Yli- ja alimatkat II

Kirjoitin vuoden alussa tekstin Yli- ja alimatkat, jossa tutkin kestävyysjuoksijoiden suorituksia päämatkansa ulkopuolella tilastoaineistona kaikkien aikojen parhaat suomalaisjuoksijat. Tuolloin lupasin palata aiheeseen maailman parhaiden kohdalla. Tässä lopputulos.

Periaate on ollut sama kuin suomalaisten kohdalla: joka lajista kaikkien aikojen maailmantilaston 30 parasta ja katsotaan, mitä he ovat saaneet aikaan muilla matkoilla. Aineistosta on karsittu pois parhaat ja huonoimmat suhdeluvut systeemillä, joka on yllä linkatussa jutussa selitetty. Samoin tilastollisena rajana on pidetty sitä, että vähintään 12 juoksijalla 30:stä on pitänyt olla tulos kyseisellä rinnakkaismatkalla, muutoin vertailua ei ole tehty. Poikkeuksena piti ottaa naisten tilastoon 800 metrille vertailu 400 metrille, vaikka vain yhdeksällä puolimailerilla oli esittää alimatkan tulos. Erikoinen seikka on miesten aineistossa se, että 3000 metrin juoksijoilla oli riittävästi tilastoaineistoa maratonvertailuun, mutta 5000 ja 10000 metrin juoksijoilla ei!

Taulukoiden selitys on esitetty niin ikään yllä linkatussa jutussa, joten en toista sitä tässä. Joitakin huomioita olen kirjannut loppuun, samoin juoksijakohtaista analyysiä.

Miehet

800 m	400	1500
Minimi	0,4454	2,0656
Keskiarvo	0,4503	2,1059
Maksimi	0,4589	2,1363

1500 m	800	3000	5000
Minimi	0,4937	2,1509	3,7162
Keskiarvo	0,4992	2,1889	3,7716
Maksimi	0,5053	2,2294	3,8564

3000 m	1500	5000	10000	Puolimaraton	Maraton
Minimi	0,4702	1,7158	3,5899	8,1525	17,4394
Keskiarvo	0,4757	1,7255	3,6599	8,2334	17,7253
Maksimi	0,4803	1,7330	3,7256	8,3190	18,0625

5000 m	1500	3000	10000	Puolimaraton
Minimi	0,2757	0,5814	2,0843	4,7005
Keskiarvo	0,2803	0,5845	2,1154	4,7625
Maksimi	0,2849	0,5873	2,1843	4,8210

10000 m	1500	3000	5000	Puolimaraton
Minimi	0,1341	0,2812	0,4801	2,2440
Keskiarvo	0,1351	0,2842	0,4836	2,2729
Maksimi	0,1367	0,2875	0,4876	2,3062

Puolimaraton	3000	5000	10000	Maraton
Minimi	0,1259	0,2202	0,4562	2,1347
Keskiarvo	0,1297	0,2241	0,4613	2,1430
Maksimi	0,1326	0,2301	0,4684	2,1598

Maraton	3000	5000	10000	Puolimaraton
Minimi	0,0604	0,1047	0,2155	0,4752
Keskiarvo	0,0614	0,1062	0,2198	0,4804
Maksimi	0,0634	0,1080	0,2246	0,4851

Esteet	1500	3000	5000
Minimi	0,4494	0,9529	1,6610
Keskiarvo	0,4542	0,9612	1,6761
Maksimi	0,4598	0,9723	1,6885

Naiset

800 m	400	1500
Minimi	0,4423	2,0453
Keskiarvo	0,4458	2,0938
Maksimi	0,4493	2,1464

1500 m	800	3000	5000
Minimi	0,4900	2,1546	3,7112
Keskiarvo	0,4966	2,1908	3,8044
Maksimi	0,5044	2,2560	3,9242

3000 m	800	1500	3000	10000
Minimi	0,2311	0,4688	1,7220	3,5902
Keskiarvo	0,2364	0,4739	1,7447	3,6761
Maksimi	0,2425	0,4776	1,7841	3,7469

5000 m	1500	3000	10000	Puolimaraton
Minimi	0,2756	0,5810	2,0754	4,6187
Keskiarvo	0,2816	0,5878	2,0908	4,6938
Maksimi	0,2885	0,5935	2,1085	4,7746

10000 m	1500	3000	5000	Puolimaraton	Maraton
Minimi	0,1349	0,2802	0,4800	2,2052	4,6607
Keskiarvo	0,1372	0,2838	0,4837	2,2399	4,7234
Maksimi	0,1397	0,2877	0,4871	2,2798	4,8175

Puolimaraton	1500	3000	5000	10000	Maraton
Minimi	0,0606	0,1279	0,2185	0,4544	2,0990
Keskiarvo	0,0622	0,1305	0,2218	0,4596	2,1326
Maksimi	0,0642	0,1340	0,2270	0,4698	2,1567

Maraton	1500	3000	5000	10000	Puolimaraton
Minimi	0,0296	0,0613	0,1044	0,2162	0,4776
Keskiarvo	0,0302	0,0632	0,1069	0,2214	0,4852
Maksimi	0,0306	0,0663	0,1098	0,2259	0,4927

Esteet	800	1500	3000	5000
Minimi	0,2228	0,4398	0,9478	1,6304
Keskiarvo	0,2247	0,4461	0,9596	1,6623
Maksimi	0,2277	0,4517	0,9750	1,6950

Aineistossa on 185 miestä ja 170 naista. Vaikka lukumäärä onkin suurempi kuin suomalaisten kohdalla, on juoksijakohtainen matkojen kirjo pienempi kuin suomalaisten kohdalla. Tämä johtuu osaltaan siitä, että Tilastopajan luettelot eivät etenkään ennen internet-aikaa tehtyjen ulkomaisten tulosten osalta täydelliset. Pääasiallinen ero johtuu kuitenkin siitä, että suomalaiset ovat juosseet enemmän sivumatkoja, kun taas maailman huiput ovat keskittyneet päämatkalleen. Tarkemmin sanoen afrikkalaiset, etenkin kenialaiset. Eurooppalais-, amerikkalais-, aasialais- ja australialaisjuoksijat ovat juosseet sivumatkoja yhtä innokkaasti kuin suomalaisetkin. Luultavasti näin ovat tehneet myös afrikkalaiset kotimaassaan, mutta tulokset eivät ole kantautuneet tänne asti. Sitten isompiin rahoihin kiinni päästyään he ovat juosseet vain parasta matkaansa. Etenkin puolimaratonilla tilanne on uskomaton: listalta löytyy kenialaisia niin että päät yhteen kolisee, ennen kaikkea sellaisia miehiä joilla ei ole tuloksia mistään muusta kuin puolikkaalta tai katujuoksuista! Alle tunnin menijöitä puolikkaalla eikä mitään muita matkoja plakkarissa, uskomatonta.

Toinen mielenkiintoinen seikka on estejuoksijoiden erikoistuminen. Jos juoksija on maailman 30 parhaan listalla jossakin muussa lajissa, hän ei ole siellä estejuoksussa. Poikkeuksia löytyy sekä miehissä että naisissa tasan kaksi, miehissä estejuoksun ME-mies Said Saeed Shaheen (3000 m) ja Moses Kiptanui (3000 m), naisissa esteiden ME-nainen Gulnara Galkina (5000 m) ja Marta Dominguez (3000 m). Vastaava pätee myös kääntäen: edellä mainittujen lisäksi muiden lajien 30 parhaan joukossa olleista esteitä on edes kokeillut miehistä seitsemän ja naisista kolme!

