Liperissä, Joensuun lentokentän mittauspisteellä oli tänään peräti 37,2 celsiusastetta lämmintä. Kyseessä on Suomen
tämän vuosituhannen lämpöennätys ja myös
itsenäisen Suomen ennätys, mutta ei absoluuttinen Suomen ennätys.
Suomen ennätys on 7.7.1914
Värtsilässä mitattu 38,0 astetta, ei suinkaan Turussa kaksi päivää myöhemmin mitattu 35,9 astetta, joka olisi nyt rikkoutunut. Tosiasia on, että Värtsilä kuului tuolloin Suomen suuriruhtinaskuntaan siinä missä Turkukin ja
mittauspaikka on laillista Suomen maata.
ONPAS KÄTEVÄÄ
VastaaPoistaVaikka isäntä onkin urheilunharrastaja, ehkä seuraavassa vertailussa on kuitenkin oleellisesti jotain.
Joskus sattumalta törmäsin seuraavaan urheilu-uutiseen:
http://www.hs.fi/urheilu/jaakiekko/maajoukkueet/artikkeli/Norjan+yll%C3%A4tti+T%C5%A1ekin+MM-j%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4/1135256774227
Tämä on siis sama kuin:
http://www.hs.fi/urheilu/jaakiekko/maajoukkueet/artikkeli/Norja+yll%C3%A4tti+T%C5%A1ekin+MM-j%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4/1135256774227
Artikkelin otsikko kuului siis alun perin "Norjan yllätti Tšekin MM-jäällä", se korjattiin aika nopeasti muotoon "Norja yllätti Tšekin MM-jäällä". Alkuperäinen muoto huvitti minua, sillä siinä tietysti oli oikea kielioppivirhe. Siis sellainen, jonka jokainen suomenpuhuja tajuaa virheeksi, ei mitään preskriptiivistä paskaa. Huomattavaa on, että tällainen virhe korjattiin alta aikayksikön, vaikka urheiluasioiden välittämisessä sillä tuskin oli paljon merkitystä loppupeleissä.
Sitten saman lehden käsittelyyn lämpötilaennätysasioissa:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kaikkien+aikojen+l%C3%A4mp%C3%B6enn%C3%A4tys+on+nyt+372+astetta/1135258900242
Hesarin kommenttiosastolla jo kolmas kommentti mainitsee Värtsilän lämpöennätyksen. Kukaan ei kyllä sen jälkeen...
Uutisissa yleensä ei edes mainita Värtsilän ennätystä vuodelta 1914. Poikkeus on:
http://194.215.205.18/uutiset/kotimaa/ylittyyko-lampoennatys-jalleen-tanaan/185867
"Punkalaitumella ja rajan taa jääneessä Värtsilässä on mitattu vieläkin korkeampia lukemia, mutta Hutilan mukaan näiden havaintoasemien tulokset eivät ole luotettavia."
Niinpä niin, eihän ne luotettavia ole... Entä Turku vuonna 1914?
Toisaalla:
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/ymparisto/article474714.ece
"Ilmatieteen laitoksen meteorologi Asko Hutilan mukaan Ruokolahden vanha lukema ylittyi tiistaina myös Kuopion Savilahdessa, Porin rautatieasemalla ja Turun Artukaisessa.
Lyhyemmän, vuodesta 1961 alkavan vertailukauden vuoksi tiistain keskilämpöennätyksiä kuitenkaan ei tule pitää yhtä poikkeuksellisina kuin mitä kaikkien aikojen lämpöennätyksen mahdollinen rikkoutuminen merkitsisi.
Syynä vertailukauden rajaamiseen ei ole Hutilan mukaan pelkästään sähköisten tietokantojen helpompi käytettävyys, vaan lisäksi havaintomateriaalin vertailukelpoisuus. "Vanhoissa havainnoissa vuorokauden keskilämpötila on hieman ongelmallinen suure, koska havaintoja tehtiin päivässä vain muutama, eikä niistä saada keskilämpötilaa välttämättä luotettavasti lasketuksi", hän kommentoi.
Nykyisin havaintoja päivää kohti voi olla satoja. Useimmilta automaattiasemilta lämpötilatiedot päivittyvät internetiinkin 10 minuutin välein."
Niinpä niin... Entä Turku vuonna 1914?
Juu, ja pointti ei oikeasti ole, onko Värtsilän 1914 mitattu lämpöennätys relevantti.
