Olympialaiset uusiksi

Tässä päivänä muutamana tuli keskusteltua vaimon kanssa aiheesta nimeltä olympiaohjelma. Totesin, että siellä on aivan tolkuttomasti liikaa lajeja. Etenkin talviolympialaisiin on viime aikoina hyväksytty lajimäärän lisäämiseksi sellaisia urheilumuotoja, joilla ei kuuluisi olla mitään asiaa sinne. Vastaavasti ohjelmasta puuttuu muutamia sellaisia lajeja, jotka sinne kuuluisivat ja joitakin olemassaolevia tulisi hieman rukata. Vaimo kysyi, että mitä minä sitten muuttaisin. Tässä on vastaus.

Lajin kuulumiselle olympiaohjelmaan merkittäviä ovat seuraavat kriteerit, tässä järjestyksessä.
1) Luonnollisuus: Lajin on oltava luontainen tapa mitata paremmuutta, kuten juoksu, uinti tai painonnosto. Kaikki joukkuepelit ovat tietysti enemmän tai vähemmän satunnaisia, koska säännöt voisivat olla merkittävästi erilaiset. Keinotekoisia ne eivät silti ole, toisin kun esimerkiksi kävely: jos tarkoitus on edetä nopeasti, sitten juostaan.
2) Levinneisyys: Joukkuepeleistä jalkapallo on automaattisesti ohjelmassa, koska se on levinnein. Vastaavasti pesäpallo ei tule kysymykseenkään.
3) Urheilullisuus: Lajin on oltava fyysisesti vaativa. Shakkia on joskus esitetty olympiaohjelmaan "henkisenä urheiluna", mutta tällöin pitäisi analogisin perustein ottaa mukaan myös missikisat.
4) Meritokraattisuus: Lajin tulee olla sellainen, että siinä menestymistä rajoittavat mahdollisimman vähän olosuhteet ja resurssit. Toisin sanoen esimerkiksi valtameripurjehdus 20 hengen miehistöllä ei kelpaa, koska kustannukset ja välineiden eroavaisuudet tekisivät kilpailun epäreiluksi.
5) Deterministisyys: Urheilun suola on yllätys, mutta liian satunnainen ei lajin lopputulos sentään saa olla.
6) Moraalisuus: Lajin vaikutus yhteiskuntaan ei saa olla destruktiivinen. Esimerkiksi gladiaattoritaistelu on luonnollinen tapa mitata paremmuutta ja myös mahdollinen, mutta sen vaarallisuus ja raaistava vaikutus sulkevat sen pois lajivalikoimasta.
7) Historiallisuus: Mikäli laji on kuulunut olympiaohjelmaan pitkään, se katsotaan jatkuvuuden kannalta positiiviseksi seikaksi.

Olympialaisten sääntöihin tekisin vielä yhden merkittävän muutoksen. Peruskirjan mukaan kyseessä ovat urheilijoiden, ei kansakuntien, väliset kilpailut. Tämä on kuitenkin joukkuelajeissa ymmärrettävästi toisin ja se asettaa tietyt urheilijat epätasa-arvoiseen asemaan. Esimerkiksi maailman paras koripalloilija saattaa periaatteessa olla vaikka sanmarinolainen, mutta tällöin hänellä ei ole koskaan mahdollisuutta ottaa osaa olympialaisiin. Tämä ongelma on ratkaistavissa yksinkertaisella sääntömuutoksella. Olympialaisten joukkuepeleihin hyväksytään yksi maajoukkue vähemmän ja sen tilalle otetaan kansainvälinen joukkue. Tähän joukkueeseen voidaan valita jokaisesta kyseisessä lajissa olympialaisiin selviämättömästä maasta yksi sellainen pelaaja, joka ei ole koskaan aiemmin olympialaisissa pelannut. Joukkue voi pelata vaikka nimellä Olympia ja olympialipun alla. Yhden pelaajan sääntö takaa, että joukkueen valinnassa ei suosita mitään maata tai että sen runko ei koostuisi jonkin maan maajoukkueesta. Sääntö, joka estää pelaajien valinnan olympialaisiin selvinneistä maista on tarkoitettu poistamaan eturistiriidat. Sääntö ainutkertaisesta valinnasta on tarkoitettu takaamaan olympiaosallistuminen mahdollisimman monelle sellaiselle urheilijalle, jolla ei muuten olisi mahdollisuutta osallistua.

