tag:blogger.com,1999:blog-7212370068911041089.post2328179881796762086..comments2024-03-27T01:24:43.162+02:00Comments on Jaskan pauhantaa: Euroopan erikoiset kieletJaska Brownhttp://www.blogger.com/profile/15120363685670179595noreply@blogger.comBlogger18125tag:blogger.com,1999:blog-7212370068911041089.post-41376246381287929242011-06-06T00:15:14.549+03:002011-06-06T00:15:14.549+03:00Hepreasta vielä, että nyt nouseekin Septuaginta si...Hepreasta vielä, että nyt nouseekin Septuaginta sitten aivan uuteen valoon. Se nimittäin on kaikkein vanhin tunnettu Raamatun-laitos, ja se on masoreettilaitosta vanhempi.<br /><br />Me tiedämme, että masoreettilaitos on vuodelta 90, jolloin Jamnian synodissa juutalaiset heivasivat kristityt yli laidan, julistivat heidät ikuiseen kiroukseen ja samalla julistivat Septuagintan harhaoppiseksi. <br /><br />Mutta jos masoreettilaitoksessa on virheitä - ja jos siinä on käännösvirheitä - niin tällöin Septuaginta on auktoriteetti, ei suinkaan masoreettilaitos. Hepreassahan merkitään vain konsonantit, ei vokaaleja, ja nyky-vokalisointi, <i>nequdot</i>, on peräisin 1000-luvulta.Ironmistresshttps://www.blogger.com/profile/06980947020126620086noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7212370068911041089.post-70526052998275467192011-05-31T21:48:38.478+03:002011-05-31T21:48:38.478+03:00Kuolleen kielen määritelmästä: Jep, tuota epäilink...Kuolleen kielen määritelmästä: Jep, tuota epäilinkin ja lienee paras määritelmä näin maallikkojärjelläkin ajatellen.<br /><br />Liivistä: Tunnen liiviläissukuisen kieltä jonkin verran osaavan henkilön ja olen selaillut hänen liivinkielistä raamattuaan. Näin asiantuntemattomana oli hauska todeta, että liiviä ymmärsi paremmin kuin viroa. Kuulemma syy on siinä, että liivi ei syrjäseutujen kielenä ole kehittynyt yhtä nopeasti kuin viro, vaan on jäänyt muistuttamaan enemmän suomen kanssa yhteistä kantamuotoa.<br /><br />Hepreasta: Niinpä. Olen asiaa ajatellut itsekin tuohon tapaan. Ymmärtäisivätkö nyky- ja muinaisheprean puhujat toisiaan lainkaan? Vai ymmärtäisivätkö he toisiaan jopa paremmin kuin vaikka nyky- ja muinaissuomen puhujat, kun välissä ei ole parintuhannen vuoden aikaa, jona kieli on muuttunut? En asiasta mitään ymmärrä, joten en sanokaan mitään. Tulipahan vain vuosia sitten mieleen.<br /><br />Google: Pitäisi varmaan elvyttää latinan kieli sivistyskieleksi; esimerkiksi jostain eläimestä saa parhaiten asiallista tietoa kun hakee tieteellisellä nimellä - karsiutuu 90 % bullshitistä pois.Jaska Brownhttps://www.blogger.com/profile/15120363685670179595noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7212370068911041089.post-88078973704419341662011-05-31T01:02:02.558+03:002011-05-31T01:02:02.558+03:00--JATKUU--
> Mikäli kielitieteilijöillä on jok...--JATKUU--<br /><br />> Mikäli kielitieteilijöillä on jokin täsmällinen määritelmä kielen kuolleeksi julistamiselle, niin täsmennetään.<br /><br />> viimeinen äidinkielenään kornia puhunut 1777<br /><br />Tämä on oikeastaan ainoa toimiva määritelmä, jos tieto on jotenkin saatavissa. Äidinkielisyys on tosin saattanut muuttua vuosien varrella alkuperäisen äidinkielen rapistuessa olemattomiin, mutta muilla ei paljon tästä aina tietoa ole.<br /><br />> viimeiset kornia osanneet sata vuotta sitten<br /><br />Tätä epäilen vahvasti. Ja sitä paitsi monia kieliä, jotka ovat kuolleet, osataan. Olisi esimerkiksi huono sanoa, ettei liivi olisi kuollut, vaikka on olemassa kielitieteilijöitä, jotka sitä osaavat (tai, ikävä sanoa, vaikka Julgī Stalte).