Taulukoiden kertoimissa ei ole merkittäviä eroja suomalaisista huipuista laskettuihin kertoimiin, kuten ounastelinkin. Miesten osalta kertoimet ovat noin 0,5 % vaativampia suomalaisten taulukoissa ja naisten osalta noin 1,5 %. Ero kasvaa suuremmaksi, jos puolimaraton suljetaan pois. Siinä maailman huippujen kertoimet ovat selvästi kovempia kuin suomalaisten, mikä johtuu siitä että puolimaraton on noussut merkittäväksi kilpailumatkaksi vasta viimeisen 20 vuoden aikana. Lähes kaikki maailman huipputulokset kaikissa lajeissa on tehty tuona aikana, kun taas Suomen huipputuloksista selvästi alle puolet. Suomalaiskertoimien kovemmuus selittynee sillä, että Suomen huiput eivät ole keskittyneet yhdelle matkalle yhtä selkeästi kuin nykymaailman huiput.

Kaikissa seuraavissa laskelmissa kertoimina on käytetty maailman, ei Suomen tuloksista saatuja kertoimia. Tarkastellaan esimerkkeinä aluksi samoja Suomen huippuja kuin viimeksi.

Annemari Sandell-Hyvärisen päämatkaksi luokiteltiin edellisissä laskelmissa vitonen. Kympin ja vitosen ennätyksen suhde on 2,1205, mikä kertoo että kympillä on menty liian hitaasti vitosen aikaan nähden. Toisaalta puolimaratonin ja vitosen suhde on 4,684, mikä sijoittuu minimin ja keskiarvon väliin. Samoin puolimaratonin ja kympin suhde 2,2090. Tämän mukaan kestävyysominaisuudet olivat riittävät.
Alimatkoilla kolmosen ja vitosen suhde on 0,5895, tonnivitosen ja vitosen 0,2840 mitkä sijoittuvat keskiarvon ja maksimin väliin. Tällä perusteella Sandellille pitää antaa synninpäästö siitä, etteivätkö hänen nopeusominaisuutensa olisi olleet riittävät. Ne olivat riittävät, mutta kehittymisen varaa ei enää juurikaan ollut.

Janne Holménin alimatkojen suhteet verrattuna maratoniin ovat: puolikkaalla 0,4786, kympillä 0,2154, vitosella 0,1040 ja kolmosella 0,0617. Vitosella ja kympillä jopa alle minimin, joten nopeuspotentiaali oli ainakin riittävä. Kenties Holménilta jäi täysin onnistunut maraton jopa juoksematta, sillä noilla nopeuksilla 2.10 alituksen olisi pitänyt onnistua hyvissä oloissa.

Jukka Keskisalon kohdalla tehdään poikkeus ja katsotaan, millaisiin tuloksiin hänen pitäisi aineiston mukaan yltää saavuttaakseen kahdeksan minuutin rajan. Aluksi suositeltavat ajat eli keskiarvon mukaan; 1500 metriä 3.38, 3000 metriä 7.41, 5000 metriä 13.24. Ehdottomat maksimit ovat vastaavasti 3.40, 7.46 ja 13.30. Eli lähellä ollaan, mutta vielä vähän puuttuu. 8.10 ajan vaatimukset ovat keskiarvon mukaan 3.42, 7.50 ja 13.41 sekä maksimin mukaan 3.45, 7.56 ja 13.47. Siis riittää, kuten tuloksista voi havaita.

Sitten muutama vanha mestari.

Juha Väätäisen parhaana tuloksena pidetään yleisesti kympin EM-aikaa 27.52,78. Vitosen ja kympin suhdeluku on 0,4833, kolmosen 0,2830 ja tonnivitosen 0,1337. Viimeinen on jopa alle minimin ja kaksi muuta minimin ja keskiarvon välissä, joten Väätäisen nopeusominaisuudet olivat takuulla riittävät, mikä ei entisen sprintterin tapauksessa ole yllätys. Kymppiä pidempiä matkoja Väätäinen ei parhaassa kunnossa ollessaan juossut, joten kestävyydestä on paha mennä sanomaan.

Pekka Vasala juoksi laajalla skaalalla ja sen huomaa myös suhdeluvuista. Verrattuna 1500 metrin aikaan 800 metrin suhde on 0,4831, 3000 metrin 2,1763 ja 5000 metrin 3,817. Ensimmäinen on alle minimin, toinen minimin ja keskiarvon ja viimeinen keskiarvon ja maksimin välissä. Vasalalla olivat siis sekä nopeus- että kestävyysominaisuudet riittävän hyvät.

Lasse Virénin paras suoritus lienee Münchenin kympin kultatulos. Siihen verratut suhteet ovat seuraavat: 1500 metriä 0,1337, 3000 metriä 0,2793 ja 5000 metriä 0,4802. Yllättävää kyllä, kaksi lyhintä matkaa ovat jopa alle minimin ja vitonen niukasti minimiä heikompi. Eli takuulla riittävästi nopeutta. Ylipitkillä matkoilla Virén juoksi vain maratonin, josta ei maailman huipuilla ole riittävästi tilastoaineistoa vertailua varten. Suomen huippuihin nähden suhdeluku 4,8184 osuu minimin ja keskiarvon väliin eli myös ylipitkien matkojen kestävyys oli kunnossa. Viittaa siihen, että Virén olisi luultavasti pystynyt kympillä juoksemaan tuonne 27.20-27.25 välille, jos olympialaisissa olisi tarve vaatinut.

Vertailun vuoksi pari maailmanhuippua, joilla on ainakin riittävä skaala.

Paula Radcliffe häikäisi maratonajoillaan. Kun laskee suhdeluvut siihen verraten, saadaan tuloksiksi tonnivitosella 0,0302, kolmosella 0,0618, vitosella 0,1070, kympillä 0,2217 ja puolikkaalla 0,4849. Kaikki ovat hyvin tarkkaan keskiarvosuhteen lähellä, joten Radcliffe on rakentanut itsensä hyvin tasaisesti - ei heikkouksia.

Haile Gebrselassie on juossut maailmanennätyksiä niin monella matkalla ja huipputuloksia vielä useammalla, joten kaikki ominaisuudet ovat takuulla huippuluokkaa. Kuriositeettina vilkaistaan, millaisia tuloksia pitäisi (maksimiajat) tehdä juoksijan, joka tavoittelee maratonilla kahden tunnin haamurajaa. Puolimaratonin pitäisi sujahtaa aikaan 58.16, kympin 26.57, vitosen 12.57 ja kolmosen 7.36. Keskiarvon mukaan lasketut tulokset ovat 57.38, 26.22, 12.44 ja 7.22. Jälkimmäinen luettelo muistuttaa pelottavalla tavalla Hailen ennätyksiä. Puolimaratonilla hänen ennätyksensä on kuitenkin 58.55, joten saanemme unohtaa kahden tunnin alituksen hänen kohdallaan. Etenkin kun Hailen pääasiallisena ratajuoksijana pitäisi ilman muuta saavuttaa vähintään keskiarvoajat. Mutta jos joku maratonia päämatkanaan pitävä (Samuel Wanjiru?) lähtisi jahtaamaan kahta tuntia, niin ylempi, maksimiaikojen mukaan laskettu lista on merkkipaalu. Jos joku oikea maratoonari nuo ajat juoksee, niin kahden tunnin alitus vaatii enää sopivat olosuhteet, juoksija on valmis.