Tässä luettelo olympiakisojen järkevästä lajivalikoimasta. Jokaisen urheilumuodon perässä on lajien määrä muodossa miehet+naiset, jonka jälkeen luettelo lajeista. Sitten tulevat perustelut mahdollisille muutoksille.

Kesäolympialaiset

Ammunta
3 lajia: pienoiskiväärin täysottelu, olympiapistooli ja kaksoistrap.
Sydän sanoo, että tämän on jäätävä, edes kolme lajia. Mutta järki sanoo, että urheilullisten näkökantojen on voitettava ja ammunta ei-fyysisenä lajina ei kuulu olympiaohjelmaan. Laji saa armon, mikäli miesten ja naisten sarjat yhdistetään sukupuolineutraaliksi sarjaksi. Näin olympiaohjelmaan saadaan edes yksi tässä mielessä tasa-arvoinen laji. Haulikkolajeista jää kaksoistrap, koska siinä saadaan luotettavimmat erot kilpailijoiden välille.

Jalkapallo
1+1 lajia: valikoima pysyy ennallaan.
Mutta jotain rotia pitää saada eli FIFA:aa pitää kuristaa, jotta parhaat pelaajat saataisiin mukaan.

Koripallo
1+1 lajia: valikoima pysyy ennallaan.

Lentopallo
1+1 lajia: perinteiset joukkuepelit.
Beach volley saa mennä. Kiva show, etenkin naisten puolella, mutta ei kuitenkaan olympiatasoa.

Melonta
6+5 lajia: K-1 200 m, 1000 m, 5000 m. K-2 1000 m. K-4 1000 m. Vain miehille C-1 1000 m.
C-luokat eli kanadalaiskanootit eivät ole läheskään yhtä yleisiä kuin K- eli kajakkiluokat, joten ohjelmasta pudotetaan pois kaksi miesten luokkaa ja jätetään vain se peruslaji. Olympiaohjelmassa ei ole edes ollut naisten C-luokkia eikä sellaista otetakaan, ellei kanoottiliitto kasvata naisten MM-matkaa 500 metristä kilometriin. Osa naisten kajakkiluokista on kilpaillut olympialaisissa vain 500 metrillä 1000 metrin sijaan, mutta ne kaikki muutetaan 1000 metrin kisaksi. Miesten kajakkikaksikon pikamatka pudotetaan pois. Maratonmatkat puuttuvat olympiaohjelmasta, mutta ne otetaan käyttöön samalla matkalla kuin nykyään MM-kisoissa eli 5000 metrillä.
Kanoottipujottelu saa pudota kokonaan pois ohjelmasta.

Miekkailu
1+1 lajia: kalpa.
Säilä ja floretti saavat jäädä pois, koska kalpa on se arvostetuin ja luonnollisin (osuma-alueena koko keho) lajeista. Lisäksi se on myös nykyaikaisessa viisiottelussa käytetty miekka.

Nykyaikainen viisiottelu
1+1 lajia: ennallaan.
Laji saa armon säilyä siksi, että se on itse Pierre de Coubertinin keksintö. Paronin alkuperäinen, jalo mutta epäkäytännöllinen ajatushan oli se, että lajissa kilpailtaisiin vain olympialaisissa. Tosin ratsastus saataisiin korvata maastopyöräilyllä lajin säilymiseksi.

Paini
8+6 lajia: vapaapaini. Naisten painoluokat ennallaan, miehille mukaan nyt välistä puuttuvat 61 ja 70 kg painoluokat.
Valitettavasti näin suomalaisesta näkökulmasta katsottuna kreikkalais-roomalainen saa mennä, koska vapaapaini on kuitenkin se suositumpi. Samoin siksi, että muut kamppailulajit poistuvat, jolloin olisi epäreilua poistaa ainoasta jäljelle jäävästä jalkojen käyttö. Kuten myös siksi, että naiset painivat käytännössä pelkästään vapaata. Naisten paini olisi sellaisenaan pudonnut muuten pois kokonaan vähäisemmän harrastajamääränsä takia, mutta jää nyt ainoana kamppailulajina jäljelle.

