Kansallisvaltion käsite syntyi Euroopassa, mutta läheskään kaikille kansoille ei ole koskaan omaa valtiota riittänyt edes aatteen kotimaanosassa. Seuraavassa kymmenen esimerkkiä kielistä, joiden puhujilla ei ole ollut omaa valtiota.
10. Baski on isolaattikieli; sen sukulaisuutta mihinkään muuhun kieleen ei ole kyetty osoittamaan. Baskin kielen opiskelun on väitetty olevan vaikeampaa kuin minkään muun kielen, mutta tämä on indoeurooppalaisten kielten puhujien höpinää, jota ei suomalaisen pidä ottaa vakavasti. Kielenä se on säännöllisempää kuin mikään uralilainen kieli, vaikeus on vain ennakkoluulo, joka aiheutuu siitä että indoeurooppalaista kieltä äidinkielenään puhuvat yleensä ovat opetelleet vieraana kielenä vain toista indoeurooppalaista kieltä. Totta kai rakenteeltaan erilainen kieli vaikuttaa vaikeammalta oppia. Toki lisäongelmana on esimerkiksi japanin kieleen nähden saatavissa olevan opiskelumateriaalin vähäisyys, ainakin ennen muinoin kun kieli oli Francon aikaan kielletty. Murteita on useita ja etäisimpien puhujilla on keskinäisiä ymmärrysvaikeuksia.
Eristyneenä kielenä baskilla on jotain yhteisiä piirteitä suomen kanssa, vaikka varsinaista kielisukulaisuutta ei olekaan. Sanaa sisu on vaikea kääntää useimmille kielille vastinkappaleen puuttuessa, mutta baskin kielessä on lähes täsmällinen vastine, kemena. Toinen erikoisuus oli baskin ja islannin pidgin-kieli 1600-luvulla.
Useimmat pitävät baskia Espanjassa puhuttuna vähemmistökielenä, mutta todellisuudessa baskialueen jakaa Espanjan ja Ranskan raja. Espanjan Baskimaan eteläisimmillä alueilla enemmistökielenä on espanja, mutta pohjoisemmat ovat baskivoittoisia. Kaiken kaikkiaan Espanjassa baskia puhuu äidinkielenään noin 600 000 ihmistä, Ranskassa noin 50 000. Esimerkiksi jalkapallon vuoden 1998 maailmanmestaruuden Ranskan joukkueessa voittanut Bixente Lizarazu on baski. Hän onkin yksi harvoista ulkomaalaisista, joka on pelannut pelkästään baskitaustaisia pelaajia rekrytoivassa Athletic Bilbaossa. Kahdeksan Espanjan mestaruutta (viimeksi 1984) ja kerran UEFA-cupin voittanut seura on kansainvälistyneen jalkapallon paineessa jumiutunut 2000-luvulla liigan alempaan keskikastiin. Seura on silti yksi niistä kolmesta, jotka ovat pelanneet Espanjan liigan ylimmällä sarjatasolla sen perustamisesta eli vuodesta 1928 lähtien. Ne kaksi muuta ovat Real Madrid ja FC Barcelona.
9. Retoromaani on yksi Sveitsin neljästä virallisesta kielestä. Tosiasiassa se ei ole kieli, vaan yhteisnimitys usealle lähisukulaiskielelle. Puhujia on noin 35 000 ja päämurteita on viisi. Lähes kaikki puhujat asuvat Graubündenin kantonin alueella, mutta muodostavat silti vähemmistön vajaan 200 000 asukkaan joukossa. Kantonin virallinen retoromaanin kieli on rumantsch grischun, eri murteiden pohjalta kehitetty kirjakieli. Merkittävintä mitä kantonissa on tapahtunut, lienee kahdet talviolympialaiset St. Moritzissa - tai San Murezzanissa, kuten paikkakunnan alle kymmenen prosentin retoromaaninkielinen vähemmistö sitä nimittää.
8. Bretonia puhutaan siellä missä nimikin paljastaa eli Bretagnessa Ranskassa. Vähemmistökielten asemaa puolustettaessa puhutaan usein "alkuperäiskansoista", mutta voiko alkuperäiskansaksi kutsua väestöä, joka on siirtynyt asuinalueelleen vasta historiallisena aikana ja kielikin on kehittynyt vasta tuolloin? Bretonit muuttivat Britanniasta kanaalin toiselle puolelle roomalaisvallan luhistuttua, jolloin bretonin kieli kehittyi Britanniassa puhutuista kelttiläisistä kielistä. Sen lähin sukulainen on Cornwallissa puhuttu, sata vuotta sitten kadonnut kornin kieli. Bretonin kielessä on neljä päämurretta, joista yksi poikkeaa merkittävästi muista.