Mistä tunnet sä rasistin?

Rasistisella rikoksella tarkoitetaan tekoa, joka tehdään tiettyä henkilöä / kansanryhmää vastaan kyseisen ryhmän etnisen taustan takia.

Suomessa tätä tulkitaan yleensä siten, että jos kantasuomalainen lyö uussuomalaista, kyseessä on rasistinen rikos kun taas uussuomalaisen lyödessä kantasuomalaista kyseessä on kulttuuriero. Tai sitten jälkimmäinen tapaus johtuu siitä, että uussuomalainen on saanut huonoja vaikutteita suomalaismiehiltä.

Todellisuudessa rasististen rikosten mahdollinen esiintyminen voidaan havaita alkeellisten tilastollisten laskelmien avulla. Lakia rasistisista rikoksista esittänyt oikeusministeri Tuija Brax itse ilmiselvästi pelkän lyhyen matikan lukeneena tilastollista mallia tuskin ymmärtäisi. Kaiken varalta se on kuitenkin esitetty mahdollisimman yksinkertaistavana esimerkkinä, kursiivilla kirjoitetut osat voivat itsensä älymystöön luokittelevat jättää väliin, ne kun sisältävät matemaattista teoriaa jonka ymmärtäminen on mahdotonta sellaisille, jotka eivät tajua hevonpaskaa edes hevonpaskasta.

Oletetaan maa nimeltä Örkkilä. Maan kansoittaa kaksi etnistä ryhmää, oliot ja otukset. Oliot ovat Örkkilän enemmistö ja heitä on 80 % väestöstä, loput 20 % ovat otuksia. Örkkilässä tunnetaan henkilöön kohdistuva rikos nimeltä töristely.

Olkoon väestöstä osuus a, 0 < a < 1, etnistä ryhmää A ja osuus b = 1 - a etnistä ryhmää b (tai muita etnisiä ryhmiä yhteensä). Olkoon olemassa henkilöön kohdistuva rikos X.

Jos töristelyrikoksiin syyllistyminen on etnisestä ryhmästä riippumatonta, 80 % Örkkilän töristelyrikoksista tekevät oliot ja 20 % otukset. Täsmälleen näin ei tietenkään satunnaisen horjahtelunkaan takia tapahdu. Otetaan varmuusväliksi se, että jos satunnaisesti valittu olio syyllistyy kyseiseen rikokseen vähemmän kuin kaksi kertaa niin todennäköisesti kuin satunnaisesti valittu otus ja päinvastoin, töristelyrikoksiin syyllistyminen ei ole etnisestä taustasta riippuvainen. (Vastoin matemaattisia käsitteitä tuntemattomien henkilöiden luuloa tämä ei tarkoita sitä, että otusten tekemien töristelyjen määrän pitäisi olla yli 40 % jotta se olisi kaksinkertainen heidän odotettuun rikosmääräänsä nähden. Tällöin näet olioilla vastaavan luvun pitäisi olla 160 %!) Jos oliot tekevät 80 töristelyä, on otusten tehtävä vähemmän kuin 40 töristelyä. Vastaavasti jos otukset töristelevät 20 kertaa, on olioiden töristeltävä vähemmän kuin 160 kertaa, jotta töristely olisi etnisestä taustasta riippumatonta valitulla varmuusvälillä.
Prosentuaalisesti tämä tarkoittaa seuraavaa. Jos Örkkilän töristelyrikoksista 11 % - 33 % on otusten tekemiä (ja vastaavasti tietysti 67 % - 89 % olioiden), töristelyn määrä on etnisestä taustasta riippumaton.
Jos töristelystä tuomituista esim. 40 % on otuksia, niin voidaan sanoa otusten syyllistyvän töristelyyn selvästi useammin kuin olioiden.

Jos rikokseen X syyllistyminen on etnisestä taustasta riippumatonta, tekevät ryhmään A kuuluvat kyseisistä rikoksista osuuden a ja muut osuuden 1 - a. Otetaan varmuusväli tämän toteamiseen siten, että rikokseen X syyllistyminen on etnisestä taustasta riippumatonta, jos ryhmään A kuuluvat tekemien rikosten määrä r on välillä a/(2 - a) < r < 2a/(1 + a). Mikäli r on alarajaa pienempi, ryhmä B syyllistyy rikokseen X selvästi useammin kuin A, jos taas r on ylärajaa suurempi, niin ryhmä A on rikollisempi kuin B.

Äskeisessä ei ole mitään rasistista. Jos Örkkilän toinen etninen ryhmä syyllistyy töristelyyn useammin, niin se on fakta. Rasismia sopii epäillä, jos rikoksen kohteena on suhteettoman usein toiseen etniseen ryhmään kuuluva. Jos rasismi ei ole millään tavoin kuviossa mukana, minimitodennäköisyys voidaan laskea helposti. Se saadaan olettamalla rikoksen kohde satunnaisesti valituksi. Itse asiassa tällainen tilanne saadaan aikaan vain silloin, kun väestöryhmät ovat sekoittuneet toisiinsa täydellisesti niin maantieteellisesti kuin sosiaalisestikin. Kaikissa muissa tapauksissa rikoksen kohdistuminen oman etnisen ryhmän jäseneen on aina todennäköisempää kuin prosentuaalisen osuuden perusteella - paitsi tietysti jos rikoksen syy on rasistinen.
Esimerkissä olion tekemän töristelyn kohteena on toinen olio minimitodennäköisyydellä 80 % ja otuksen tekemän töristelyn kohteena on toinen otus minimitodennäköisyydellä 20 %.
Siis: jos otuksen tekemän töristelyn kohteena on ollut enemmän kuin 80 % olioita, on erittäin todennäköistä että otus on valinnut uhrinsa rasistisin syin. Vastaavasti jos olion tekemän töristelyn uhreina on ollut enemmän kuin 20 % otuksia, niin oliot ovat erittäin todennäköisesti valinneet kohteensa rasistisin perustein.
Todellisuudessa, kuten edellä perusteltiin, nämä raja-arvot ovat selvästi pienempiä, koska todennäköisesti sekä oliot että otukset kohtaavat Örkkilässä enemmän oman etnisen ryhmänsä jäseniä kuin prosentuaalinen jakauma edellyttäisi.

Jos ryhmän A jäsenten tekemistä X-rikoksista kohdistuu ryhmään B enemmän kuin osuus b tai vastaavasti ryhmän B jäsenten tekemistä X-rikoksista kohdistuu ryhmään A enemmän kuin osuus a, kyseisen ryhmän jäsenet ovat hyvin todennäköisesti valinneet uhrinsa rasistisin perustein. (Huomautus: On luonnollisesti mahdollista, jopa todennäköistä, että toisen ryhmän jäsenet valitsevat uhrinsa rasistisin perustein, kun taas toisen ryhmän jäsenet eivät.)