<br /><br />> korninkieliset säkeet säilyivät kalastajien käytössä senkin jälkeen<br /><br />Jossain Pohjois-Englannissa paimenilla oli tapana laskea kuolleella kelttiläisellä kielellä, muuta kielestä ei ollut jäljellä. Tämä ei ole sama asia kuin, että kieli eläisi.<br /><br />> mutta viime aikoina kornia on taas elvytetty, joten siinä mielessä sen luokittelu kuolleeksi kieleksi on kokonaisuudessaan kyseenalainen.<br /><br />Lainaanpa taas:<br /><br />--<br /><br />Lienee harhaanjohtavaa sanoa, että kauan sitten kuolleen kornin puhujien jälkeläiset olisivat tällä vuosisadalla oppineet kielen uudelleen, sillä kysymyksessä on omatekoinen rekonstruktio, joka elää yksinomaan harrastuspiireissä ja niissäkin monena versiona aiheuttaen enemmän kiistoja kuin yhteishenkeä<br /><br />--<br /><br />> Tai sitten hepreakin on luokiteltava kuolleeksi, koska sekin on kokenut ylösnousemuksen.<br /><br />Lainaan:<br /><br />--<br /><br />It is true that Israelis study at least some Torah at school and many are under the impression that they can read it without major instruction. But first of all, they do receive some instruction in it. And more importantly, when speakers of Modern Hebrew approach Biblical Hebrew they think they "read it", whereas in truth they often both mispronounce and misunderstand the text. Moreover, we shouldn't forget that reading the Biblical text in accordance with the Masoretic conventions doesn't guarantee historical accuracy. In all likelihood (and this can and has been proven linguistically!), Biblical Hebrew at the time of the Bible was pronounced quite differently from the Masoretic conventions. You may find Joel Hoffman's book In the beginning. A Short History of the Hebrew Language very illuminating in this respect, as well as his most recent book that discusses the various mistranslations of the Hebrew Bible.<br /><br />--<br /><br />Katsopa sitten alkaen (vaikka tuossa mainitaan toisella tavalla russenorsk, no, kirjoittaja ei ole perehtynyt asiaan...):<br /><br />http://languages-of-the-world.blogspot.com/2011/05/modern-hebrew-old-or-new.html<br /><br />> Saamen kielen puhujista olen samaa mieltä; luvut ovat liioiteltuja etenkin inarin- ja kolttasaamen kohdalla. Mutta hitonko minä mahdan sille, että kaikki lähteet saamelaismuseota ja saamelaiskäräjiä myöten mainitsevat 300 puhujaa.<br /><br />Jep. Kun asia on politisoitunut... Ja sitä paitsi olen varma, että sinullakin on sama tuntuma, että Googlella on nykyään melkein mahdotonta löytää mitään järkevää (arvaa sainko etsiä kauan esmes noita gaelin puhujamääriä, vaikka tiesin, että jostain tuokin tieto löytyy, grrr...)...Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7212370068911041089.post-84662576388064215542011-05-31T00:57:52.026+03:002011-05-31T00:57:52.026+03:00> Käytin sanaa "säännöllisyys" virhee...> Käytin sanaa "säännöllisyys" virheellisesti kielitieteellisessä mielessä. Tarkoitin tällä sitä, että esimerkiksi turkki on varmasti "säännöllisempää" kuin saksa, vaikka mitään mittaria säännöllisyydelle ei ole olemassakaan.<br /><br />Luulen, että mietit morfologiaa tässä säännöllisyysasiassa.<br /><br />Turkissa morfologia menee jotenkin näin:<br /><br />Vartalo+suffiksi vartalo+suffiksi+suffiksi vartalo+suffiksi+suffiksi.<br /><br />Saksassa jotenkin:<br /><br />Xxxxx vartalo+suffiksi yyyy+suffiksi.<br />Xxxxx on esimerkiksi vartalo+suffiksi, mutta vartaloa ja suffiksia ei voida yksiselitteisesti erottaa toisistaan. Sanotaan vaikka Schloß -> Schlößchen. Voit tehdä näin: Schlöß+chen, mutta o->ö-muutos jää selittämättä.