Painonnosto
8+7 lajia: ennallaan.
Laji saa säilyä doping-ongelmistaan huolimatta, koska se mittaa absoluuttista paremmuutta luonnollisella mittarilla. Pitäisi kylläkin pohtia, olisiko tempaus poistettava. Jos tarkoitus on mitata, kuka nostaa eniten, niin miksi pitää olla myös vähemmän tehokas nostomuoto? Poistettiinhan punnerruskin ohjelmasta jo 1972.

Purjehdus
3+3 lajia: purjelauta, laser (naisilla laser radial) ja 470.
Purjehdus saa niukasti armon säilyä perinteikkäänä ja luonnollisena meritokraattisuuden puutteestaan huolimatta. Lajeja on oltava kolme eli purjelautailu erilaisena, yksinpurjehdus ja kaksinpurjehdus. Muut joutavat pois.

Pyöräily
5+5 lajia: Maastopyöräily, maantiepyöräily, maantieaika-ajo, eräajo, omnium.
Ohjelmasta poistuvat BMX, keirin ja joukkuekilpailut. Eräajo saa armon historiallisena ja suosittuna lajina. Omniumin pistelaskun muuttamista enemmän voittoa kuin tasaisuutta suosivaksi sietää harkita.

Pöytätennis
1+1 lajia: kaksinpelit
Laji saa jäädä erityisesti Aasian suosionsa takia ja myös siksi, että se on fyysisesti meritokraattinen: pöytätennispelaaja ei saa etua mistään normista poikkeavasta ruumiinrakenteesta. Joukkuekilpailut poistuvat kuitenkin ohjelmasta.

Soutu
4+4 lajia: yksikkö, perämiehetön kaksikko, kahdeksikko ja kevyt yksikkö.
Peruslaji yksikkö säilyy tietysti, lisäksi ohjelmaan on otettava kevyt yksikkö kevyen pariairokaksikon tilalle, jotta muillakin kuin kaksimetrisillä olisi mahdollisuutensa. Kahdeksikko perinteisenä lajina säilyy. Yksikön ja kahdeksikon välistä on säästettävä yksi perämiehetön yhdellä airolla soudettava luokka, joksi valikoituu perämiehetön kaksikko. Tämä onkin varmaan lesbojen suosikkilaji, koska englanniksi se on "coxless pair". Vastaavasti sinkkunaiset soutavat yksikköä, "single scull", ja naineet naiset kahdeksikkoa, koska se on "coxed eight".

Tennis
1+1 lajia: kaksinpelit.
Säilyy ohjelmassa suosituimpana mailapelinä. Nelinpelit ja sekanelinpelit joutavat pois.

Uinti
10+10 lajia: 50 m, 100 m, 200 m, 400 m, 800 m, 1500 m, 4 x 100 m viesti ja 10 km avovesiuinti, kaikki vapaauinteina. Uimahypyissä 3 m ponnahduslauta ja 10 m kerroshypyt.
Kaikki muut uintityylit saa heittää pois. Eihän juoksuissakaan kilpailla erikseen takaperinjuoksussa, tasajalkahyppelyssä ja kumisaappaat jalassa juoksussa. Lisäyksenä ohjelmaan ovat tulleet miehille 800 m ja naisille 1500 m. 4 x 200 m viesti on poistettu turhan samanlaisena kuin 4 x 100 m, jos uintiliitto haluaa niin saa ottaa ohjelmaansa pitkän viestin eli 4 x 400 m, joka voidaan sitten ottaa olympialaisiin.
Uimahypyistä parikilpailut pois.
Vesipallo joutaa myös pois.
Taitouinnista nyt puhumattakaan.

Voimistelu
8+6 lajia: perinteiset miesten kuusi- ja naisten neliottelun telinelajit pysyvät kukin omana mitalilajinaan, samoin moniottelut ja joukkuekilpailut.
Karsintajärjestelmälle sen sijaan on tehtävä jotakin, nykyisellään se on varsin epäreilu.
Rytminen voimistelu saa lentää huuthelkkariin.
Trampoliinihyppely samoin.