Kieli on kokenut kovia. Bretoni oli yläluokan kieli 1100-luvulle asti, kunnes ranskalainen ylimystö asettui alueelle. Ranskalaiset eivät tunnetusti pidä vähemmistökielistä, mikäli ylipäätään tunnustavat niiden olemassaolon. Etenkin Ranskan vallankumouksen aikana bretonit joutuivat koville. Siitä huolimatta vielä vuonna 1930 bretonia puhui arviolta 1,3 miljoonaa ihmistä, joista lähes puolet oli täysin yksikielisiä. Vuonna 1950 pelkästään bretonia osaavia arvioitiin olevan vain satatuhatta, nykyään vain muutamia. Bretonia käyttää jokapäiväisessä elämässään noin 200 000 ihmistä, mutta millään alueella he eivät muodosta enemmistöä.
7. Inarinsaame on vastaus kysymykseen: mikä on se kieli, jonka puhujista suurin prosentuaalinen osuus asuu Suomessa? Saamelaiskieliä puhuu kaikkiaan noin 30 000 ihmistä, joista noin 75 % pohjoissaamea. Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisista valtaosa on pohjoissaamen puhujia, Venäjän puolella ovat omat kielensä. Suomessa pohjoissaamella on noin 2 000 puhujaa, kahdella muulla saamelaiskielellä eli inarinsaamella ja kolttasaamella noin 300 molemmilla. Näistä kolttasaamea puhutaan jonkin verran myös Venäjällä, mutta kaikki inarinsaamen puhujat asuvat Suomessa.
Inarinsaamelaisten perinteinen asuinalue on Inarijärven ympäristö. Muista saamelaisista heitä erottaa kielen lisäksi kulttuuri; poronhoito ei ole yhtä merkittävässä asemassa, vaan metsästys ja ennen muuta kalastus.
Inarinsaame kuuluu itäsaamelaisiin kieliin, vaikka sen puhujille länsisaamelaisiin kieliin kuuluvan pohjoissaamen ymmärtäminen onkin helpompaa kuin niin ikään itäsaamelaisiin kieliin kuuluvan kolttasaamen.
Inarinsaame oli jo vähällä sammua, mutta nykyään lapsille opetetaan sitä kielipesäpäiväkodeissa ja koulussa.
6. Gaeli ei vastoin yleistä harhaluuloa ole Skotlannin alkuperäiskieli. Sitä on puhuttu enemmistökielenä ainoastaan Skotlannin pohjoisosassa eli Ylämaalla. Skotlannin pääkieli se oli kuitenkin 1000-luvun alkuun asti, jolloin aluksi hovin ja sittemmin muun ylimystön kieleksi vaihtui englanti ja gaeli vetäytyi vähitellen takamaille.
Nykyään gaelia puhuu äidinkielenään noin 60 000 ihmistä, mutta enemmistökielenä se on vain Ulko-Hebridien saarilla. Läheisin sukulainen on manksin kuoltua sukupuuttoon Irlannin virallinen kieli iiri, jonka kanssa gaelilla olikin yhteinen kirjakieli 1600-luvulle asti.
5. Älvdalska poikkeaa riikinruotsista niin paljon, että muut ruotsalaiset eivät ymmärrä sitä. Samaa voitaisiin sanoa savon murteesta ja suomen kielestä. Tosin savo/suomi -tapauksessa ongelma on siinä, että sanat kyllä ymmärretään mutta tarkoitusta ei. Älvdalskassa tilanne lienee päinvastainen, koska ero ruotsiin on ääntämyksellinen. Kielessä on säilynyt runsaasti muinaisnorjan piirteitä, jotka ovat ruotsin kielestä kuluneet pois.
Älvdalskaa puhutaan ainoastaan Älvdalenin kunnassa Taalainmaalla, lähellä Norjan rajaa. Kunnan reilusta 7 000 asukkaasta noin 3 000 puhuu kieltä.
4. Kasubi on kokenut monille vähemmistökielille tyypillisen kohtalon; sitä on pidetty valtakielen murteena. Tässä tapauksessa puolan, vaikka kielten ummikkopuhujat eivät käytännössä pysty toisiaan ymmärtämään. Kasubeja arvioidaan olevan lähes puoli miljoonaa, mutta vain hieman yli 50 000 puhuu kieltä äidinkielenään. Heistäkin kaikki osaavat sujuvasti puolaa, koska kasubia on vasta viime aikoina alettu käyttää opetuskielenä.