<br /><br />Joka tapauksessa olet oikeassa siinä, että näiden erilaisten tapausten määrien suhdetta toisiinsa tarkastelemalla tekstissä saadaan tulos, että turkki on säännöllisempi. Asiaa voi hyvinkin monimutkaistaa, mutta todellakin vain tällaista asiaa tarkastelemalla turkki on säännöllisempi kuin saksa.<br /><br />Mutta tällaisen rajoitetun piirteen ulkopuolelle katsoessa turkki ei ole _varmasti_ säännöllisempää tai "säännöllisempää" kuin saksa. Otetaan yksi esimerkki, sanajärjestys.<br /><br />Turkista:<br /><br />http://www.cromwell-intl.com/turkish/word-order.html<br /><br />http://books.google.com/books?id=-Cjl4uqiYEYC&printsec=frontcover#v=onepage&q&f=false<br /><br />Saksasta vaikka Duden.<br /><br />Näin äkkiseltään katsottuna saksan sanajärjestys on suht tiukka ja säännöllinen riippuen siitä, minkätyyppinen päälause tai sivulause on. Turkissa sanajärjestys taas on vapaampi, ja tiukat säännöt eivät niinkään kerro, milloin mitäkin sanajärjestystä tulee käyttää.<br /><br />Täytyy sanoa, että etsin jotain sopivia lähteitä turkin ja saksan kieliopin säännöllisyyksistä, mutta mitään sopivaa ei handuun tarttunut (joitain hämäriä kielenopetuslinkkejä oli paljon...). Joka tapauksessa on selvää, että yhteen piirteeseen takertuminen ei vielä sano paljon mitään, ja hämärät viittaukset jossain netissä, koulun opetuksessa tai muualla eivät ole kertoneet koko totuutta.<br /><br />--JATKUU--Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7212370068911041089.post-73353651054200783412011-05-31T00:51:36.882+03:002011-05-31T00:51:36.882+03:00@vieras
Russenorsk oli käytännössä kuollut, kun S...@vieras<br /><br />Russenorsk oli käytännössä kuollut, kun Suomi saavutti itsenäisyyden, joten vaikutus oli +-nolla. Suomivenäjä olisi varmaan jossain yhteyksissä olemassa, kun katsotaan Kortlandtin kirjoitusta (liikemiesten keskinäisissä neuvotteluissa...).Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7212370068911041089.post-48956045335955987192011-05-30T17:55:00.496+03:002011-05-30T17:55:00.496+03:00Jaska, jos Suomella olisi nyt Tarton rauhan rajat ...Jaska, jos Suomella olisi nyt Tarton rauhan rajat eli Karjala ja Pestamo, niin olisiko tuota russenorskia syntynyt, kun kerta Norja ei olisi Venäjän naapuri? Olisko silloin sitten jokin suomivenäjä?Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7212370068911041089.post-82956898508356827932011-05-30T05:45:29.589+03:002011-05-30T05:45:29.589+03:00Kuhankeittäjä, siinä on viittaus. Pelkästä tietosi...Kuhankeittäjä, siinä on viittaus. Pelkästä tietosisällön toistostakaan ei ole kyse, koska:<br />1) tietoja on yhdistelty useasta artikkelista<br />2) asiaa on referoitu<br />3) osaa aineistosta ei ole saatavissa suomeksi muualla.<br />Linkit ovat nimenomaan siinä toivossa, että joku koskaan aiheesta kuulematon kiinnostuu siinä määrin, että haluaa lisätietoa.Jaska Brownhttps://www.blogger.com/profile/15120363685670179595noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7212370068911041089.post-81954390485814954092011-05-29T10:48:37.965+03:002011-05-29T10:48:37.965+03:00Arvoisa fileointimestari, et tietenkään voi hittoj...Arvoisa fileointimestari, et tietenkään voi hittojakaan sille, että wikissä on kaikki se tieto, mikä sinullakin. Mutta riittäisikö silloin pelkkä viittaus wikiin, eikä tietosisällön toisto?<br /><br />Tämä on kysymys, ei väite.