Yleisurheilu
24+24 lajia: Lajivalikoima sama kuin nykyään, paitsi parilla pienellä muutoksella. Kävelyt poistetaan keinotekoisena lajina. Eihän kilpailla siinäkään, kuka koviten kuiskaa. Lisäyksenä ohjelmaan puolimaraton ja 8 km maastojuoksu sekä miehille että naisille. Maastojuoksu voidaan kilpailla myös talviolympialaisten yhteydessä, kuten on joskus ehdotettu.

Uusi laji:
Suunnistus
1+1 lajia: yksilökilpailut
Pitkä matka, keskipitkä matka ja sprintti cup-kilpailuna, jossa pistetaulukko sijoitusten mukaan ja yhteispistemäärä ratkaisee kokonaiskilpailun sijoitukset.


Kokonaan poistettavat lajit

Golf: Kun kuulin golfin päässeen olympiaohjelmaan, jäin odottelemaan piereskelyn hyväksymistä lajivalikoimaan. Ei siinäkään menestyminen vaadi fyysistä kuntoa, mutta toisin kuin golfissa, sentään jonkinlaisen ruokavalion noudattamista.

Jousiammunta: Niillä ja rajoilla, mutta poistetaan koska ei ole riittävän urheilullinen, harrastajamäärältään riittävä eikä perinteinen (ohjelmassa vasta 1972 alkaen).

Judo: Jos haluaa otella, sitä varten on paini.

Käsipallo: Ei ole riittävän suosittu missään säilyäkseen. Jos kori- tai lentopalloa ei olisi, saisi armon.

Maahockey: Tätä lajia ei ikipäivänä hyväksyttäisi olympiaohjelmaan, ellei se olisi kuulunut siihen jo ties kuinka kauan.

Nyrkkeily: Vaikka laji on hyvin perinteinen ja fyysisesti monipuolisimpia, on sen perusasetelma silti epäterve. Väitetään, että nyrkkeily aiheuttaa aivovaurioita, mutta syy-seuraussuhde on yhä selvittämättä; ehkä aivovauriot aiheuttavat nyrkkeilyä.

Ratsastus: Joutaa pois, koska aiemminkaan ei kaakkien kaulaan ole mitaleita ripustettu, vaan ne on epäreilusti annettu vain ratsastajille.

Rugby: Mitä järkeä oli ottaa olympiaohjelmaan rugby sevens eikä varsinaista rugbyä, joka sekään ei sitä paitsi sinne kuuluisi?

Sulkapallo: Karsiutuu niukasti ja ainoastaa siitä syystä, että yksi mailapeli riittää ja paikka kuuluu tennikselle suosionsa ansiosta. Absoluuttisesti sulkapallo olisi kyllä parempi valinta.

Taekwondo: Laji joka pääsi ylipäätään ohjelmaan vain siksi, että sillä oli parempi suhdetoiminta kuin karatella ja haluttiin hyvittää Etelä-Koreaa, joka ei saanut sitä muuten kuin näytöslajiksi omiin kisoihinsa.

Triathlon: Epäonnistuneiden kestävyysurheilijoiden kaatopaikka tipahtaa niukasti ohjelmasta. Kahdesta syystä. Ensinnäkin triathlonin alkuperäinen ajatus oli Ironman-kilpailu ja olympialaisissa on vain neljännesmatka. Toiseksi peesaus on olympiamatkalla sallittua, mikä vähentää pyöräilyosuuden merkitystä.


Talviolympialaiset

Alppihiihto
4+4 lajia: pujottelu, suurpujottelu, supersuurpujottelu ja syöksylasku.
Alppiyhdistetty joutaa heittää pois. En itse koko lajista juurikaan perusta, mutta säilyköön nyt ohjelmassa, kun muuten noissa alamäkeen mentävissä lajeissa käy melkoinen apuharvennus. Sivuhuomautuksena on lisättävä, että "supersuurpujottelu" eli englanniksi "super-G" on typerimpiä lajinimiä ikinä. Mitä vikaa olisi nimessä "syöksypujottelu"?