Kieltä puhutaan eniten kasubien perinteisellä asuinalueella Pommerissa Itämeren rannalla. Kuten kirjasta Peltirumpu tiedetään, Nobel-kirjailija Günther Grass on sukujuuriltaan osin kasubi. Vaikka kasubin kieltä onkin sorrettu, samaa ei voi sanoa kasubeista ainakaan nykyään; Puolan pääministeri Donald Tusk on kasubi.
3. Friisi on yhteisnimitys länsi-, itä- ja pohjoisfriisille. Käytännössä friisillä tarkoitetaan nykyään Alankomaissa puhuttavaa länsifriisiä, koska Saksassa puhuttu itäfriisi (2 000 puhujaa) ja pohjoisfriisi (10 000 puhujaa) ovat harvinaisempia. Kielitieteellisesti friisi on englannin lähin sukulaiskieli, sijoittuen germaanisten kielten kartassa englannin ja hollannin väliin.
Suurin osa friisin lähes puolesta miljoonasta puhujasta asuu Alankomaissa Friisinmaan maakunnassa, jossa he muodostavat enemmistön 70 % osuudella. Maakunnassa järjestetään kanavia pitkin yhdentoista kaupungin kautta kulkeva lähes 200 kilometrin mittainen luistelukilpailu Elfstedentocht - silloin kun järjestetään. Ilmasto-olojen takia vuosittainen kilpailu on kyetty viemään läpi viimeisen sadan vuoden aikana vain 15 kertaa, viimeksi 1997. Sotavuosien ankarista talvista kertoo se, että ainoa kerta kun kilpailu on kyetty järjestämään kolmena peräkkäisenä vuonna on 1940-42. Toinen kahden peräkkäisen kisan putki koettiin 1986-87. Monet Alankomaiden menestyneistä pikaluistelijoista ovatkin friisejä, kuten olympiavoittaja Sven Kramer. Maailman tunnetuin friisiläinen taitaa kuitenkin olla Mata Hari - olettaen ettei lehmiä lasketa.
2. Sorbi on slaavilainen vähemmistökieli keskellä Saksaa. Kieli jakautuu ylä- (15 000 puhujaa) ja alasorbiin (7 000 puhujaa). Molemmat variaatiot ovat keskenään ymmärrettäviä. Lähimmät sukulaiskielet ovat puola, kasubi, tsekki ja slovakki.
Sorbien asuinalue sijaitsee Saksan kaakkoisosassa, entisen DDR:n alueella. Maan kommunistihallinto ei, kumma kyllä verrattuna muiden kommunistimaiden suhtautumiseen vähemmistöihin, yrittänyt tukahduttaa sorbien kieltä ja kulttuuria. Jotain tekemistä asialla voi olla slaavilaisuuden kanssa; ehkä Honecker ja kumppanit pelkäsivät, että Neuvostoliitto tykkäisi kyttyrää jos saksalaiset sortaisivat slaaveja. Sorbeilla oli käynyt tuuri jo kolmannen valtakunnan aikana, jolloin heitä ei pidetty slaaveina, vaan rodullisesti arjalaisina jotka nyt vain sattuivat puhumaan slaavilaista kieltä. Historian tunnetuin sorbi lienee Gottfried Leibniz isänsä kautta.
1. Tsakonian kielen kohtalo on tulla luokitelluksi kreikan murteeksi, vaikka kielten puhujat eivät toisiaan ymmärräkään - sanastossa on vain 70 % yhteisiä sanoja.
Tsakoniaa puhutaan Peloponnesoksen niemimaan itäosassa. Vuoristoisen seudun takia väestö pysyi aina Kreikan vapaussotaan 1821-29 asti erossa standardikreikan puhujista. Tuon jälkeen alun perin 200 000 puhujan suuruinen kieli on kutistunut muutamaan sataan. Edes Kreikan ja Turkin väestönvaihto 1924, joka toi turkintsakonialaiset Kreikkaan, ei pysäyttänyt kehitystä. Kielen häviäminen vauhdittui 1970-luvun sähköistymisen myötä; kun televisio ja muut joukkotiedotusvälineet saavuttivat syrjäisemmätkin vuoristokylät, nuorten kieleksi tuli standardin mukainen koineekreikka. Koska Kreikan politiikka ei tunnusta tsakoniaa vähemmistökieleksi, sen odotetaan muuttuvan kuolleeksi kieleksi lähivuosikymmeninä.
EDIT 28.5.2011: korjattu saamelaiskielten kielirajat ja Hebridit Ulko-Hebrideiksi.
Väärää informaatiota!