<br /><br />t: kuhankeittäjäAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7212370068911041089.post-13891023373866242262011-05-29T05:37:41.544+03:002011-05-29T05:37:41.544+03:00Ano, sano sitä vaikka fileoinniksi. Hitonko minä m...Ano, sano sitä vaikka fileoinniksi. Hitonko minä mahdan sille, että Wikipedian eri sivuilla kerrotaan tsakoniasta käytännössä kaikki se mitä <a href="http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=tsd" rel="nofollow">muissakin</a> <a href="http://www.google.fi/search?sourceid=navclient&hl=fi&ie=UTF-8&rlz=1T4ACAW_fi___FI331&q=tsakonia" rel="nofollow">lähteissä</a>? Edes omasta kirjahyllystä löytyvät hakuteokset eivät mainitse yhtään enempää, jos ollenkaan. Niin, ja hommaa nimimerkki, on selkeämpää. Oletan kyseessä olevan aiemmin kommentoineen ano 1:n, mutta en ole erityisen innostunut vastailemaan ei-identifioitavissa oleville anonyymeille.Jaska Brownhttps://www.blogger.com/profile/15120363685670179595noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7212370068911041089.post-29614151010251990272011-05-28T23:05:05.462+03:002011-05-28T23:05:05.462+03:00Nopean tsekkauksen perusteella esim. tsakonian kie...Nopean tsekkauksen perusteella esim. tsakonian kielen esittelyssä ei ollut mitään, mitä ei ollut wikissä. Onko se sitten plagiointia, kopiointia vai refeeointia?Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7212370068911041089.post-31059055056095259732011-05-28T21:45:58.270+03:002011-05-28T21:45:58.270+03:00Anonyymi 1: tietysti kopioitiin kirjoja. Muuten, k...Anonyymi 1: tietysti kopioitiin kirjoja. Muuten, kopioinnin tuntomerkkejä ovat toisen työn väittäminen omaksi, tuotoksen esittäminen alkuperäisenä tai yhden ainoan lähteen käyttö. Ne siniset sanat tekstissä ovat linkkejä. Wikipedian - mikäli se lasketaan yhdeksi ainoaksi lähteeksi - lisäksi lähteinä ovat olleet etenkin <a href="http://www.ethnologue.com/" rel="nofollow">Ethnologue</a>, oma kirjahylly ja henkilökohtaiset tuttavat ja kokemukset. Siitä, mikä on sopimatonta kopiointia, lisätietoa <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Plagiointi" rel="nofollow">tässä</a> ja <a href="http://hiki.pedia.ws/wiki/Plagiointi" rel="nofollow">tässä</a> :-D<br /><br />IM: Skotti kävi mielessä, mutta tipahti pois listalta koska samantapainen ja tuntemattomampi älvdalska oli vaihtoehtona.<br /><br />Anonyymi: Tiedostan asiantuntemattomuuteni ja siksi en kovin laajasti kirjoittanutkaan näistä kielistä, joista suurinta osaa en osaa ollenkaan ja loppujakin vain ymmärrän jonkin verran läheisen sukulaiskielen ansiosta. Tein joitakin muutoksia päätekstiin kommenttisi perusteella, kiitos paljon huomautuksistasi.<br />1) Käytin sanaa "säännöllisyys" virheellisesti kielitieteellisessä mielessä. Tarkoitin tällä sitä, että esimerkiksi turkki on varmasti "säännöllisempää" kuin saksa, vaikka mitään mittaria säännöllisyydelle ei ole olemassakaan.<br />2) Täsmennän, että sanaa sisu on vaikea kääntää <b>yhdellä sanalla</b> ja baskin kielessä se on molempia kieliä sujuvasti puhuvan henkilön (en minä) mukaan mahdollista.<br />3) Russenorsk on tuttu, mutta islannin ja baskin pidgin on hämmentävämpää; ymmärrän kyllä että norjalaiset ja venäläiset ovat keskenään tekemisissä Jäämeren rannikolla, mutta oli yllättävää havaita että kahden pienen, maantieteellisesti toisistaan kaukana sijaitsevan kielen puhujilla on ollut riittävästi yhteyksiä pidginin syntymiseen. Linkkaamasi artikkeli russenorskista - en ollut aiemmin lukenut näytteitä "kielestä" - oli mielenkiintoinen ja johtopäätös vaikutti oikealta. <br />4) Kornin kielen kuolema on määrittelykysymys. Viimeinen ummikkokornilainen kuoli 1600-luvun lopulla, viimeinen äidinkielenään kornia puhunut 1777, viimeiset kornia osanneet sata vuotta sitten ja korninkieliset säkeet säilyivät kalastajien käytössä senkin jälkeen - mutta viime aikoina kornia on taas elvytetty, joten siinä mielessä sen luokittelu kuolleeksi kieleksi on kokonaisuudessaan kyseenalainen. Tai sitten hepreakin on luokiteltava kuolleeksi, koska sekin on kokenut ylösnousemuksen. Mikäli kielitieteilijöillä on jokin täsmällinen määritelmä kielen kuolleeksi julistamiselle, niin täsmennetään.