Tällaisista karnevaaliaiheisista kirjoituksista minusta ilmenee epäsuorasti jonkin verran joidenkin ihmisten (HS:n kirjoittajat, tai ainakin toimituksellinen linja) suhtautuminen väestöön. Kannas ja muut luovutetut alueet yritetään suomia kansallisesta muistista, mutta suuren väestön sympatiaa kerätään triviaaleihin seikkoihin puuttumisella. Sirkushuveja kaikille!
Onhan se kuitenkin hienoa, että näinkin mitättömällä tavalla pääsee sylkemään 400 000 evakon ja heidän jälkeläistensä silmille.
Kiitos Anonyymi erinomaisesta kommentista ja hyvistä linkeistä!
VastaaPoistaTietyt Erkko-Sanomien toimittajat tosiaankin pyrkivät unohtamaan Karjalan. On lehdessä onneksi joskus oikeudenmukaistakin tekstiä alueesta. Värtsilän lämpöennätyksen unohtaminen on kyllä törkeää, mutta ei täysin Hesarin syytä. Edes Ilmatieteen laitos ei Värtsilää listoilla mainitse ja itsellenikin tiedon esiin kaivaminen oli vaikeaa. Muistin lukeman ulkoa ja tiedän, että jossakin hyllyssä on kirja, jossa se kerrotaan. Mutta ei löytynyt, vaikka kuinka etsin. Esimerkiksi MMM-kirjat vuosilta 1965, 1978 ja 1986 listasivat ennätykset, mutta niissä komeili vain Turku.
Näin urheilumiehenä voisi verrata Liperin "ennätystä" siihen, että Kalevan kisoista todettaisiin, että niitä ei ole järjestetty Suomessa vuosina 1910, 1925, 1937 ja 1941. Viimeisenä vuonna sodan takia ja sitä edellisinä kisat järjestettiin Venäjän puolella Vyborgissa. (Sivumennen sanoen kisoja ryhdyttiin kutsumaan Kalevan kisoiksi nimenomaan Viipurin kisoista 1937 alkaen, mikäli ulkomuistini pelaa.)
> On lehdessä onneksi joskus oikeudenmukaistakin tekstiä alueesta.
VastaaPoistaTotta.
> Värtsilän lämpöennätyksen unohtaminen on kyllä törkeää, mutta ei täysin Hesarin syytä. Edes Ilmatieteen laitos ei Värtsilää listoilla mainitse ja itsellenikin tiedon esiin kaivaminen oli vaikeaa.
Aivan, mutta jos kommenteissa (viimeksi, kun tarkistin, jo kolme kertaa) mainitaan Värtsilä, niin...
Muuten. Taas tuli samanlainen artikkeli Hyysärissä:
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Filatov+Nollap%C3%A4iv%C3%A4rahasta+oli+jo+luovuttu+jos+se+iskisi+miehiin/1135258978836
ja ihan vähän myöhempi:
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Filatov+Nollap%C3%A4iv%C3%A4rahasta+olisi+jo+luovuttu+jos+se+iskisi+miehiin/1135258978836
Tiedän, että isäntä on itsestäni poiketen julman sosiaalihuollon kannattaja, mutta tässä yhteydessä se ei ole pääpointti. Toinen sivupointti on, että Tarja Filatov on Kyyrölästä. Isäntähän on asiasta jo kirjoittanut. Annan vain yhden linkin, joka ehkä isäntääkin kiinnostaa:
http://acta.uta.fi/pdf/951-44-5029-9.pdf
Kyseessä on periaatteessa tekninen kielitieteellinen väitöskirja (omaa alaa, ei kylläkään venäjän kieli), mutta se kyllä selittää objektiivisesti alussa Suomen venäläisistä aika paljon. Uskon, että isäntäkin on samaa mieltä, kunhan lukaisee.
Kiitos väittärilinkistä! Hyvin mielenkiintoinen ja asiallinen, pitää tutustua kielitieteelliseen osuuteenkin jossain vaiheessa paremmin. Yhden pikkuvirheen bongasin, sivulla 34 sanotaan Kyyrölän tarinan itsenäisenä kuntana päättyneen 1932, kun se tapahtui vasta kaksi vuotta myöhemmin. Tai sitten kaikki muut käyttämäni kirjalliset ja nettilähteet ovat väärässä.
VastaaPoistaJostain käsittämättömästä syystä Kyyrölän kaltainen historian detalji on kiinnostanut minua kovasti siitä lähtien, kun tapauksesta kuulin.