Örkkilän tasavalta oli aikoinaan etnisesti hyvin yhtenäinen maa. Oliot kansoittivat sen lähes sataprosenttisesti. Päivänä muutamana tilanne muuttui radikaalisti. Maahan putkahti kuin tyhjästä otuksia, joiden kotimaassa Ihanalassa elinolosuhteet olivat muuttuneet sietämättömiksi. Melkoinen osa olioista suhtautui otuksiin nihkeästi, mutta antoi silti niiden jäädä maahan. Kun otukset kerran tulivat pakolaisina, niin he varmasti palaisivat omaan maahansa pikaisesti tilanteen rauhoituttua. Eihän yksikään olio edes voisi kuvitella muuttavansa Ihanalaan pysyvästi, miksi sitten otukset haluaisivat asettua Örkkilään?

Toisin kävi. Vuosien varrella otusten virta Örkkilään jatkui tasaisena eikä paluumuuttajia ollut. Siinä vaiheessa oliot alkoivat ihmetellä otusten touhuja entistä enemmän. Ihmettelijöiden kannalta oli vain harmillista, että Örkkilässä olivat päässeet valtaan ns. edistykselliset piirit. He myönsivät otuksille Örkkilän kansalaisuuden, avasivat ovia maahanmuutolle ja kutsuivat Örkkilään kaikki sinne päässeiden otusten läheiset ja kaukaiset sukulaiset. Kun melkoinen osa olioista alkoi kritisoida tätä, heidät leimattiin rasisteiksi. Olivathan he sanoneet otusten elävän sosiaalituilla ja syyllistyvän rikoksiin selvästi olioita useammin. Merkittävimmät kriitikot marssitettiin oikeussaliin kuulemaan langettavia tuomioita. Tämä riittikin vaimentamaan kaikki ns. vihreälle oksalle päässeet otuksiin kriittisesti suhtautuvat oliot - kukapa uskaltaisi omaa nahkaansa uhrata.

Tällaisena Örkkilän tilanne jatkui muutamia vuosia. Edistykselliset piirit alkoivat kuitenkin huolestua yhä kasvavasta kritiikistä heidän toimintaansa kohtaan. Tässä vaiheessa he laativat lain, joka kielsi tosiasioiden esittämisen. Kun vuosien seuranta osoitti otusten syyllistyvän rikoksiin moninkertaisesti verrattuna olioihin, tuli kielletyksi julkistaa tällaisia tilastoja. Samaten jokainen otuksen oliota kohtaan tekemä rikos julistettiin rasistiseksi. Kun huomattiin, ettei Örkkilän rikoslaki tuntenut rasistista rikosta, sinne lisättiin kiireen vilkkaa tuomion moninkertaistuspykälä. Tämä koski vain olioita, jotka tekivät rikoksen otusta kohtaan, ei päinvastoin. Eiväthän otukset voineet olla rasistisia ja tehdä rikosta olioita kohtaan rasistisista syistä, hehän olivat vähemmistö. Vieläpä sorrettu sellainen, mikä oli selvästi luettavissa sekä koulutus-, palkka- että työllisyystilastoista. Otukset kävivät vähemmän kouluja ja saivat huonompaa palkkaa (siis ne harvat, jotka töissä kävivät) ja heidät tuomittiin rikoksista useammin. Tämä oli merkki siitä, että otuksia sorretaan, ei missään tapauksessa siitä että otukset olisivat vähemmän älykkäitä, ahkeria tai lainkuuliaisia kuin oliot.

Örkkilän olioiden keskuudessa nosti päätään vastarintaliike. Se hieroskeli tyytyväisenä käsiään kuullessaan rasismin vastaisesta laista. Nyt tulisi vihdoinkin mahdollisuus haastaa edistykselliset piirit eli olioiden petturit oikeuteen rasismista. Jokainen olio kykeni helposti luettelemaan kymmenkunta tapausta, jossa otusta oli suosittu ja otuksille oli annettu etuuksia, joita he eivät olisi ikipäivänä saaneet, mikäli olisivat olioita. Otukset olivat siis saaneet hyötyä rotunsa perusteella - rasismia, rikollista. Samaten otukset olivat syyllistyneet rikoksiin olioita vastaan, epäiltiin (viralliset tilastot oli pimitetty) että otukset olivat töristelleet olioita monin verroin useammin kuin tilastollisesti laskien olisi pitänyt - eli valinneet uhrinsa rasistisin perustein. Puhumattakaan siitä, että otuksilla oli moninkertainen yliedustus rikollisuudessa. Olioiden tekemistä töristelyistä taas tiedettiin, että otukset joutuvat joskus töristelyn kohteiksi - mutta selvästi useammin olion uhrina on toinen olio kuin otus.
Örkkilässä eletään mielenkiintoisia aikoja. Mitä tapahtuu, jos raaka tilastomatematiikka osoittaa otukset rasisteiksi ja oliot, joita rasismista on syytetty, viattomiksi?

---

Otsikon kysymykseen "Mistä tunnet sä rasistin" voi vastata: anna tilastotieteen se selvittää.

Kysyisin, olisiko jollakulla luotettavaa linkkiä siitä, kuinka monta prosenttia esim. siitä rikoksesta, josta feministit syyttävät kaikkia miehiä, on sen etnisen ryhmän, jonka nimen sanoisin jos voisin, tekemiä? Ja onko muuten olemassa yhtään tapausta, jossa tämän kyseisen nimeltä mainitsemattoman ryhmän jäsen olisi ollut syytteessä kyseisestä rikoksesta oman ryhmänsä jäsentä vastaan? Saati sitten että tällaisia tapauksia olisi ollut edes ryhmän prosentuaalista osuutta vastaava määrä?
Tai edes tietoa siitä, kuinka paljon eri etnisten tms. ryhmien edustajat tekevät rikoksia ylipäätään? Olisi mielenkiintoista laskeskella, toteutuvatko teoriat rasistisista rikoksista tai rikollisuuteen taipuvaisista ryhmistä ja mitkä ryhmät todellisuudessa rasistisiksi osoittautuisivat.

En mainitse minkään ryhmän nimiä, ettei tulisi reissua leivättömän pöydän ääreen. Vai onko tarkoitus kriminalisoida lähitulevaisuudessa myös ilmaisu "sanoisin mitä ajattelen, mutta se olisi laitonta?" Siitä seuraava askel on sitten kieltää lausunnot, joissa kuvitellaan että joku voisi lausua tietyllä tavalla, seuraavaksi kielletään lausumasta että joku voisi edes ajatella kyseisellä tavalla ja lopulta lainsäädäntö huipentuu laittomien ajatusten kriminalisointiin.

Sivallus LXVII

Kevyttuotteen valmistusohje:
1) Poistetaan rasva
2) Lisätään 50 % vettä
3) Puolitetaan pakkauskoko
4) Tuplataan hinta.

Sivallus LXVI

Jyrki-boy Katainen totesi, että ihan ketä tahansa Kepun puheenjohtajaksi valittavaa he eivät pääministeriksi hyväksy. Empiirisen kokemuksen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että rima ei voi olla kovin korkealla.

Missä viipyi ydinsota?

Me X-sukupolven lapset elimme nuoruutemme ydinsotaa odottaen. Rauhanmarssit, joissa vaadittiin USA:n sotahullua presidenttiä vetämään ydinaseensa pois rauhantahtoista Neuvostoliittoa uhkaamasta, olivat uutisissa jokaviikkoista materiaalia siinä missä monikulttuurisuuden ylistäminen nykyisin. Muistamme, kuinka Erkki Liikanen (ei se EU-komissaari vaan vähemmän vahinkoa aikaan saanut täyskaima) lauloi Syksyn Sävelessä 1983 kappaleessa Reikani, Reikani että "voisitko ihan vähän liennyttää ja sitä monikärkiohjustasi kiännyttää". Katselimme pelokkaina eteläiselle yötaivaalle odottaen ohjusten lentävän hetkellä millä tahansa. Kun venäläinen maaliohjus harhautui Inarijärvelle, olimme paska jäykkänä.