<br />5) Saamen kielen puhujista olen samaa mieltä; luvut ovat liioiteltuja etenkin inarin- ja kolttasaamen kohdalla. Mutta hitonko minä mahdan sille, että kaikki lähteet <a href="http://www.samimuseum.fi/anaras/kieli/kieli.html" rel="nofollow">saamelaismuseota</a> ja <a href="http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=74&Itemid=167" rel="nofollow">saamelaiskäräjiä</a> myöten mainitsevat 300 puhujaa.<br />6) Oma väärinymmärrykseni saamelaiskielten rajoista korjattu päätekstiin.<br />7) Hups, tarkoitin Ulko-Hebridejä, joihin Skye (ja muutama muu ei-gaelienemmistöinen saari) ei kuulu. Korjattu.<br />8) Kiitos paljon noista lopun linkeistä; etenkin se viimeinen tylytti varsin aiheellisesti sanojen pituuksiin ja esiintymistiheyksiin perustuvaa analyysia kielitutkimuksessa. Siihen, vaikuttivatko joukkotiedotusvälineet ja yhteyksien paraneminen muuhun Kreikkaan tsakonian tuhoon vai oliko kyseessä samaan aikaan tapahtuneet erilliset prosessit, en osaa sanoa muuta kuin että tämä on kuitenkin yleensä syyksi esitetty.Jaska Brownhttps://www.blogger.com/profile/15120363685670179595noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7212370068911041089.post-1248151386283755812011-05-28T00:53:04.528+03:002011-05-28T00:53:04.528+03:00-- JATKUU --
> Suomessa pohjoissaamella on noi...-- JATKUU --<br /><br />> Suomessa pohjoissaamella on noin 2 000 puhujaa, kahdella muulla saamelaiskielellä eli inarinsaamella ja kolttasaamella noin 300 molemmilla.<br /><br />Lukusi ovat liioiteltuja. Todellisuus on muuten aika synkkä...<br /><br />> Näistä kolttasaamea puhutaan jonkin verran myös Venäjällä<br /><br />Käytännössä 0 ihmistä puhuu enää kolttaa Venäjällä. Ja Norjassakin puhuttiin kolttaa ennen.<br /><br />Present state of the language: SERIOUSLY ENDANGERED [in Finland; NEARLY EXTINCT in the Russian Federation; EXTINCT in Norway]<br /><br /> (a) children speakers: Finland: very few children learn the language, and probably none of them become active users; the Russian Federation: none<br /> (b) mean age of youngest speakers:<br /> (c) distribution by sex:<br /> (d) total number of speakers, members of the ethnic group: Finland: approx. 300; the Russian Federation: approx. 20<br /> (e) degree of speakers' competence: only elderly speakers appear fully competent<br /><br /><br />http://www.helsinki.fi/~tasalmin/europe_report.html#Skolt<br /><br />> Inarinsaame kuuluu itäsaamelaisiin kieliin, vaikka sen puhujille länsisaamelaisiin kieliin kuuluvan pohjoissaamen ymmärtäminen onkin helpompaa kuin niin ikään itäsaamelaisiin kieliin kuuluvan kolttasaamen. Tämä johtuu lähinnä siitä, että saamen eri kieliryhmät muodostavat murrejatkumon ja itä/länsiraja on osin mielivaltainen.<br /><br />Juuri itä- ja länsisaamelaiskielten raja _on_ jyrkkä kieliraja. Ja juuri saamelaiskielten rajat ovat yksi vahva todiste, että kielirajoissa on järkeä. Ne rajat on kuvattu kartoissa pitkään (nykyaikainen muuttoliike on muuttanut tilannetta, mutta itse kielet ovat erilaisia), ja kielenaineistossa tulevat erot esiin.<br /><br />> Nykyään gaelia puhuu äidinkielenään noin 60 000 ihmistä, mutta enemmistökielenä se on vain Hebridien saarilla.