Ampumahiihto
2+2 lajia: yksilökilpailu ja viesti.
Sekaviesti ulos. Ja on täysin älytöntä, että ampumahiihdossa kilpaillaan neljä eri yksilökilpailua, jotka ovat käytännössä samoja, koska kuka tahansa huippu voi voittaa minkä tahansa kilpailun. Nämä neljä yksilölajia korvataan cup-muotoisella kilpailulla, jossa hiihdetään ensin normaalimatka, pikamatka ja yhteislähtö. Näistä lasketaan pisteet, jotka muutetaan jollain sopivalla järjestelmällä aikaeroiksi, joiden mukaan lähdetään sitten takaa-ajokisaan. Sijoitukset jaetaan takaa-ajon tulosten perusteella.

Hiihto
5+5 lajia: 15 (naiset 10) km perinteinen, 30 (15) km skiathlon, 50 (30) km vapaa, sprintti ja viesti.
Pariviesti pois. Vapaan hiihtotavan kisa takaisin väliaikalähdöksi, nykymuodossaan se on 48 km laturetki ja 2 km sprintti. Yhteislähdöksi riittää kyllä skiathlon. Pitkän ja lyhyen matkan tyylejä voidaan vaihtaa aina neljän vuoden välein, mutta jos ne pysyvät vakioina, niin pitkä matka vapaalla ja lyhyt perinteisellä.

Jääkiekko
1+1 lajia: pysyy ennallaan.
Suosituimpana jääpelinä myös naisten jääkiekko saa pysyä, koska muut vaihtoehdot olisivat vielä huonompia.

Pikaluistelu
5+5 lajia: 500 m, 1000 m, 1500 m, 5000 m ja massastartti.
Joukkuekilpailu on sinänsä viihdyttävää katseltavaa, mutta ei sen paikka sentään olympialaisissa ole. Kymppitonnin korvaa massastartti, mikä samalla ratkaisee sen ongelman, että naisilla ja miehillä on ollut hieman eri matkat. Ja 500 m pitää luistella sisä- ja ulkoradan yhteistuloksina eikä yhtenä lähtönä, kuten KOK nyt vaatii.

Taitoluistelu
1+1+2 lajia: yksinluistelut, pariluistelu ja jäätanssi.
Joukkuekilpailu joutaa keinotekoisena pois.


Kokonaan poistettavat lajit

Curling: Kun Suomella meni vuoden 2006 talvikisoissa huonosti, niin sanoin että tämän kurjuuden kruunaisi se, että curlingissa tulisi kultaa. Pois ja äkkiä, eihän kesäkisoissakaan ole keilailua.

Freestyle: Uusia lajeja keksivät ja harrastavat lähinnä ne, jotka eivät vanhoissa pärjää. Tämäkin on alppihiihdon täysin turha spin-off.

Kelkkailu: Joutaa mennä eikä tarvitse edes perustella.

Lumilautailu: Jos on tarkoitus tulla rinnettä pitkin alas nopeasti, niin sukset on keksitty.

Mäkihyppy: Laji on kehittynyt evoluutiossaan niin älyttömäksi, että olosuhteita pitää tasoitella kaikenlaisin kummallisin säännöin. Putoaa niukasti ohjelmasta, ratkaisevana tekijänä myös harrastajamäärän vähäisyys. Yksi valmennettavistani on voittanut juoksukilpailun, jossa oli enemmän osanottajia kuin koko maailmassa aikuisten sarjan mäkihyppääjiä. Puhumattakaan naisten sarjasta, jossa kilpaili Sotsissa 30 hyppääjää, mikä taisikin olla yli puolet kaikista harrastajista.

Short track: Ja arvotaan seuraava voittaja. Kilpaa luistelu oli jo ohjelmassa, mitä itua oli lisätä suurelta osin tuurilaji mukaan?

Yhdistetty: Löytyykö tällekään lajille edes tuhatta harrastajaa koko maailmassa? Oli ymmärrettävä oivallus joskus sata vuotta sitten, kun mäkeä hypättiin ja maastossa hiihdettiin samoilla suksilla. Jos tätä ei olisi silloin keksitty ja nyt joku ehdottaisi, niin valkotakkiset miehet tulisivat hakemaan. Sama kuin ehdottaisi kuulantyönnön ja rytmisen voimistelun yhdistämistä.