Ydinsota jäi kuitenkin tulematta. Itse asiassa se ei ollut koskaan edes kovin lähellä. Ja kaikkein ironisinta on, että koko Yhdysvallat - Neuvostoliitto -kaksinapaisuuden aikana ydinsodan riski oli suurimmillaan silloin, kun sitä vähiten pelkäsimme ja yleensä pienimmillään silloin, kun suurvaltojen suhteet olivat kireimmillään.

Sienipilvien ilmestymisen Euroopan taivaalle esti käsite nimeltä MAD. Tällä ei tarkoiteta sitä legendaarista lehteä, josta me nörtit opiskelimme englantia. MAD, Mutual Assured Destruction, tarkoittaa molemminpuolista varmaa tuhoa.
Komukit ja kapitalistit saattoivat olla eri mieltä lähes kaikesta, mutta käsitteestä MAD he olivat käytännössä yhtä mieltä. Ydinsodassa ei olisi voittajaa (paitsi ehkä kiinalaiset...). Joka tapauksessa sekä USA että NL häviäisivät.
Jos molemminpuolisen varman tai edes lähes varman tuhon käsitteen hyväksyvät molemmat osapuolet, kumpikaan niistä ei aloita sotaa ellei ole täysin varma että häviää ideologisen kamppailun.

Molemmat osapuolet hyväksyivät vallitsevan Nashin tasapainon. Tämä tarkoittaa tilannetta, jossa yksikään pelin osapuoli ei voi muuttaa omaa strategiaansa ilman että huonontaa omaa tilannettaan.
Kapitalistit hyväksyivät tasapainon siksi, että ydinsota olisi huonoa bisnestä. Kun omakin maa olisi radioaktiivista autiomaata, niin paha olisi lähteä taloudelliseen valtausoperaatioon, vaikka sota olisikin näennäisesti voitettu. Siksi länsivalloille ydinsodan aloittaminen olisi ollut tilanteessa kuin tilanteessa hulluutta. Ainoastaan täyskahjon johdon päästessä valtaan tämä olisi ollut mahdollista. Sanottakoon rahavallasta mitä pahaa tahansa, niin kapitalistit olisivat ainakin tämän estääkseen tehneet parhaansa. Ehkä joskus tekivätkin ja hyvä niin. Demokratiassa on vaikeaa päästä valtaan, jos talousmahdit toisin päättävät.
Kommunistit taas uskoivat marxismin ratkiriemukkaaseen teoriaan materialistisesta historiankäsityksestä. (Marxilaisista teorioista ainoastaan työarvoteoria on vielä hillittömämpi.) Tämän teorian mukaan historia on prosessi, jonka väistämätön lopputulos on kommunistinen yhteiskunta. Yhteiskunnallisia päävaiheita on viisi, joista neljäs on kapitalistinen ja viides kommunistinen. (Huvittavaa tässä on se, että yksikään kommunistinen yhteiskunta ei syntynyt kapitalistisesta yhteiskunnasta vaan edellisestä eli feodaalisesta yhteiskunnasta, pois lukien tietysti ne kommunistimaat, joihin aate oli tuotu ulkopuolelta väkivalloin. Teoria ei toiminut siis edes olemassa olleissa kommunistimaissa, mutta siellä ei Marxin Pyhää Sanaa edes kuviteltu kyseenalaistettavaksi.) Tärkeintä oli se, että kommunistimaiden johtajat uskoivat historiaan prosessina. Tämän takia he eivät voineet missään nimessä aloittaa ydinsotaa; he tiesivät kommunismin voittavan lopulta ilman sitäkin. Vaikka he olisivat ydinsodan "voittaneetkin", kommunismi olisi ollut paljon vaikeampi rakentaa radioaktiiviseen erämaahan. Heille ydinaseet olivat olemassa lännen pelotteeksi. He saattoivat jopa uskoa, että länsimaiden johtajat "tietäisivät" historian johtavan vääjäämättä kommunismiin ja saattaisivat siksi tämän estääkseen hyökätä ydinasein. Tämä selittää syyn siihen, että NL ylläpiti aina ydinaseylivoimaa länsivaltoihin nähden; jos hyökkäätte, niin teille käy vielä huonommin kuin meille.

Ydinsodan vaara olisi siis olematon, jos länsimaita eivät johtaisi hullut ja itäblokkia johtaisivat aidot kommunistit.

Länsimaita eivät johtaneet hullut missään vaiheessa. Mutta itäblokkia johti kerran mies, joka ei ollut aidosti kommunisti. Josif Stalin oli puhtaasti despootti, joka käytti kommunismia vain käsikassarana. Yhtä hyvin ideologia olisi voinut olla mikä tahansa muu. Vainoharhaisuuden takia Stalinin suorista käskyistä on säilynyt hyvin vähän dokumentteja (vrt. Hitler ja juutalaisten lopullinen ratkaisu), joten emme voi tietää varmasti hänen aikomuksiaan. On silti hyvin ilmeistä, että Stalin aikoi aloittaa sodan länsivaltoja vastaan heti, kun hän uskoi voittavansa. Onneksi länsivalloilla oli etumatka ydinteknologiassa. Stalin sai oman ydinaseensa 1949 ja olisi luultavasti ryhtynyt sotaan joskus 1955. Onneksi noutaja ehti ensin, kuitenkin Ephraim Kishonia lainatakseni inhimillisesti katsoen aivan liian myöhään.

Yleensä maailman katsotaan olleen lähinnä ydinsotaa Kuuban ohjuskriisin takia. Nikita Hrustsovin seikkailupolitiikka, jonka takia hänet sittemmin syrjäytettiin, johti pelottavalta näyttävään tilanteeseen. Todellisuudessa sodan uhka oli varsin pieni. Hrustsovin impulsiivinen luonne yhdistettynä kärsimättömyyteen ja ylimielisyyteen sai tilanteen aikaan, mutta hän peräytyi nähdessään riskit. Jos ei olisi peräytynyt, KGB olisi luultavasti syrjäyttänyt hänet. Sieltä loppujen lopuksi oli lähtöisin esitys, jonka ansiosta umpisolmu alkoi aueta ja ohjuskriisi selvisi.

Brezhnevin tultua valtaan suurvaltasuhteet jähmettyivät jäykän muodollisiksi. Ei suuria kriisejä, mutta jatkuva jännitys. Kuitenkin juuri tuolloin ydinsodan uhka oli pienimmillään. Neuvostoliitossa vallassa olivat varovaiset johtajat, jotka mitä ilmeisimmin uskoivat marxilaiseen historiaan ja kommunismin voittoon.

