Yli- ja alimatkat

Useimmilla kestävyysjuoksijoilla on jokin matka, jota he pitävät päämatkanaan. Tällöin sitä lyhyempiä matkoja kutsutaan alimatkoiksi ja pidempiä ylimatkoiksi. Sanotaan, että menestyäkseen päämatkallaan juoksijalla on oltava riittävän hyvä peruskestävyys ja tarpeellinen määrä nopeutta. Peruskestävyyttä mitataan juoksijan ylimatkoilla ja nopeutta alimatkoilla tekemillä tuloksilla.

Oletetaan, että juoksijan päämatka on 5000 metriä. Tällöin hänen tulisi olla nopeusominaisuuksiltaan tasolla, jolla hän tekee vähintään tietyn tasoiset tulokset alimatkoilla, kuten 1500 ja 3000 metriä.
Mikäli alimatkojen tulokset ovat liian heikot, on ilmeistä että juoksijan tuloskehitystä päämatkalla rajoittavat huonot nopeusominaisuudet. Tällöin harjoittelussa on ilmeisesti tehty virhe ja junnattu liikaa peruskestävyyttä.
Vastaavasti mikäli hänen tuloksensa 10000 metrillä ja puolimaratonilla ovat huonot, hän ei kykene juoksemaan 5000 metriä riittävän lujaa puuttuvien kestävyysominaisuuksien (vauhti- ja maksimikestävyys) takia. Tällöin harjoitusohjelmaan on lisättävä pitkiä lenkkejä.

Mikäli vitosen juoksija saavuttaa esimerkiksi 1500 metrillä huomattavan hyviä tuloksia, se saattaa viitata siihen, että hänen ominaisuutensa sopisivatkin paremmin lyhyemmille matkoille.
Mikäli harjoitus on tähdännyt matkalle X ja sillä saavutetaan matkalla Y hyviä tuloksia, olisi luultavasti aiheellista vaihtaa harjoitukset matkan Y tyylisiksi. Tällöin juoksija saavuttaisi matkalla Y todennäköisesti vielä parempia tuloksia. Luonnollisesti myös matkalla X huonompia, mutta tällöin hän olisi siis vaihtanut päämatkaksi matkan Y.

Ongelma on tietysti tietää, miten hyviä juoksijan tulosten pitäisi yli- ja alimatkoilla olla, jotta hän päämatkallaan kykenisi tavoitteena oleviin tuloksiin. Tai missä tapauksissa tulokset jollakin sivumatkalla ovat niin hyviä, että lajinvaihto kannattaisi.
Tämän selvittämiseksi tein seuraavan tutkimuksen.

Tutkimuksessa on otettu jokaiselta kestävyysjuoksumatkalta (800, 1500, 3000, 5000, 10000, puolimaraton, maraton, esteet) sekä miehistä että naisista Suomen kaikkien aikojen tilaston 30 parasta. (Kiitos taas kerran, Tilastopaja!) Aineistossa on 137 miestä ja 121 naista. Jokaiselta juoksijalta on otettu hänen ennätyksensä kaikissa edellä mainituissa lajeissa sekä lisäksi 400 metrillä. Luonnollisesti lähes kaikilta juoksijoilta jokin näistä ennätyksistä puuttuu, koska hän ei ole koskaan kilpaillut kyseisellä matkalla. Sen jälkeen on tarkasteltu jokaisen matkan 30 parasta juoksijaa ja katsottu, millaisia tuloksia he ovat saaneet yli- ja alimatkoilla.

Otetaan esimerkiksi miesten 1500 metrin 30 parasta juoksijaa. Heistä kaikilla on tilastotulos 800 ja 3000 metrillä, sen sijaan esimerkiksi 5000 metrillä vain 24:llä on tulos.
Tarkastellaan esimerkkinä ristiintaulukointia 1500 metrin juoksijoiden 10000 metrin tuloksista. 19 juoksijalla 30:stä on tilastotulos 10000 metrillä. Jokaiselle näistä 19:sta on laskettu aikojen suhde jakamalla kympin tulos tonnivitosen tuloksella. Tämän jälkeen aineistosta on karsittu neljäsosa parhaista sekä neljäsosa huonoimmista suhteista, siis 19 : 4 = 4,75 eli alaspäin pyöristäen neljä huonointa ja neljä parasta suhdetta. Karsinta on tapahtunut siksi, että on oletettavissa parhaiden suhteiden saavuttaneiden olevan kympin juoksijoita, jotka ovat saavuttaneet 1500 metrillä riittävän hyvän tuloksen päästäkseen kaikkien aikojan kymmenen parhaan joukkoon (esimerkiksi Martti Vainio). Vastaavasti huonoimmat suhteet saavuttaneet karsitaan siksi, että he todennäköisesti ovat juosseet kympin vain kerran ja epäonnistuneet suorituksessa eri syistä (pelkkä harjoitusjuoksu, eivät ole juosseet kympin ennätystään ollessaan parhaimmillaan 1500 metrillä).
Karsinnan jälkeen jää jäljelle 11 suhdelukua. Todennäköisesti suurin osa näistä juoksijoista on juossut päämatkanaan 1500 metriä ja juossut vertailukohtana olleen kympin kutakuinkin onnistuneesti parhaassa kunnossa ollessaan. Näistä suhdeluvuista pienintä kutsutaan minimisuhteeksi, suurinta maksimisuhteeksi ja kaikkien 11 suhdeluvun keskiarvoa keskiarvosuhteeksi.