Uutiskatsaus 52/2015

1. Irak valitsi ensimmäisen missin 43 vuoteen

Kun tässä blogissa on tullut naurettua useinkin sille, että arabinaiset kulkevat kaapu päällä siksi että ovat niin susirumia, niin pitää todeta että poikkeuksiakin löytyy. Kyllä tuon kisan osanottajat olivat kaikki varsin ajokelpoisen näköisiä. Tarina ei kuitenkaan kerro, tuliko uuden missin kruunaamaan se edellinen Miss Irak, nyt reilu 60 v mittarissa, vai jätettiinkö tämä perinne liian kornina väliin.


2. Ääretön kunnioitus

Rohkeutta osoittivat nuo missikisoihin lähteneet irakilaisnaiset, mutta vielä suurempaa rohkeutta osoitti 21-vuotias jesidinainen Nadia Murad Basee Taha, joka kertoi YK:n turvallisuusneuvostolle tarinansa. Kolme kuukautta ISISin vankina ollut nainen raiskattiin useita kertoja. Ennen vankeuttaan hän sai kokea perheensä miesten teloituksen. Se, että hänellä on kaiken kokemansa jälkeen rohkeutta tulla esiin omilla kasvoillaan ja nimellään, on väkevä esimerkki jesidien kulttuurin voimasta. Hattu päästä ja rajaton kunnioitus hänelle ja muille kaltaisilleen. Myös siitä, että hänellä on rohkeutta sanoa se, mihin länsimaiden raukkamaisilla hallituksilla ei ole kykyä: ISIS ja kaikki vastaavat liikkeet on murskattava keinolla millä hyvänsä.


3. Hylly kasaan

Tromssan yliopisto tutki, kumpi sukupuoli osaa paremmin koota huonekaluja. Edustajat oli valittu tasapuolisesti, joten tutkimus oli tältä osin luotettava. Kokoamisohjeiden kanssa miehiltä meni tehtävään keskimäärin 22,48 minuuttia ja naisilta 24,80 minuuttia. Ilman kokoamisohjeita miehiltä kului 23,65 minuuttia ja naisilta 28,40 minuuttia. Tuloksissa oli minulle yksi odotettu ja yksi yllättävä ilmiö. Odotettu ilmiö oli se, että miehillä ei ollut juurikaan eroa siinä toimivatko he ohjeiden kanssa vai ilman niitä. Oma kokemus kertoo (viimeksi viime viikolta), että ohjeissa on aina jokin epälooginen kohta, jota mies jää pähkäilemään ja nainen ohittaa sujuvasti vaistollaan. Yllättävä oli se, että ero miesten ja naisten välillä oli noinkin pieni. Tälle löytyi selitys siitä, että ajanotto keskeytettiin 30 minuutin kohdalla, jos hylly ei siihen mennessä ollut kasassa. Tehdäänpä yksinkertainen laskutoimitus. Jos löytyi yksi nainen, joka sai hyllyn kasattua ilman ohjeita samassa ajassa kuin miehet keskimäärin, niin häntä kohti täytyi löytyä kolme naista, jotka eivät saaneet hyllyä lainkaan kasaan. Näin ollen on ilmeistä, että ero olisi todellisuudessa ollut paljon suurempi.
Lopuksi pitää kuitenkin huomauttaa, että on se hyvä että allekirjoittanut vaimoineen ei ollut mukana testiryhmässä - Salli luultavasti olisi saanut hyllyn kokoon minua nopeammin, ainakin ohjeiden kanssa. Ainoa kohta, missä ero tasoittuu on ruuvien vääntäminen paikoilleen, missä olen nopeampi pelkästään raa'an voiman ansiosta. Niinpä meillä systeemi on yleensä se, että rouva lukee ja tulkitsee ohjeet sekä ojentelee tarvikkeet, minä kokoan.


4. Iän mukaan

Alaikäisten turhapaikanhakijoiden ryhmäkodin johtaja kertoo, että majoittamisessa noudatetaan jakoperiaatetta, ettei esimerkiksi 13-vuotiasta ja nelikymppistä laiteta samaan huoneeseen. Maailman vanhimpia alaikäisiä, sano. Tosin kyllähän kaikki muslimit voitaisiin luokitella alaikäisiksi - osoittaahan kyseisen uskonnon valinta selvästi sen, ettei henkilö voi olla täysivaltaisessa kunnossa. Kuulemma valehtelu ei edes vaikuta turvapaikkapäätökseen, jonka käsittely kestää kauan ja mahdollinen maastakarkotus vielä kauemmin. Saisivat ulkoistaa käsittelyn ja karkotuksen minulle, hoitaisin molemmat tehokkaammin ja murto-osalla nykyhinnasta.