Todelliset ongelmat alkoivat 1980-luvulla. Pokeritermein sanottuna Reagan katsoi ja korotti niin paljon, että neukuilta loppuivat pelimerkit. He tajusivat, etteivät pysty vastaamaan siihen, mitä lännellä oli asettaa vastaan tulevaisuudessa. Tuolloin ydinsodan riski saattoi olla suurimmillaan. Onneksi Neuvostoliiton johdossa olivat vanhat, paristokäyttöisessä kunnossa olleet dinosaurukset Brezhnev, Andropov ja Tsernenko. (Tuohon aikaan telkkarista tuli kerran vuodessa hyvää ohjelmaa, kun näytettiin miten kommaria haudataan.) Heitä seurasi Gorbatsov, joka ei lännen onneksi ollut sotahullu realisti, vaan saattoi jopa jossain määrin uskoa kommunismiin. Viimeinen kommunismiin täysin uskonut taisi olla puolueen vuonna 1982 kuollut pääideologi Mihail Suslov.
Jos Gorbatsov olisi hyväksynyt (tai tiennyt, kommunistinen tilastointi valehteli jopa itselleen) realiteetit, hän olisi tajunnut hävinneensä ideologisen taistelun. Tuolloin epätoivoisen miehen ainoa ratkaisu voiton saavuttamiseksi olisi ollut sota. Rauhanomainen voitto oli osoittautunut mahdottomaksi ja kommunismi oli romahtamassa. Onneksi Gorbatsov ei joko tätä tajunnut, hyväksynyt tai sitten näki kuitenkin paremmaksi antaa kapitalismin voittaa kuin ohjusten lentää. Miten olisi mahtanut käydä, jos Janajevin juntta olisi onnistunut vallankaappausyrityksessään?

Kaikeksi onneksi Neuvostoliittoa johti sen romahtamiseen asti mies, joka ei ollut halukas ottamaan ydinsodan riskiä edes viimeisenä mahdollisuutena. Kovan linjan kommunistit eivät päässeet epätoivon hetkinä valtaan ja kommunismi romahti suhteellisen rauhanomaisesti. Tom Clancy sai oikeutetusti kirjoittaa teknotrillerinsä Executive Orders omistuksen:
To RONALD WILSON REAGAN. Fourtieth President of the United States: The man who won the war..

Kolmatta maailmansotaa ei tullut. Sitä ei tullut siksi, että länsivallat olivat oikeassa uskoessaan molemminpuoliseen tuhoon ja itäblokki väärässä uskoessaan historiaan väistämättömänä prosessina.

Sivallus LXV

Haitin pääkaupunki oli tiistaina raunioina ja maa täysin katastrofaalisessa tilassa. Sitten tuli lisäksi maanjäristys.

Sivallus LXIV

Jos moottorikelkkasafarit ovat tapa nauttia luonnon rauhasta, niin siinä tapauksessa raiskaus on tapa nauttia naisen seurasta.

Sivallus LXIII

Ajatukset ovat kuin pieruja. Useimmat ihmiset pitävät ainoastaan omistaan.

Yli- ja alimatkat

Useimmilla kestävyysjuoksijoilla on jokin matka, jota he pitävät päämatkanaan. Tällöin sitä lyhyempiä matkoja kutsutaan alimatkoiksi ja pidempiä ylimatkoiksi. Sanotaan, että menestyäkseen päämatkallaan juoksijalla on oltava riittävän hyvä peruskestävyys ja tarpeellinen määrä nopeutta. Peruskestävyyttä mitataan juoksijan ylimatkoilla ja nopeutta alimatkoilla tekemillä tuloksilla.

Oletetaan, että juoksijan päämatka on 5000 metriä. Tällöin hänen tulisi olla nopeusominaisuuksiltaan tasolla, jolla hän tekee vähintään tietyn tasoiset tulokset alimatkoilla, kuten 1500 ja 3000 metriä.
Mikäli alimatkojen tulokset ovat liian heikot, on ilmeistä että juoksijan tuloskehitystä päämatkalla rajoittavat huonot nopeusominaisuudet. Tällöin harjoittelussa on ilmeisesti tehty virhe ja junnattu liikaa peruskestävyyttä.
Vastaavasti mikäli hänen tuloksensa 10000 metrillä ja puolimaratonilla ovat huonot, hän ei kykene juoksemaan 5000 metriä riittävän lujaa puuttuvien kestävyysominaisuuksien (vauhti- ja maksimikestävyys) takia. Tällöin harjoitusohjelmaan on lisättävä pitkiä lenkkejä.

Mikäli vitosen juoksija saavuttaa esimerkiksi 1500 metrillä huomattavan hyviä tuloksia, se saattaa viitata siihen, että hänen ominaisuutensa sopisivatkin paremmin lyhyemmille matkoille.
Mikäli harjoitus on tähdännyt matkalle X ja sillä saavutetaan matkalla Y hyviä tuloksia, olisi luultavasti aiheellista vaihtaa harjoitukset matkan Y tyylisiksi. Tällöin juoksija saavuttaisi matkalla Y todennäköisesti vielä parempia tuloksia. Luonnollisesti myös matkalla X huonompia, mutta tällöin hän olisi siis vaihtanut päämatkaksi matkan Y.

Ongelma on tietysti tietää, miten hyviä juoksijan tulosten pitäisi yli- ja alimatkoilla olla, jotta hän päämatkallaan kykenisi tavoitteena oleviin tuloksiin. Tai missä tapauksissa tulokset jollakin sivumatkalla ovat niin hyviä, että lajinvaihto kannattaisi.
Tämän selvittämiseksi tein seuraavan tutkimuksen.

Tutkimuksessa on otettu jokaiselta kestävyysjuoksumatkalta (800, 1500, 3000, 5000, 10000, puolimaraton, maraton, esteet) sekä miehistä että naisista Suomen kaikkien aikojen tilaston 30 parasta. (Kiitos taas kerran, Tilastopaja!) Aineistossa on 137 miestä ja 121 naista. Jokaiselta juoksijalta on otettu hänen ennätyksensä kaikissa edellä mainituissa lajeissa sekä lisäksi 400 metrillä. Luonnollisesti lähes kaikilta juoksijoilta jokin näistä ennätyksistä puuttuu, koska hän ei ole koskaan kilpaillut kyseisellä matkalla. Sen jälkeen on tarkasteltu jokaisen matkan 30 parasta juoksijaa ja katsottu, millaisia tuloksia he ovat saaneet yli- ja alimatkoilla.

Otetaan esimerkiksi miesten 1500 metrin 30 parasta juoksijaa. Heistä kaikilla on tilastotulos 800 ja 3000 metrillä, sen sijaan esimerkiksi 5000 metrillä vain 24:llä on tulos.
Tarkastellaan esimerkkinä ristiintaulukointia 1500 metrin juoksijoiden 10000 metrin tuloksista. 19 juoksijalla 30:stä on tilastotulos 10000 metrillä. Jokaiselle näistä 19:sta on laskettu aikojen suhde jakamalla kympin tulos tonnivitosen tuloksella. Tämän jälkeen aineistosta on karsittu neljäsosa parhaista sekä neljäsosa huonoimmista suhteista, siis 19 : 4 = 4,75 eli alaspäin pyöristäen neljä huonointa ja neljä parasta suhdetta. Karsinta on tapahtunut siksi, että on oletettavissa parhaiden suhteiden saavuttaneiden olevan kympin juoksijoita, jotka ovat saavuttaneet 1500 metrillä riittävän hyvän tuloksen päästäkseen kaikkien aikojan kymmenen parhaan joukkoon (esimerkiksi Martti Vainio). Vastaavasti huonoimmat suhteet saavuttaneet karsitaan siksi, että he todennäköisesti ovat juosseet kympin vain kerran ja epäonnistuneet suorituksessa eri syistä (pelkkä harjoitusjuoksu, eivät ole juosseet kympin ennätystään ollessaan parhaimmillaan 1500 metrillä).
Karsinnan jälkeen jää jäljelle 11 suhdelukua. Todennäköisesti suurin osa näistä juoksijoista on juossut päämatkanaan 1500 metriä ja juossut vertailukohtana olleen kympin kutakuinkin onnistuneesti parhaassa kunnossa ollessaan. Näistä suhdeluvuista pienintä kutsutaan minimisuhteeksi, suurinta maksimisuhteeksi ja kaikkien 11 suhdeluvun keskiarvoa keskiarvosuhteeksi.