<br /><br />Eipä ole sielläkään kaikkialla, erit. Skye.<br /><br />http://www.linguae-celticae.org/GLS_english.htm<br /><br />> Tsakonia<br /><br />Hyvä lähde:<br /><br />http://hellenisteukontos.blogspot.com/search/label/Tsakonian<br /><br />Nickin muista kirjoituksista suosittelisin:<br /><br />http://hellenisteukontos.blogspot.com/2009/04/how-to-teach-historical-linguistics.html<br /><br />ja<br /><br />http://hellenisteukontos.blogspot.com/2009/09/your-fractal-analysis-of-esperanto-does.html<br /><br />Olisi hyvä, että jokainen kielistä kirjoittava ei-asiantuntija lukisi nuo artikkelit. Lisää ehdotuksia on, mutta aloita noista. Ne ovat oikeasti hyviä.<br /><br />> Kielen häviäminen vauhdittui 1970-luvun sähköistymisen myötä; kun televisio ja muut joukkotiedotusvälineet saavuttivat syrjäisemmätkin vuoristokylät, nuorten kieleksi tuli standardin mukainen koineekreikka.<br /><br />Enpä usko. Tähän hätään en löytänyt linkkiä artikkeliin, mutta katso:<br /><br />http://grammar.about.com/b/2008/03/07/three-more-myths-about-language.htmAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7212370068911041089.post-91313655580609615372011-05-28T00:50:46.853+03:002011-05-28T00:50:46.853+03:00Loppujen lopuksi tässä artikkelissa ei puhuta kiel...Loppujen lopuksi tässä artikkelissa ei puhuta kielistä (fonologiasta, morfologiasta ja syntaksista, ehkä joku semantiikka vielä menisi) kuin siteeksi. Asiaa on enemmän kulttuurista ja historiasta ja maantieteestä.<br /><br />Muuten kielien ollessa kyseessä wikiin ei pitäisi luottaa. Joskus kommentoidessani olen itsekin laittanut linkin wikiin, mutta todennut samalla, että wikiin ei ole luottamista. Juuri tämän takia olen tähän laittanut linkkejä muualle kuin wikiin.<br /><br />Olisin voinut kommentoida muuta, mutta yrittäydyin pysyä kielessä. Siitäkin jätin muutaman kommentin pois, kun en löytänyt heti sopivia linkkejä, ja kello on nyt jo yli puoliyön...<br /><br />> Baskin kielen opiskelun on väitetty olevan vaikeampaa kuin minkään muun kielen, mutta tämä on indoeurooppalaisten kielten puhujien höpinää, jota ei suomalaisen pidä ottaa vakavasti.<br /><br />Yllättävää kyllä, mutta aika lailla totta. Tosin olisit voinut mainita, että maailman vaikeimmaksi kieleksi on väitetty vaikka mitä kieltä. Ja moisille väitteille sopiva vastaus on haukotus, keskarin näyttö tai muu vastaava aina mielentilasta riippuen.<br /><br />> Kielenä se on säännöllisempää kuin mikään uralilainen kieli<br /><br />--<br /><br />> a language may be noticeably more similar to their ancestor than its<br />> sibling.<br /><br />As soon as someone devises a workable similarity metric for languages<br />that takes into account the various ways that languages can differ and<br />change (phonetics, phonology, morphology, syntax, and semantics), let me<br />know!<br /><br />--<br /><br />> Sanaa sisu on vaikea kääntää useimmille kielille vastinkappaleen puuttuessa,<br /><br />Höpsis. Eiköhän se vastine ihan yhdellä lauseella ole ihan riittävä. Tällaisia väitetään ihan mistä tahansa, ja totuus ei ole ollenkaan näin (muutoin käännökset olisivat ylipäätään mahdottomia).<br /><br />> Toinen erikoisuus oli baskin ja islannin pidgin-kieli 1600-luvulla.<br /><br />Tällaisia "erikoisuuksia" on kaikkialla, ja ne eivät yleensä ole kovin kummoisia. Nykyään jokaista pikkuistakin poikkeamaa pidetään samalla tasolla kuin suomen ja englannin ja korjakin ja vaikkapa baskin yms. eroja, ja pienikin vastahuomautus on verinen loukkaus.