Vastaavalla tavalla lasketaan minimi-, maksimi- ja keskiarvosuhteet kaikille 1500 metrin rinnakkaismatkoille, joilla tilastoaineistoa on riittävästi. Rajana on 12 juoksijaa. Siksi 1500 metrin juoksijoille ei ole esitetty vaadittavia suhteita maratonjuoksuun, koska 30 parhaasta 1500 metrin juoksijasta vain kahdeksalla on maratonaika.
Samaten vastaavasti lasketaan minimi-, maksimi- ja keskiarvosuhteet myös muille kuin 1500 metrin juoksijoille. Otetaan kyseisen matkan 30 parasta ja lasketaan yksitellen tulokset kaikille rinnakkaismatkoille, kunhan vain aineistoa on riittävästi eli vähintään 12 juoksijalla on tulos kyseiseltä rinnakkaismatkalta.

Suhdelukuja tulkitaan ottamalla juoksijan ennätys hänen päämatkallaan ja kertomalla se näillä suhdeluvuilla. Mikäli esimerkiksi 1500 metrin juoksijan 5000 metrin ennätys on huonompi kuin maksimiaika, hänen kestävyysominaisuutensa ovat liian heikot. Jos se on keskiarvo- ja maksimiajan välissä, tilanne on normaali. Jos se on minimi- ja keskiarvoajan välissä, kannattaa harkita matkanvaihtoa 5000 metrille. Mikäli 5000 metrin ennätys on jopa parempi kuin minimiaika, niin matkanvaihto kannattaa lähes sataprosenttisen varmasti.
Taulukkoa voi käyttää myös käänteisesti: jos juoksija on sivumatkoillaan saavuttanut tiettyjä tuloksia eikä ole vielä juossut tärkeintä kilpailuaan päämatkalla, voidaan jossain määrin päätellä millainen tulos on odotettavissa. Ennuste lasketaan jakamalla sivumatkan tulos suhdeluvulla.

Luonnollisesti valmentajan on vertailua tehdessään otettava huomioon, millaisessa juoksussa päämatkan ja vertailussa olevan sivumatkan tulokset on tehty. Mikäli olosuhteet ovat olleet identtiset, arvot ovat täysin vertailukelpoisia. Huomioitavat seikat ovat:
1) Juoksijan fyysinen kunto kilpailuhetkellä
2) Kilpailuhetken olosuhteet (sää ym)
3) Vastus (onko tulos juostu soolona vai joukossa)
4) Vauhdinjako (oliko vauhti tasainen vai nykivä)
Mikäli päämatkan ja vertailtavan matkan ennätystuloksia ei ole saavutettu identtisissä oloissa, on arvioitava kuinka paljon olosuhteiden muutos on aikaan vaikuttanut.

Suhdeluvut esitetään seuraavissa taulukoissa. Otsikkorivillä on juoksijan päämatka ja sitä seuraavat ne sivumatkat, joissa tilastoaineistoa on riittävästi vertailua varten. Ensimmäisellä taulukkorivillä on minimisuhde, toisella keskiarvosuhde ja kolmannella maksimisuhde.

Miehet

800 m	400	1500	3000
Minimi	0,4456	2,0412	4,4122
Keskiarvo	0,4534	2,1024	4,5080
Maksimi	0,4628	2,1476	4,5981

1500 m	400	800	3000	5000	10 000
Minimi	0,2254	0,4916	2,1575	3,7344	7,8193
Keskiarvo	0,2290	0,4963	2,1830	3,8061	7,9846
Maksimi	0,2312	0,5049	2,2063	3,8680	8,1994

3000 m	400	800	1500	5000	10 000	Puolimaraton	Esteet
Minimi	0,1064	0,2321	0,4667	1,7218	3,6017	8,3155	1,0635
Keskiarvo	0,1070	0,2367	0,4726	1,7370	3,6472	8,4969	1,0910
Maksimi	0,1081	0,2418	0,4772	1,7540	3,6849	8,6797	1,1382