VastaaPoistaAthletic Club ei ole mitenkään jumiutunut alempaan keskikastiin. Tällä kaudella kuudes. 2006 oli pahin kausi, mutta 2003 Athletic oli viides. Semmoinen siksakkäyrä oikeastaan tulee kaudesta 2000 lähtien: 14, 10, 7, 5, 8, 12, 17, 11, 13 , 8, 6. Nythän tuo on tuosta jatkumassa tasaisessa nousussa. 2006 oli paha kausi, jona joukkue selvisi historialliselta putoamiselta vasta viimeisessä ottelussa voitettuaan siinä Levanten. Espanjan surkea skandaalilehdistö väittää sitä sopupeliksi ;)
Hihii, nappasi kiinni syöttiin ja nielaisi... Ensi kaudella mestaruus!
VastaaPoistaAina valmis puolustamaan oikeutta!
VastaaPoista:D
Kolmas liigassa ja Cup-voitto olisi kova juttu.
Mitäs meillä kopioitiin, ennen kuin meille tuli Wikipedia?
VastaaPoistaTässä vaiheessa olisi voinut ottaa käsittelyyn myös skotin kielen - siis Lalland Scots. Sitä(kin) on usein pidetty vain yhtenä englannin murteena, mutta tosiasiallisesti kyseessä on erillinen germaaninen kieli, joka on lähempänä alkuperäistä anglosaksia ja tanskaa kuin nykyenglantia. Mitä tahansa skandinaavista kieltä osaavan on helppoa ymmärtää skottia - ei vaadi kovin suurta mielikuvitusta tajuta, että "skerry" on sama sana kuin ruotsin "skär", "bairn" sama kuin ruotsin "barn" tai "muir" sama kuin ruotsin "myra".
VastaaPoistaFriisin kieli on englannin (ja skotin) kaikkein läheisin kielisukulainen. Sitä kykenee jossain määrin ymmärtämään englannin pohjalta.
Pienet itämerensuomalaiset kielet - vatja, liivi, võro, vepsä, setu - ansaitsisivat ehkä oman tarkastelunsa. Ei ole myöskään sattumaa, että turkulaisella ja tallinnalaisella ei ole juurikaan kielivaikeuksia, mutta tamperelaisella ja tallinnalaisella on.
Loppujen lopuksi tässä artikkelissa ei puhuta kielistä (fonologiasta, morfologiasta ja syntaksista, ehkä joku semantiikka vielä menisi) kuin siteeksi. Asiaa on enemmän kulttuurista ja historiasta ja maantieteestä.
VastaaPoistaMuuten kielien ollessa kyseessä wikiin ei pitäisi luottaa. Joskus kommentoidessani olen itsekin laittanut linkin wikiin, mutta todennut samalla, että wikiin ei ole luottamista. Juuri tämän takia olen tähän laittanut linkkejä muualle kuin wikiin.
Olisin voinut kommentoida muuta, mutta yrittäydyin pysyä kielessä. Siitäkin jätin muutaman kommentin pois, kun en löytänyt heti sopivia linkkejä, ja kello on nyt jo yli puoliyön...
> Baskin kielen opiskelun on väitetty olevan vaikeampaa kuin minkään muun kielen, mutta tämä on indoeurooppalaisten kielten puhujien höpinää, jota ei suomalaisen pidä ottaa vakavasti.
Yllättävää kyllä, mutta aika lailla totta. Tosin olisit voinut mainita, että maailman vaikeimmaksi kieleksi on väitetty vaikka mitä kieltä. Ja moisille väitteille sopiva vastaus on haukotus, keskarin näyttö tai muu vastaava aina mielentilasta riippuen.
> Kielenä se on säännöllisempää kuin mikään uralilainen kieli
--
> a language may be noticeably more similar to their ancestor than its
> sibling.
As soon as someone devises a workable similarity metric for languages
that takes into account the various ways that languages can differ and
change (phonetics, phonology, morphology, syntax, and semantics), let me
know!
--
> Sanaa sisu on vaikea kääntää useimmille kielille vastinkappaleen puuttuessa,
Höpsis. Eiköhän se vastine ihan yhdellä lauseella ole ihan riittävä. Tällaisia väitetään ihan mistä tahansa, ja totuus ei ole ollenkaan näin (muutoin käännökset olisivat ylipäätään mahdottomia).
> Toinen erikoisuus oli baskin ja islannin pidgin-kieli 1600-luvulla.
Tällaisia "erikoisuuksia" on kaikkialla, ja ne eivät yleensä ole kovin kummoisia. Nykyään jokaista pikkuistakin poikkeamaa pidetään samalla tasolla kuin suomen ja englannin ja korjakin ja vaikkapa baskin yms. eroja, ja pienikin vastahuomautus on verinen loukkaus.
Vastaesimerkkinä voisi katsoa Kortlandtin käsittelyä russenorskista:
http://www.kortlandt.nl/publications/art197e.pdf
Kortlandtin käsityksiin sitten muissa asioissa voikin suhtautua kriittisemmin.