Vastaavalla tavalla lasketaan minimi-, maksimi- ja keskiarvosuhteet kaikille 1500 metrin rinnakkaismatkoille, joilla tilastoaineistoa on riittävästi. Rajana on 12 juoksijaa. Siksi 1500 metrin juoksijoille ei ole esitetty vaadittavia suhteita maratonjuoksuun, koska 30 parhaasta 1500 metrin juoksijasta vain kahdeksalla on maratonaika.
Samaten vastaavasti lasketaan minimi-, maksimi- ja keskiarvosuhteet myös muille kuin 1500 metrin juoksijoille. Otetaan kyseisen matkan 30 parasta ja lasketaan yksitellen tulokset kaikille rinnakkaismatkoille, kunhan vain aineistoa on riittävästi eli vähintään 12 juoksijalla on tulos kyseiseltä rinnakkaismatkalta.

Suhdelukuja tulkitaan ottamalla juoksijan ennätys hänen päämatkallaan ja kertomalla se näillä suhdeluvuilla. Mikäli esimerkiksi 1500 metrin juoksijan 5000 metrin ennätys on huonompi kuin maksimiaika, hänen kestävyysominaisuutensa ovat liian heikot. Jos se on keskiarvo- ja maksimiajan välissä, tilanne on normaali. Jos se on minimi- ja keskiarvoajan välissä, kannattaa harkita matkanvaihtoa 5000 metrille. Mikäli 5000 metrin ennätys on jopa parempi kuin minimiaika, niin matkanvaihto kannattaa lähes sataprosenttisen varmasti.
Taulukkoa voi käyttää myös käänteisesti: jos juoksija on sivumatkoillaan saavuttanut tiettyjä tuloksia eikä ole vielä juossut tärkeintä kilpailuaan päämatkalla, voidaan jossain määrin päätellä millainen tulos on odotettavissa. Ennuste lasketaan jakamalla sivumatkan tulos suhdeluvulla.

Luonnollisesti valmentajan on vertailua tehdessään otettava huomioon, millaisessa juoksussa päämatkan ja vertailussa olevan sivumatkan tulokset on tehty. Mikäli olosuhteet ovat olleet identtiset, arvot ovat täysin vertailukelpoisia. Huomioitavat seikat ovat:
1) Juoksijan fyysinen kunto kilpailuhetkellä
2) Kilpailuhetken olosuhteet (sää ym)
3) Vastus (onko tulos juostu soolona vai joukossa)
4) Vauhdinjako (oliko vauhti tasainen vai nykivä)
Mikäli päämatkan ja vertailtavan matkan ennätystuloksia ei ole saavutettu identtisissä oloissa, on arvioitava kuinka paljon olosuhteiden muutos on aikaan vaikuttanut.

Suhdeluvut esitetään seuraavissa taulukoissa. Otsikkorivillä on juoksijan päämatka ja sitä seuraavat ne sivumatkat, joissa tilastoaineistoa on riittävästi vertailua varten. Ensimmäisellä taulukkorivillä on minimisuhde, toisella keskiarvosuhde ja kolmannella maksimisuhde.

Miehet

800 m	400	1500	3000
Minimi	0,4456	2,0412	4,4122
Keskiarvo	0,4534	2,1024	4,5080
Maksimi	0,4628	2,1476	4,5981

1500 m	400	800	3000	5000	10 000
Minimi	0,2254	0,4916	2,1575	3,7344	7,8193
Keskiarvo	0,2290	0,4963	2,1830	3,8061	7,9846
Maksimi	0,2312	0,5049	2,2063	3,8680	8,1994

3000 m	400	800	1500	5000	10 000	Puolimaraton	Esteet
Minimi	0,1064	0,2321	0,4667	1,7218	3,6017	8,3155	1,0635
Keskiarvo	0,1070	0,2367	0,4726	1,7370	3,6472	8,4969	1,0910
Maksimi	0,1081	0,2418	0,4772	1,7540	3,6849	8,6797	1,1382

5000 m	800	1500	3000	10 000	Puolimaraton	Maraton	Esteet
Minimi	0,1380	0,2738	0,5787	2,0763	4,7288	9,9305	0,6132
Keskiarvo	0,1403	0,2763	0,5821	2,0949	4,8796	10,1485	0,6286
Maksimi	0,1432	0,2785	0,5856	2,1119	5,0151	10,4339	0,6505

10 000 m	800	1500	3000	5000	Puolimaraton	Maraton
Minimi	0,0653	0,1311	0,2775	0,4775	2,2903	4,7436
Keskiarvo	0,0672	0,1330	0,2807	0,4809	2,4049	4,8398
Maksimi	0,0687	0,1347	0,2838	0,4841	2,5885	5,0280

Puolimaraton	800	1500	3000	5000	10 000	Maraton
Minimi	0,0297	0,589	0,1239	0,2144	0,4483	2,0895
Keskiarvo	0,0301	0,0597	0,1269	0,2178	0,4532	2,1151
Maksimi	0,0302	0,0613	0,1290	0,2208	0,4558	2,1373

Maraton	800	1500	3000	5000	10 000	Puolimaraton
Minimi	0,0141	0,0280	0,0597	0,1021	0,2123	0,4786
Keskiarvo	0,0143	0,0286	0,0607	0,1040	0,2152	0,4866
Maksimi	0,0146	0,0292	0,0619	0,1056	0,2180	0,5100

Esteet	800	1500	3000	5000	10 000
Minimi	0,2180	0,4371	0,9367	1,6279	3,4104
Keskiarvo	0,2213	0,4425	0,9442	1,6425	3,4619
Maksimi	0,2267	0,4491	0,9489	1,6552	3,5518

Naiset

800 m	400	1500	3000
Minimi	0,4417	2,0466	4,5225
Keskiarvo	0,4527	2,0842	4,6339
Maksimi	0,4617	2,1588	4,7887

1500 m	400	800	3000	5000
Minimi	0,2195	0,4869	2,1428	3,6939
Keskiarvo	0,2261	0,4939	2,1988	3,8583
Maksimi	0,2317	0,5019	2,2624	3,9908

3000 m	400	800	1500	5000	10 000	Maraton
Minimi	0,1048	0,2261	0,4615	1,7454	3,6065	16,8132
Keskiarvo	0,1082	0,2347	0,4696	1,7720	3,6966	18,0890
Maksimi	0,1127	0,2420	0,4772	1,8019	3,7729	19,6007

5000 m	800	1500	3000	10 000	Puolimaraton	Maraton
Minimi	0,1348	0,2677	0,5665	2,0597	4,6283	9,5237
Keskiarvo	0,1378	0,2734	0,5741	2,0894	4,6787	10,0731
Maksimi	0,1404	0,2798	0,5820	2,1262	4,7602	10,5786