5000 m	800	1500	3000	10 000	Puolimaraton	Maraton	Esteet
Minimi	0,1380	0,2738	0,5787	2,0763	4,7288	9,9305	0,6132
Keskiarvo	0,1403	0,2763	0,5821	2,0949	4,8796	10,1485	0,6286
Maksimi	0,1432	0,2785	0,5856	2,1119	5,0151	10,4339	0,6505

10 000 m	800	1500	3000	5000	Puolimaraton	Maraton
Minimi	0,0653	0,1311	0,2775	0,4775	2,2903	4,7436
Keskiarvo	0,0672	0,1330	0,2807	0,4809	2,4049	4,8398
Maksimi	0,0687	0,1347	0,2838	0,4841	2,5885	5,0280

Puolimaraton	800	1500	3000	5000	10 000	Maraton
Minimi	0,0297	0,589	0,1239	0,2144	0,4483	2,0895
Keskiarvo	0,0301	0,0597	0,1269	0,2178	0,4532	2,1151
Maksimi	0,0302	0,0613	0,1290	0,2208	0,4558	2,1373

Maraton	800	1500	3000	5000	10 000	Puolimaraton
Minimi	0,0141	0,0280	0,0597	0,1021	0,2123	0,4786
Keskiarvo	0,0143	0,0286	0,0607	0,1040	0,2152	0,4866
Maksimi	0,0146	0,0292	0,0619	0,1056	0,2180	0,5100

Esteet	800	1500	3000	5000	10 000
Minimi	0,2180	0,4371	0,9367	1,6279	3,4104
Keskiarvo	0,2213	0,4425	0,9442	1,6425	3,4619
Maksimi	0,2267	0,4491	0,9489	1,6552	3,5518

Naiset

800 m	400	1500	3000
Minimi	0,4417	2,0466	4,5225
Keskiarvo	0,4527	2,0842	4,6339
Maksimi	0,4617	2,1588	4,7887

1500 m	400	800	3000	5000
Minimi	0,2195	0,4869	2,1428	3,6939
Keskiarvo	0,2261	0,4939	2,1988	3,8583
Maksimi	0,2317	0,5019	2,2624	3,9908

3000 m	400	800	1500	5000	10 000	Maraton
Minimi	0,1048	0,2261	0,4615	1,7454	3,6065	16,8132
Keskiarvo	0,1082	0,2347	0,4696	1,7720	3,6966	18,0890
Maksimi	0,1127	0,2420	0,4772	1,8019	3,7729	19,6007

5000 m	800	1500	3000	10 000	Puolimaraton	Maraton
Minimi	0,1348	0,2677	0,5665	2,0597	4,6283	9,5237
Keskiarvo	0,1378	0,2734	0,5741	2,0894	4,6787	10,0731
Maksimi	0,1404	0,2798	0,5820	2,1262	4,7602	10,5786

10 000 m	800	1500	3000	5000	Puolimaraton	Maraton
Minimi	0,0650	0,1296	0,2730	0,4774	2,2231	4,6499
Keskiarvo	0,0661	0,1319	0,2773	0,4839	2,2568	4,7965
Maksimi	0,0675	0,1353	0,2829	0,4898	2,2950	4,9178

Puolimaraton	800	1500	3000	5000	10 000	Maraton
Minimi	0,0289	0,0587	0,1237	0,2147	0,4446	2,0977
Keskiarvo	0,0296	0,0596	0,1264	0,2177	0,4536	2,1380
Maksimi	0,0303	0,0606	0,1294	0,2237	0,4620	2,1838

Maraton	800	1500	3000	5000	10 000	Puolimaraton
Minimi	0,0140	0,0282	0,0595	0,1031	0,2134	0,4706
Keskiarvo	0,0145	0,0288	0,0608	0,1053	0,2161	0,4791
Maksimi	0,0149	0,0294	0,0620	0,1074	0,2197	0,4892

Esteet	400	800	1500	3000	5000	10 000	Puolimaraton
Minimi	0,0949	0,2090	0,4248	0,9114	1,6007	3,3101	7,5289
Keskiarvo	0,0969	0,2126	0,4312	0,9293	1,6304	3,4311	7,6928
Maksimi	0,1004	0,2152	0,4391	0,9523	1,6560	3,6010	7,8150

Taulukot on varmuuden vuoksi laadittu miehille ja naisille erikseen. Ero niissä ei ole kovin suuri. Yleisesti ottaen miesten taulukot ovat hieman kovempia, ts. miesten tulisi saavuttaa sivumatkoillaan hieman naisia parempia tuloksia. Ero johtunee siitä, että naisten puolella kärki on kapeampi, kun taas miesten puolella kilpailu on kovempaa. Rautalangasta väännettynä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi 30 parhaan vitosen juoksijan joukkoon mahtunut nainen on todennäköisemmin myös 30 parhaan 1500 metrin juoksijan joukossa kuin 30 parhaan vitosen juoksijan joukossa oleva mies.