> Cornwallissa puhuttu, sata vuotta sitten kadonnut kornin kieli
Öh?
Became extinct as L1 in 1777
http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=cor
the death of the last speaker, which probably took place in 1777
http://www.helsinki.fi/~tasalmin/europe_report.html#Cornish
-- JATKUU --
-- JATKUU --
VastaaPoista> Suomessa pohjoissaamella on noin 2 000 puhujaa, kahdella muulla saamelaiskielellä eli inarinsaamella ja kolttasaamella noin 300 molemmilla.
Lukusi ovat liioiteltuja. Todellisuus on muuten aika synkkä...
> Näistä kolttasaamea puhutaan jonkin verran myös Venäjällä
Käytännössä 0 ihmistä puhuu enää kolttaa Venäjällä. Ja Norjassakin puhuttiin kolttaa ennen.
Present state of the language: SERIOUSLY ENDANGERED [in Finland; NEARLY EXTINCT in the Russian Federation; EXTINCT in Norway]
(a) children speakers: Finland: very few children learn the language, and probably none of them become active users; the Russian Federation: none
(b) mean age of youngest speakers:
(c) distribution by sex:
(d) total number of speakers, members of the ethnic group: Finland: approx. 300; the Russian Federation: approx. 20
(e) degree of speakers' competence: only elderly speakers appear fully competent
http://www.helsinki.fi/~tasalmin/europe_report.html#Skolt
> Inarinsaame kuuluu itäsaamelaisiin kieliin, vaikka sen puhujille länsisaamelaisiin kieliin kuuluvan pohjoissaamen ymmärtäminen onkin helpompaa kuin niin ikään itäsaamelaisiin kieliin kuuluvan kolttasaamen. Tämä johtuu lähinnä siitä, että saamen eri kieliryhmät muodostavat murrejatkumon ja itä/länsiraja on osin mielivaltainen.
Juuri itä- ja länsisaamelaiskielten raja _on_ jyrkkä kieliraja. Ja juuri saamelaiskielten rajat ovat yksi vahva todiste, että kielirajoissa on järkeä. Ne rajat on kuvattu kartoissa pitkään (nykyaikainen muuttoliike on muuttanut tilannetta, mutta itse kielet ovat erilaisia), ja kielenaineistossa tulevat erot esiin.
> Nykyään gaelia puhuu äidinkielenään noin 60 000 ihmistä, mutta enemmistökielenä se on vain Hebridien saarilla.
Eipä ole sielläkään kaikkialla, erit. Skye.
http://www.linguae-celticae.org/GLS_english.htm
> Tsakonia
Hyvä lähde:
http://hellenisteukontos.blogspot.com/search/label/Tsakonian
Nickin muista kirjoituksista suosittelisin:
http://hellenisteukontos.blogspot.com/2009/04/how-to-teach-historical-linguistics.html
ja
http://hellenisteukontos.blogspot.com/2009/09/your-fractal-analysis-of-esperanto-does.html
Olisi hyvä, että jokainen kielistä kirjoittava ei-asiantuntija lukisi nuo artikkelit. Lisää ehdotuksia on, mutta aloita noista. Ne ovat oikeasti hyviä.
> Kielen häviäminen vauhdittui 1970-luvun sähköistymisen myötä; kun televisio ja muut joukkotiedotusvälineet saavuttivat syrjäisemmätkin vuoristokylät, nuorten kieleksi tuli standardin mukainen koineekreikka.
Enpä usko. Tähän hätään en löytänyt linkkiä artikkeliin, mutta katso:
http://grammar.about.com/b/2008/03/07/three-more-myths-about-language.htm
Anonyymi 1: tietysti kopioitiin kirjoja. Muuten, kopioinnin tuntomerkkejä ovat toisen työn väittäminen omaksi, tuotoksen esittäminen alkuperäisenä tai yhden ainoan lähteen käyttö. Ne siniset sanat tekstissä ovat linkkejä. Wikipedian - mikäli se lasketaan yhdeksi ainoaksi lähteeksi - lisäksi lähteinä ovat olleet etenkin Ethnologue, oma kirjahylly ja henkilökohtaiset tuttavat ja kokemukset. Siitä, mikä on sopimatonta kopiointia, lisätietoa tässä ja tässä :-D
VastaaPoistaIM: Skotti kävi mielessä, mutta tipahti pois listalta koska samantapainen ja tuntemattomampi älvdalska oli vaihtoehtona.
Anonyymi: Tiedostan asiantuntemattomuuteni ja siksi en kovin laajasti kirjoittanutkaan näistä kielistä, joista suurinta osaa en osaa ollenkaan ja loppujakin vain ymmärrän jonkin verran läheisen sukulaiskielen ansiosta. Tein joitakin muutoksia päätekstiin kommenttisi perusteella, kiitos paljon huomautuksistasi.