5. Insinööri surmasi vaimonsa

Vasta tarkempi tutkimus osoittaa, että kyseinen henkilö ei edusta tyypillistä insinööriä. Täytyy kuitenkin antaa medialle krediittiä, että kieltämättä hän on varmaan lähempänä normi-insinööriä kuin normiafrikkalaista, koska insinöörit ovat sentään lukutaitoisia. Toisaalta on kyllä huvittavaa, että media yleensä onnistui kiertämään tyypin taustan. Eli ensin naimisiin suomalaisen naisen kanssa, neljä lasta ja kun oleskelulupa Suomeen on saatu, niin akka pihalle ja oikea vaimo Afrikasta Suomeen. Ilmeisesti vikatikki, koska sydämistyi tähän afrikkalaisvaimoonsa 27 puukonreiän arvoisesti.


6. Uhkauksia Emma Karille

Virheiden kansanedustaja Emma Kari valitti, että saa jatkuvasti viestejä suomalaismiehiltä, jossa häntä ja perhettään uhataan väkivallalla. Jos näin on tapahtunut, niin asia on tutkittava ja rangaistukset jaettava. Tällaista ei tule kenenkään sietää, paitsi tietysti Halla-ahon ja muiden rasistien.
Kumma kyllä, ainuttakaan sitaattia uhkauksista Kari ei esittänyt. En ollenkaan epäile, etteikö niiden joukossa olisi jotakin suoraa uhkausta - aika näkymätön saa olla se kansanedustaja, joka ei ole ainuttakaan tällaista joltain mielenterveyspotilaalta saanut. Mutta lievää törkeämpi epäilys on, että tyypillisen viestin Karin uhkaukseksi tulkitsema osuus on ollut seuraavanlainen: "Kun turvapaikanhakija raiskaa jonkun pikkutytön, olisi parempi että se osuisi sinunkaltaisesi suvakin kuin suoraselkäisen suomalaisen perheeseen." Tuossahan ei uhattu yhtään millään. Siinä esiteltiin ehdollinen todennäköisyys: JOS tapahtuu X, niin on parempi ETTÄ se tapahtuu kohteeseen A KUIN kohteeseen B. Noin kirjoittava ihminen ei toivo raiskausta kenellekään, vaan toivoo että riskitapaukset heitettäisiin huuthelkkariin sivistyneestä maasta. Tai muuten raiskauksia tapahtuu. Ja kuten jokainen edes jonkinlaisella moraalin- tai järjenpuolikkaalla varustettu ihminen tajuaa, on edes jonkinmoinen mahdollisuus että tapauksesta seuraa jotain hyvää silloin, kun se koskettaa henkilökohtaisesti sellaista, joka on vastuussa tästä oman kansansa tuhoamisyrityksestä.
Ja raiskauksiahan tapahtuu. Kuten tässä taannoin laskin (viittaus kohtaan 7), matujen raiskausluvut ovat 12-kertaiset suomalaistaustaisiin nähden - ja tämä on tapahtunut aikana, jolloin heidän suosimiaan tuntemattomien puskaraiskauksia eivät totisesti olosuhteet suosi. Odottakaa kevättä ja kesää, sitten on helvetti irti. Ja minussa on miestä sanomaan tämä kasvoista kasvoihin jokaiselle suvakille: "Jos matun seurauksena suomalainen lapsi kärsii, on oikeudenmukaisempaa että se on sinun lapsesi eikä minun. Koska minä olen tehnyt parhaani jotta tältä helvetiltä vältyttäisiin, kun taas sinä olet tehnyt parhaasi jotta siihen jouduttaisiin." Harmi vain, että useimmat näistä vokkisuvakkitädeistä ovat lapsettomia. Tai sinänsä ihan hyvä asia, mutta tapahtuu valitettavasti yksi sukupolvi liian myöhään.