Tilastoaineistoa kaivellessa tuli tehtyä puhtaasti mutu-pohjalta mielenkiintoinen havainto monipuolisuudesta. Vaikutti siltä, että parhaiden juoksijoiden (arvokisamitalistit) tilastoissa oli suhteellisesti enemmän tuloksia myös sivumatkoilta, kun taas kansalliselle tasolle jääneillä etenkin ylimatkojen tulokset puuttuivat usein. Puhuu vahvasti monipuolisuuden puolesta.

Käytännön esimerkkinä tarkastellaan kolmea viime vuosien suomalaista huippujuoksijaa.

Annemari Sandell-Hyvärisen päämatkoina voitaneen pitää vitosta ja kymppiä. Kun katsoo, mitä vaatimuksia hänen juoksemansa kymppi (31.40, pyöristetään sekunnin tarkkuuksiin) asettaa, niin viitoselle se antaa min-keski-max tulossarjan 15.07 - 15.20 - 15.31. Koska vitosen ennätys on 14.56, voi todeta sen olevan vähintäänkin riittävä. Vastaavasti vitonen antaa kympille tulossarjan 30.46 - 31.13 - 31.46. Tämän mukaan vitonen on ollut Sandellille parempi matka, koska kympin ennätys asettuu keski- ja maksimiaikojen väliin.
Vitosen ajan perusteella Sandellin maksimiaika 3000 metrillä olisi pitänyt olla 8.42 (ennätys 8.48), 1500 metrillä 4.11 (ennätys 4.15) ja 800 metrillä 2.06 (ennätys 2.09). Puolimaratonilla maksimiaika olisi pitänyt olla 1.11.06 (ennätys 1.09.58 juostu vuosia parhaiden suoritusten jälkeen) ja maratonilla 2.38.01 (ennätys 2.35.02 niin ikään vuosia parhaan kunnon jälkeen).
Johtopäätös: Sandellin tuloskehitystä vitosella ja kympillä ei rajoittanut peruskestävyys, vaan nopeusreservi oli riittämätön. (Tämä ei varmaan ollut yllätys kenellekään edes etäisesti juoksuasiantuntijaa muistuttavalle henkilölle.)

Janne Holmén keskittyi EM-kultayllätyksensä jälkeen hakemaan nopeutta alimatkoilta. Hänen ennätyksensä maratonilla oli tuolloin 2.12.10. Kympin maksimiaika olisi tuolloin 28.49 ja Holménin ennätys 28.23. Siis riittävä. Toisaalta jos tavoitteeksi asettaa maratonin aikaan 2.10, se edellyttäisi kympillä aikaa 28.21, mielellään alle 28 minuutin (keskiarvoaika 27.59). Näin ollen johtopäätös - lisää nopeutta alimatkoilta - oli oikea. Hän juoksi sittemmin kympin 28.10 ja paransi maratonennätyksekseen 2.10.46.

Jukka Keskisalo on asettanut tavoitteekseen maailman kärjen esteissä. Tällä kaudella hän juoksi vihdoinkin pidempien matkojensa ennätykset edes kohtuulliselle tasolle. Ajoissa on kuitenkin huomioitava, ettei hän tehnyt niitä terävimmässä kunnossaan. Vitosen 13.40 olisi luultavasti sujahtanut noin 10-15 sekuntia nopeammin ja kympin 29.08 ehkä puoli minuuttia kovempaa.
Jos tavoitteeksi asetetaan juosta esteet aivan kahdeksan minuutin pintaan, pitäisi vitosen ajan olla laskukaavan mukaan maksimissaan 13.15 ja kympin 28.25. Kestävyysominaisuuksissa ollaan siis jo lähellä, ainakin jos laskee tulosvaatimukset esteajan 8.05 mukaan. Tällöin vaadittavat ajat ovat 13.23 ja 28.43.
Alimatkojen puolella 8 minuutin estejuoksijan pitäisi juosta 1500 metriä aikaan 3.36 (ennätys 3.39) ja 3000 metrin sileä 7.36 (ennätys 7.49). 8.05 -tulokseen riittäisivät 3.38 ja 7.41. Näin ollen työtä riittää sekä yli- että alimatkoilla, mutta nopeusreservi eli alimatkat rajoittavat tällä hetkellä eniten.

Aion joskus tulevaisuudessa laskea vastaavat taulukot käyttäen aineistona kaikkien aikojen maailmantilaston 30 parasta eri matkoilla samaan tapaan kuin tässä käytin Suomen tilastoja. Niistä saatavat kertoimet lienevät luotettavampia kansainvälisen kärjen tuntumassa, kun taas nämä kertoimet toimivat Suomen huipulla. Tosin en usko kerrointen erojen olevan merkittäviä, eivät ne olleet miesten ja naisten välilläkään.