1) Käytin sanaa "säännöllisyys" virheellisesti kielitieteellisessä mielessä. Tarkoitin tällä sitä, että esimerkiksi turkki on varmasti "säännöllisempää" kuin saksa, vaikka mitään mittaria säännöllisyydelle ei ole olemassakaan.
2) Täsmennän, että sanaa sisu on vaikea kääntää yhdellä sanalla ja baskin kielessä se on molempia kieliä sujuvasti puhuvan henkilön (en minä) mukaan mahdollista.
3) Russenorsk on tuttu, mutta islannin ja baskin pidgin on hämmentävämpää; ymmärrän kyllä että norjalaiset ja venäläiset ovat keskenään tekemisissä Jäämeren rannikolla, mutta oli yllättävää havaita että kahden pienen, maantieteellisesti toisistaan kaukana sijaitsevan kielen puhujilla on ollut riittävästi yhteyksiä pidginin syntymiseen. Linkkaamasi artikkeli russenorskista - en ollut aiemmin lukenut näytteitä "kielestä" - oli mielenkiintoinen ja johtopäätös vaikutti oikealta.
4) Kornin kielen kuolema on määrittelykysymys. Viimeinen ummikkokornilainen kuoli 1600-luvun lopulla, viimeinen äidinkielenään kornia puhunut 1777, viimeiset kornia osanneet sata vuotta sitten ja korninkieliset säkeet säilyivät kalastajien käytössä senkin jälkeen - mutta viime aikoina kornia on taas elvytetty, joten siinä mielessä sen luokittelu kuolleeksi kieleksi on kokonaisuudessaan kyseenalainen. Tai sitten hepreakin on luokiteltava kuolleeksi, koska sekin on kokenut ylösnousemuksen. Mikäli kielitieteilijöillä on jokin täsmällinen määritelmä kielen kuolleeksi julistamiselle, niin täsmennetään.
5) Saamen kielen puhujista olen samaa mieltä; luvut ovat liioiteltuja etenkin inarin- ja kolttasaamen kohdalla. Mutta hitonko minä mahdan sille, että kaikki lähteet saamelaismuseota ja saamelaiskäräjiä myöten mainitsevat 300 puhujaa.
6) Oma väärinymmärrykseni saamelaiskielten rajoista korjattu päätekstiin.
7) Hups, tarkoitin Ulko-Hebridejä, joihin Skye (ja muutama muu ei-gaelienemmistöinen saari) ei kuulu. Korjattu.
8) Kiitos paljon noista lopun linkeistä; etenkin se viimeinen tylytti varsin aiheellisesti sanojen pituuksiin ja esiintymistiheyksiin perustuvaa analyysia kielitutkimuksessa. Siihen, vaikuttivatko joukkotiedotusvälineet ja yhteyksien paraneminen muuhun Kreikkaan tsakonian tuhoon vai oliko kyseessä samaan aikaan tapahtuneet erilliset prosessit, en osaa sanoa muuta kuin että tämä on kuitenkin yleensä syyksi esitetty.
Nopean tsekkauksen perusteella esim. tsakonian kielen esittelyssä ei ollut mitään, mitä ei ollut wikissä. Onko se sitten plagiointia, kopiointia vai refeeointia?
VastaaPoistaAno, sano sitä vaikka fileoinniksi. Hitonko minä mahdan sille, että Wikipedian eri sivuilla kerrotaan tsakoniasta käytännössä kaikki se mitä muissakin lähteissä? Edes omasta kirjahyllystä löytyvät hakuteokset eivät mainitse yhtään enempää, jos ollenkaan. Niin, ja hommaa nimimerkki, on selkeämpää. Oletan kyseessä olevan aiemmin kommentoineen ano 1:n, mutta en ole erityisen innostunut vastailemaan ei-identifioitavissa oleville anonyymeille.
VastaaPoistaArvoisa fileointimestari, et tietenkään voi hittojakaan sille, että wikissä on kaikki se tieto, mikä sinullakin. Mutta riittäisikö silloin pelkkä viittaus wikiin, eikä tietosisällön toisto?
VastaaPoistaTämä on kysymys, ei väite.
t: kuhankeittäjä
Kuhankeittäjä, siinä on viittaus. Pelkästä tietosisällön toistostakaan ei ole kyse, koska:
VastaaPoista1) tietoja on yhdistelty useasta artikkelista
2) asiaa on referoitu
3) osaa aineistosta ei ole saatavissa suomeksi muualla.