10 000 m	800	1500	3000	5000	Puolimaraton	Maraton
Minimi	0,0650	0,1296	0,2730	0,4774	2,2231	4,6499
Keskiarvo	0,0661	0,1319	0,2773	0,4839	2,2568	4,7965
Maksimi	0,0675	0,1353	0,2829	0,4898	2,2950	4,9178

Puolimaraton	800	1500	3000	5000	10 000	Maraton
Minimi	0,0289	0,0587	0,1237	0,2147	0,4446	2,0977
Keskiarvo	0,0296	0,0596	0,1264	0,2177	0,4536	2,1380
Maksimi	0,0303	0,0606	0,1294	0,2237	0,4620	2,1838

Maraton	800	1500	3000	5000	10 000	Puolimaraton
Minimi	0,0140	0,0282	0,0595	0,1031	0,2134	0,4706
Keskiarvo	0,0145	0,0288	0,0608	0,1053	0,2161	0,4791
Maksimi	0,0149	0,0294	0,0620	0,1074	0,2197	0,4892

Esteet	400	800	1500	3000	5000	10 000	Puolimaraton
Minimi	0,0949	0,2090	0,4248	0,9114	1,6007	3,3101	7,5289
Keskiarvo	0,0969	0,2126	0,4312	0,9293	1,6304	3,4311	7,6928
Maksimi	0,1004	0,2152	0,4391	0,9523	1,6560	3,6010	7,8150

Taulukot on varmuuden vuoksi laadittu miehille ja naisille erikseen. Ero niissä ei ole kovin suuri. Yleisesti ottaen miesten taulukot ovat hieman kovempia, ts. miesten tulisi saavuttaa sivumatkoillaan hieman naisia parempia tuloksia. Ero johtunee siitä, että naisten puolella kärki on kapeampi, kun taas miesten puolella kilpailu on kovempaa. Rautalangasta väännettynä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi 30 parhaan vitosen juoksijan joukkoon mahtunut nainen on todennäköisemmin myös 30 parhaan 1500 metrin juoksijan joukossa kuin 30 parhaan vitosen juoksijan joukossa oleva mies.

Tilastoaineistoa kaivellessa tuli tehtyä puhtaasti mutu-pohjalta mielenkiintoinen havainto monipuolisuudesta. Vaikutti siltä, että parhaiden juoksijoiden (arvokisamitalistit) tilastoissa oli suhteellisesti enemmän tuloksia myös sivumatkoilta, kun taas kansalliselle tasolle jääneillä etenkin ylimatkojen tulokset puuttuivat usein. Puhuu vahvasti monipuolisuuden puolesta.

Käytännön esimerkkinä tarkastellaan kolmea viime vuosien suomalaista huippujuoksijaa.

Annemari Sandell-Hyvärisen päämatkoina voitaneen pitää vitosta ja kymppiä. Kun katsoo, mitä vaatimuksia hänen juoksemansa kymppi (31.40, pyöristetään sekunnin tarkkuuksiin) asettaa, niin viitoselle se antaa min-keski-max tulossarjan 15.07 - 15.20 - 15.31. Koska vitosen ennätys on 14.56, voi todeta sen olevan vähintäänkin riittävä. Vastaavasti vitonen antaa kympille tulossarjan 30.46 - 31.13 - 31.46. Tämän mukaan vitonen on ollut Sandellille parempi matka, koska kympin ennätys asettuu keski- ja maksimiaikojen väliin.
Vitosen ajan perusteella Sandellin maksimiaika 3000 metrillä olisi pitänyt olla 8.42 (ennätys 8.48), 1500 metrillä 4.11 (ennätys 4.15) ja 800 metrillä 2.06 (ennätys 2.09). Puolimaratonilla maksimiaika olisi pitänyt olla 1.11.06 (ennätys 1.09.58 juostu vuosia parhaiden suoritusten jälkeen) ja maratonilla 2.38.01 (ennätys 2.35.02 niin ikään vuosia parhaan kunnon jälkeen).
Johtopäätös: Sandellin tuloskehitystä vitosella ja kympillä ei rajoittanut peruskestävyys, vaan nopeusreservi oli riittämätön. (Tämä ei varmaan ollut yllätys kenellekään edes etäisesti juoksuasiantuntijaa muistuttavalle henkilölle.)

Janne Holmén keskittyi EM-kultayllätyksensä jälkeen hakemaan nopeutta alimatkoilta. Hänen ennätyksensä maratonilla oli tuolloin 2.12.10. Kympin maksimiaika olisi tuolloin 28.49 ja Holménin ennätys 28.23. Siis riittävä. Toisaalta jos tavoitteeksi asettaa maratonin aikaan 2.10, se edellyttäisi kympillä aikaa 28.21, mielellään alle 28 minuutin (keskiarvoaika 27.59). Näin ollen johtopäätös - lisää nopeutta alimatkoilta - oli oikea. Hän juoksi sittemmin kympin 28.10 ja paransi maratonennätyksekseen 2.10.46.

Jukka Keskisalo on asettanut tavoitteekseen maailman kärjen esteissä. Tällä kaudella hän juoksi vihdoinkin pidempien matkojensa ennätykset edes kohtuulliselle tasolle. Ajoissa on kuitenkin huomioitava, ettei hän tehnyt niitä terävimmässä kunnossaan. Vitosen 13.40 olisi luultavasti sujahtanut noin 10-15 sekuntia nopeammin ja kympin 29.08 ehkä puoli minuuttia kovempaa.
Jos tavoitteeksi asetetaan juosta esteet aivan kahdeksan minuutin pintaan, pitäisi vitosen ajan olla laskukaavan mukaan maksimissaan 13.15 ja kympin 28.25. Kestävyysominaisuuksissa ollaan siis jo lähellä, ainakin jos laskee tulosvaatimukset esteajan 8.05 mukaan. Tällöin vaadittavat ajat ovat 13.23 ja 28.43.
Alimatkojen puolella 8 minuutin estejuoksijan pitäisi juosta 1500 metriä aikaan 3.36 (ennätys 3.39) ja 3000 metrin sileä 7.36 (ennätys 7.49). 8.05 -tulokseen riittäisivät 3.38 ja 7.41. Näin ollen työtä riittää sekä yli- että alimatkoilla, mutta nopeusreservi eli alimatkat rajoittavat tällä hetkellä eniten.

Aion joskus tulevaisuudessa laskea vastaavat taulukot käyttäen aineistona kaikkien aikojen maailmantilaston 30 parasta eri matkoilla samaan tapaan kuin tässä käytin Suomen tilastoja. Niistä saatavat kertoimet lienevät luotettavampia kansainvälisen kärjen tuntumassa, kun taas nämä kertoimet toimivat Suomen huipulla. Tosin en usko kerrointen erojen olevan merkittäviä, eivät ne olleet miesten ja naisten välilläkään.

Sivallus LXII

Lentopallon SM-liigaa johtaa ylivoimaisesti rovaniemeläinen Perungan Pojat eli PerPo. Kuten kovin usein on valitettavasti laita, ei seuran nimestä voi asiantuntematon päätellä sen urheilumuotoa. Olisiko parempi, että seuran nimeksi muutettaisiin Perunka Volley eli lyhyesti ... tai jos ei sittenkään. Toisaalta ottaahan Sulkavan soutuihinkin aina osaa Olavinlinnan ohi virtaavasta salmesta nimensä napannut savonlinnalaisseura Kyrönsalmen Pärske.