<br /><br />Vastaesimerkkinä voisi katsoa Kortlandtin käsittelyä russenorskista:<br /><br />http://www.kortlandt.nl/publications/art197e.pdf<br /><br />Kortlandtin käsityksiin sitten muissa asioissa voikin suhtautua kriittisemmin.<br /><br />> Cornwallissa puhuttu, sata vuotta sitten kadonnut kornin kieli<br /><br />Öh?<br /><br />Became extinct as L1 in 1777<br /><br />http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=cor<br /><br />the death of the last speaker, which probably took place in 1777<br /><br />http://www.helsinki.fi/~tasalmin/europe_report.html#Cornish<br /><br />-- JATKUU --Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7212370068911041089.post-62496970265805348812011-05-27T23:14:16.993+03:002011-05-27T23:14:16.993+03:00Tässä vaiheessa olisi voinut ottaa käsittelyyn myö...Tässä vaiheessa olisi voinut ottaa käsittelyyn myös <a href="http://sco.wikipedia.org/wiki/Main_Page" rel="nofollow">skotin kielen</a> - siis Lalland Scots. Sitä(kin) on usein pidetty vain yhtenä englannin murteena, mutta tosiasiallisesti kyseessä on erillinen germaaninen kieli, joka on lähempänä alkuperäistä anglosaksia ja tanskaa kuin nykyenglantia. Mitä tahansa skandinaavista kieltä osaavan on helppoa ymmärtää skottia - ei vaadi kovin suurta mielikuvitusta tajuta, että "skerry" on sama sana kuin ruotsin "skär", "bairn" sama kuin ruotsin "barn" tai "muir" sama kuin ruotsin "myra".<br /><br />Friisin kieli on englannin (ja skotin) kaikkein läheisin kielisukulainen. Sitä kykenee jossain määrin ymmärtämään englannin pohjalta.<br /><br />Pienet itämerensuomalaiset kielet - vatja, liivi, võro, vepsä, setu - ansaitsisivat ehkä oman tarkastelunsa. Ei ole myöskään sattumaa, että turkulaisella ja tallinnalaisella ei ole juurikaan kielivaikeuksia, mutta tamperelaisella ja tallinnalaisella on.Ironmistresshttps://www.blogger.com/profile/06980947020126620086noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7212370068911041089.post-14863072468882594362011-05-27T22:48:33.838+03:002011-05-27T22:48:33.838+03:00Mitäs meillä kopioitiin, ennen kuin meille tuli Wi...Mitäs meillä kopioitiin, ennen kuin meille tuli Wikipedia?Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7212370068911041089.post-36335850279147901072011-05-27T21:06:58.781+03:002011-05-27T21:06:58.781+03:00Aina valmis puolustamaan oikeutta!
:D
Kolmas lii...Aina valmis puolustamaan oikeutta!<br /><br />:D<br /><br />Kolmas liigassa ja Cup-voitto olisi kova juttu.IDAhttps://www.blogger.com/profile/10563283771132345651noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7212370068911041089.post-27681916830045232022011-05-27T08:52:55.536+03:002011-05-27T08:52:55.536+03:00Hihii, nappasi kiinni syöttiin ja nielaisi... Ensi...Hihii, nappasi kiinni syöttiin ja nielaisi... Ensi kaudella mestaruus!Jaska Brownhttps://www.blogger.com/profile/15120363685670179595noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7212370068911041089.post-7115389462938456312011-05-27T06:55:12.886+03:002011-05-27T06:55:12.886+03:00Väärää informaatiota!
Athletic Club ei ole mitenk...Väärää informaatiota!<br /><br />Athletic Club ei ole mitenkään jumiutunut alempaan keskikastiin. Tällä kaudella kuudes. 2006 oli pahin kausi, mutta 2003 Athletic oli viides. Semmoinen siksakkäyrä oikeastaan tulee kaudesta 2000 lähtien: 14, 10, 7, 5, 8, 12, 17, 11, 13 , 8, 6. Nythän tuo on tuosta jatkumassa tasaisessa nousussa. 2006 oli paha kausi, jona joukkue selvisi historialliselta putoamiselta vasta viimeisessä ottelussa voitettuaan siinä Levanten. Espanjan surkea skandaalilehdistö väittää sitä sopupeliksi ;)IDAhttps://www.blogger.com/profile/10563283771132345651noreply@blogger.com