Linkit ovat nimenomaan siinä toivossa, että joku koskaan aiheesta kuulematon kiinnostuu siinä määrin, että haluaa lisätietoa.
Jaska, jos Suomella olisi nyt Tarton rauhan rajat eli Karjala ja Pestamo, niin olisiko tuota russenorskia syntynyt, kun kerta Norja ei olisi Venäjän naapuri? Olisko silloin sitten jokin suomivenäjä?
VastaaPoista@vieras
VastaaPoistaRussenorsk oli käytännössä kuollut, kun Suomi saavutti itsenäisyyden, joten vaikutus oli +-nolla. Suomivenäjä olisi varmaan jossain yhteyksissä olemassa, kun katsotaan Kortlandtin kirjoitusta (liikemiesten keskinäisissä neuvotteluissa...).
> Käytin sanaa "säännöllisyys" virheellisesti kielitieteellisessä mielessä. Tarkoitin tällä sitä, että esimerkiksi turkki on varmasti "säännöllisempää" kuin saksa, vaikka mitään mittaria säännöllisyydelle ei ole olemassakaan.
VastaaPoistaLuulen, että mietit morfologiaa tässä säännöllisyysasiassa.
Turkissa morfologia menee jotenkin näin:
Vartalo+suffiksi vartalo+suffiksi+suffiksi vartalo+suffiksi+suffiksi.
Saksassa jotenkin:
Xxxxx vartalo+suffiksi yyyy+suffiksi.
Xxxxx on esimerkiksi vartalo+suffiksi, mutta vartaloa ja suffiksia ei voida yksiselitteisesti erottaa toisistaan. Sanotaan vaikka Schloß -> Schlößchen. Voit tehdä näin: Schlöß+chen, mutta o->ö-muutos jää selittämättä.
Joka tapauksessa olet oikeassa siinä, että näiden erilaisten tapausten määrien suhdetta toisiinsa tarkastelemalla tekstissä saadaan tulos, että turkki on säännöllisempi. Asiaa voi hyvinkin monimutkaistaa, mutta todellakin vain tällaista asiaa tarkastelemalla turkki on säännöllisempi kuin saksa.
Mutta tällaisen rajoitetun piirteen ulkopuolelle katsoessa turkki ei ole _varmasti_ säännöllisempää tai "säännöllisempää" kuin saksa. Otetaan yksi esimerkki, sanajärjestys.
Turkista:
http://www.cromwell-intl.com/turkish/word-order.html
http://books.google.com/books?id=-Cjl4uqiYEYC&printsec=frontcover#v=onepage&q&f=false
Saksasta vaikka Duden.
Näin äkkiseltään katsottuna saksan sanajärjestys on suht tiukka ja säännöllinen riippuen siitä, minkätyyppinen päälause tai sivulause on. Turkissa sanajärjestys taas on vapaampi, ja tiukat säännöt eivät niinkään kerro, milloin mitäkin sanajärjestystä tulee käyttää.
Täytyy sanoa, että etsin jotain sopivia lähteitä turkin ja saksan kieliopin säännöllisyyksistä, mutta mitään sopivaa ei handuun tarttunut (joitain hämäriä kielenopetuslinkkejä oli paljon...). Joka tapauksessa on selvää, että yhteen piirteeseen takertuminen ei vielä sano paljon mitään, ja hämärät viittaukset jossain netissä, koulun opetuksessa tai muualla eivät ole kertoneet koko totuutta.
--JATKUU--
--JATKUU--
VastaaPoista> Mikäli kielitieteilijöillä on jokin täsmällinen määritelmä kielen kuolleeksi julistamiselle, niin täsmennetään.
> viimeinen äidinkielenään kornia puhunut 1777
Tämä on oikeastaan ainoa toimiva määritelmä, jos tieto on jotenkin saatavissa. Äidinkielisyys on tosin saattanut muuttua vuosien varrella alkuperäisen äidinkielen rapistuessa olemattomiin, mutta muilla ei paljon tästä aina tietoa ole.
> viimeiset kornia osanneet sata vuotta sitten
Tätä epäilen vahvasti. Ja sitä paitsi monia kieliä, jotka ovat kuolleet, osataan. Olisi esimerkiksi huono sanoa, ettei liivi olisi kuollut, vaikka on olemassa kielitieteilijöitä, jotka sitä osaavat (tai, ikävä sanoa, vaikka Julgī Stalte).
> korninkieliset säkeet säilyivät kalastajien käytössä senkin jälkeen
Jossain Pohjois-Englannissa paimenilla oli tapana laskea kuolleella kelttiläisellä kielellä, muuta kielestä ei ollut jäljellä. Tämä ei ole sama asia kuin, että kieli eläisi.
