vaan luontaisetujen.
Se on totta.
VastaaPoistaTosin aika harva tulee miettineeksi sitä, että mihin ei usko. Kristillisen käsitteen Jumala sisällöstä ei kovin moni uskonnoton edes koeta ottaa kummemmin selvää. Tällä on toisinaan seurauksena hylsy vääristä syistä.
Olen täsmälleen samaa mieltä. Molempien kanssa.
VastaaPoistaMikähän siinä on että uskontoa käsittelevät bloggaukset keräävät kiihkeimmät kommentit. Luulis jotenkin ettei sillä niin väliä mihin uskoo, mutta ei. Hirveä vääntö ja itku jos joku uskoo.
VastaaPoistaMinä taas en usko kristinuskon yhteiskunnallisestikaan.
VastaaPoistaAteistien ei minusta tarvitse pysytellä "kaapissa" ja leikkiä, että uskonto olisi hyvä asia.
Tuplis, syy on se, että kristittyjen kuva Jumalasta vaihtelee lahkosta toiseen ja yksilöstä toiseen.
VastaaPoistaNiin. Minä en ole kovin uskonnollinen, mutta näkisin itsekin, että tämä suomalainen yhteiskunta on rakennettu protestanttisen etiikan pohjalle, ja ei se loppulaskussa sillä ole kovinkaan huonosti pitkässä juoksussa pärjännyt.
VastaaPoistaErinomainen tiivistelmä.
VastaaPoistaRM, niin sinulle, jonka mielestä ateistien tulisi pitää turpansa kiinni.
VastaaPoistaRadiossa käytiin keskustelua uskonnoista. Siellä todettiin että ateistit ovat kovimpia uskomaan omaan uskontoonsa. Ainakin he ovat kiivaita puolustamaan omaa uskoaan eli ateismia.
VastaaPoistaPääasai kunha jonohki uskoo, pahinta jos ei usko enään mihinkään ..
VastaaPoistaSiis pääasia kunha johonki uskoo, pahinta jos ei usko mihinkään (edellisen kirjotusvirheet ärhs:))
VastaaPoista"Tomi kirjoitti...
VastaaPoistaMinä taas en usko kristinuskon yhteiskunnallisestikaan.
Ateistien ei minusta tarvitse pysytellä "kaapissa" ja leikkiä, että uskonto olisi hyvä asia.".
Tomi se jaksaa aina naurattaa - vilpittömästi!
Vahva usko sulla tuntuu olevan ainakin ateismin autuaaksitekevään voimaan.
Mutta mun mielestä ateistien yhteiskunnalliset kokeilut menivät Neuvostoliitossa niin pahasti metsään, että olisi suotavaa, että ateistit vaan suosiolla vetäytyisivät ja pysyisivät kaapissa, ainakin niin kauan, kunnes Neuvostoliiton pöly pääsee laskeutumaan pysyvästi (voi mennä vielä muutama sata vuotta ainakin).
Kristinuskon suhteen ateistien ei tarvitse leikkiä mitään. Riittää, että pitävät suun supussa.
Ano, olet tyypillinen läpityhmä uskonpuolustaja. Ette ymmärrä mitä eroa on ateismilla ja kommunismilla.
VastaaPoistaNL:ssä yhteiskuntaa ohjasi oppi nimeltään marxilais-leninismi. Siihen kuului ateismi, mutta myös paljon muutakin. Yhteiskunnan heikkoudet eivät johtuneet ateismista vaan muista seikoista.
NL:ssä suurin osa ihmisistä oli uskovaisia ja vielä suurempi osa oli uskovaisten kasvattamia.
Keisarillinen Venäjä oli läpiuskonnollinen maa ja täys persreikä. NL:n ongelmat periytyivät Venäjän keisarikunnalta.
Tuplis: Minua on aina huvittanut sellainen ihminen joka "uskoo Jumalaan mutta eri tavalla kuin kirkko opettaa". Että pystyy pistämään paremmaksi kuin parituhatta vuotta teologiaa, jopa yleensä sen kummemmin Raamattuun tai muuten alaan tutustumatta.
VastaaPoistaKumitonttu: Uskonto kun on suurelle osalle elämän perusta. Itseäni ei kiinnosta pätkän vertaa, kiinnostaa vain yhteiskunnallisena ilmiönä.
Tomi: Ymmärrän sinua hyvin. Olin itsekin nuorempana samalla kannalla, mutta kun oppii tuntemaan normivirtasia enemmän, tajuaa uskonnon yhteiskunnallisen tärkeyden. Yrjö totesi syyn hyvin kommentissaan.
Viimeisin ano ja Tomi: NL ja ateisimi eivät ole sama asia. NL oli osa ateismia, ei koko ateismi. Keisarillinen Venäjä oli tosiaankin persläpi ja suuri osa NL:n ongelmista periytyi sieltä. Ne eivät kuitenkaan riittäneet vaan NL kehitti omia ongelmiaan lisäksi. Itse asiassa Venäjä oli kovaa vauhtia teollistumassa ja kehittymässä ennen ensimmäistä maailmansotaa. Keskiluokka oli vahvassa kasvussa ja kansantuote paineli kovaa vauhtia eteenpäin. Olisi kiva tietää, miten olisi käynyt jos kansantuotteen kasvun tuhonnut WW1 olisi jäänyt käymättä ja keskiluokan (eli aina yhteiskunnallisen nousun ja vakauden moottorin) tuhonnut kommunistivalta olisi jäänyt tulematta.
Tomi:
VastaaPoista"Tuplis, syy on se, että kristittyjen kuva Jumalasta vaihtelee lahkosta toiseen ja yksilöstä toiseen."
Minusta tätä liioitellaan. (Roomalais)katolisen- ja ortodoksisen kirkon kuva asioista on käytännössä aika sama. Luterilaiset ovat hyvin lähellä sitä ja eri protestantit vaihtelevassa määrin aika lähellä.
Erilaisia yksityisajattelijoita tietenkin on kaikissa ryhmissä.
Tomi, vielä erikseen varoitus. Toisen keskustelijan kutsuminen "läpityhmäksi" ei ole hyvien tapojen mukaista. Anonyymien kohtelussa on eri säännöt kuin nimimerkkien, mutta pysytään asialinjalla heidänkin kanssaan.
VastaaPoistaIDA on oikeassa. Erot eivät ole suuret. Kyse on lähinnä siitä että ne pienetkin erot on otettu joskus hyvin vakavasti.
VastaaPoistaJaska, eikö se ole läpityhmää samaistaa ateismi kommunismiin?
VastaaPoistaTomi, on eri asia sanoa näkemystä läpityhmäksi kuin henkilöä.
VastaaPoistaOliko keisarillinen Venäjä niin kovasti "läpiuskonnollinen"?
VastaaPoistaLöysin nimittäin kerran maininnan että papisto silloin siellä oli "paljolti lukutaidotonta, taikauskoista ja juoppouteen taipuvaa". Tiedä sitten millaista kristinuskoa oikein kansalle opettivat...
AuvoT, kyllä oli uskonnollista. Normiortodoksisuus oli vahvaa ja sen sisällä vaikutti monia aika hurjia lahkoja, kuten hlystit ja skoptsit. Vainotuista vanhauskoisista nyt puhumattakaan. Tosin pappien sivistyksen ja koulutuksen kanssa tosiaankin oli vähän niin ja näin. Eivätkä monet papit hommaansa uskon takia hoitaneet, vaan luontaisetujen.
VastaaPoista