> mutta viime aikoina kornia on taas elvytetty, joten siinä mielessä sen luokittelu kuolleeksi kieleksi on kokonaisuudessaan kyseenalainen.
Lainaanpa taas:
--
Lienee harhaanjohtavaa sanoa, että kauan sitten kuolleen kornin puhujien jälkeläiset olisivat tällä vuosisadalla oppineet kielen uudelleen, sillä kysymyksessä on omatekoinen rekonstruktio, joka elää yksinomaan harrastuspiireissä ja niissäkin monena versiona aiheuttaen enemmän kiistoja kuin yhteishenkeä
--
> Tai sitten hepreakin on luokiteltava kuolleeksi, koska sekin on kokenut ylösnousemuksen.
Lainaan:
--
It is true that Israelis study at least some Torah at school and many are under the impression that they can read it without major instruction. But first of all, they do receive some instruction in it. And more importantly, when speakers of Modern Hebrew approach Biblical Hebrew they think they "read it", whereas in truth they often both mispronounce and misunderstand the text. Moreover, we shouldn't forget that reading the Biblical text in accordance with the Masoretic conventions doesn't guarantee historical accuracy. In all likelihood (and this can and has been proven linguistically!), Biblical Hebrew at the time of the Bible was pronounced quite differently from the Masoretic conventions. You may find Joel Hoffman's book In the beginning. A Short History of the Hebrew Language very illuminating in this respect, as well as his most recent book that discusses the various mistranslations of the Hebrew Bible.
--
Katsopa sitten alkaen (vaikka tuossa mainitaan toisella tavalla russenorsk, no, kirjoittaja ei ole perehtynyt asiaan...):
http://languages-of-the-world.blogspot.com/2011/05/modern-hebrew-old-or-new.html
> Saamen kielen puhujista olen samaa mieltä; luvut ovat liioiteltuja etenkin inarin- ja kolttasaamen kohdalla. Mutta hitonko minä mahdan sille, että kaikki lähteet saamelaismuseota ja saamelaiskäräjiä myöten mainitsevat 300 puhujaa.
Jep. Kun asia on politisoitunut... Ja sitä paitsi olen varma, että sinullakin on sama tuntuma, että Googlella on nykyään melkein mahdotonta löytää mitään järkevää (arvaa sainko etsiä kauan esmes noita gaelin puhujamääriä, vaikka tiesin, että jostain tuokin tieto löytyy, grrr...)...
Kuolleen kielen määritelmästä: Jep, tuota epäilinkin ja lienee paras määritelmä näin maallikkojärjelläkin ajatellen.
VastaaPoistaLiivistä: Tunnen liiviläissukuisen kieltä jonkin verran osaavan henkilön ja olen selaillut hänen liivinkielistä raamattuaan. Näin asiantuntemattomana oli hauska todeta, että liiviä ymmärsi paremmin kuin viroa. Kuulemma syy on siinä, että liivi ei syrjäseutujen kielenä ole kehittynyt yhtä nopeasti kuin viro, vaan on jäänyt muistuttamaan enemmän suomen kanssa yhteistä kantamuotoa.
Hepreasta: Niinpä. Olen asiaa ajatellut itsekin tuohon tapaan. Ymmärtäisivätkö nyky- ja muinaisheprean puhujat toisiaan lainkaan? Vai ymmärtäisivätkö he toisiaan jopa paremmin kuin vaikka nyky- ja muinaissuomen puhujat, kun välissä ei ole parintuhannen vuoden aikaa, jona kieli on muuttunut? En asiasta mitään ymmärrä, joten en sanokaan mitään. Tulipahan vain vuosia sitten mieleen.
Google: Pitäisi varmaan elvyttää latinan kieli sivistyskieleksi; esimerkiksi jostain eläimestä saa parhaiten asiallista tietoa kun hakee tieteellisellä nimellä - karsiutuu 90 % bullshitistä pois.
Hepreasta vielä, että nyt nouseekin Septuaginta sitten aivan uuteen valoon. Se nimittäin on kaikkein vanhin tunnettu Raamatun-laitos, ja se on masoreettilaitosta vanhempi.
VastaaPoistaMe tiedämme, että masoreettilaitos on vuodelta 90, jolloin Jamnian synodissa juutalaiset heivasivat kristityt yli laidan, julistivat heidät ikuiseen kiroukseen ja samalla julistivat Septuagintan harhaoppiseksi.
Mutta jos masoreettilaitoksessa on virheitä - ja jos siinä on käännösvirheitä - niin tällöin Septuaginta on auktoriteetti, ei suinkaan masoreettilaitos. Hepreassahan merkitään vain konsonantit, ei vokaaleja, ja nyky-vokalisointi, nequdot, on peräisin 1000-luvulta.