7. Irakilaiset pakenevat Suomesta

Turhapaikanhakijoista osa on kyllästynyt siihen, että ilmainen elämä Suomessa ei ole ollutkaan niin leveää kuin he olivat odottaneet ja poistuneet omalla kustannuksellaan (lue: suomalaisten maksamilla päivärahoilla) Suomesta. Hakemuksensa peruneita on noin 2200. Kohtuullinen alku, enää noin 18000 jäljellä.


8. Nainen vaietkoon seurakunnassa

Tikkurilan seurakunnassa työntekijä poltti päreensä Facebookissa moskeijan - eikun siis kirkon - järjestäessä puurojuhlat matuille. Tämän seurauksena kirkkoherra poltti päreensä ja hyllytti työntekijän. Olivathan tämän Facebook-kommentit kieltämättä rajuja. Itse olisin päästänyt varoituksella, paitsi jos nainen oli koeajalla, saanut aiemmin huomautuksia tai työn jäljessä olisi ollut toivomisen varaa. Silloin olisin mätkäissyt kylmästi kenkää, kuten tässäkin taitaa nyt käydä. Kylläkin muistelen, että naisen työnantajan ohjeistuksessa sanotaan siihen tapaan, että "Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet." Toisaalta johan tuokin on parituhatta vuotta vanhaa kamaa, aikakin uudistua!
Tulee mieleen se vanha vitsi, kun McDonalds tarjosi paaville sponsorisopimusta, jossa "anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme" olisi muutettu muotoon "jokapäiväinen hampurilaisemme". Paavi tyrmäsi rahakkaan ehdotuksen. Sen verran jäi kuitenkin mietityttämään, että kutsui kardinaalineuvoston koolle ja kysyi "kuinkas pitkä diili meillä niiden leipureiden kanssa nyt olikaan?"


9. Tätien sota

Joku elokuva sai kuulemma ensi-iltansa. Kaikille Tähtien sota -fanaatikoille tiedoksi, että todellinen fanin luonteenlujuuden koettelemus on katsoa läpi se unohdettu - ainakin George Lucas haluaisi unohtaa - Tähtien Sota -elokuva. Eli vuonna 1978 Tähtien sodan tähtikaarti esiintyi TV-elokuvassa nimeltä Star Wars Holiday Special. Elokuvaa ei ole ensiesityksensä jälkeen koskaan esitetty uudelleen ja kaikki julkaisut ovat alkuperäisestä lähetyksestä otetuista videotallenteista tehtyjä. Show oli niin huono, että se ei saa aikaan edes myötähäpeää. Popparit esiin ja klikatkaa otsikon linkkiä, jos uskallatte. May the Farce be with you!


10. Lopuksi urheilua

Matut pelasivat Heinolassa lentopalloa ja saivat aikaan kymmenien henkien joukkotappelun. Siis lentopalloa. Lajia, jossa verkko erottaa ottelijat. Tämän pitäisi jo kertoa kaikki mahdollinen siitä, millaista paskasakkia maahan on tunkeutunut. Ja jos tämä ei riitä, niin kolme huomiota.
1) Henkilökohtainen kokemus. Olen pelannut satoja kertoja lentopalloa, joskus ihan kilpailumielessäkin. Kertaakaan, siis kertaakaan, ei ole tapahtunut minkäännäköistä lyömistä tai edes tönimistä. Edes lapsena. Mutta en olekaan koskaan pelannut yhdenkään muslimin kanssa, ainakaan tietääkseni.
2) Suomessa pelataan vuosittain tuhansittain virallisiakin otteluja, puulaaki- ja harrastepeleistä tai höntsäilyistä puhumattakaan. Tunnen huippupelaajia ja erotuomareita enkä ole koskaan kuullut yhtäkään kertomusta väkivaltaisuuksista lajin piirissä.
3) Googletin sanat "tappelu lentopallo". Sadan ensimmäisen hakutuloksen joukossa oli tämän uusimman vokkisattumuksen ohella seuraava edes etäisesti lentopalloon liittyvä tappelu-uutinen: vuonna 2010 itävaltalaisjoukkueessa pelannut suomalainen joutui Venäjän pelimatkallaan todistamaan bussikuskien tappelua liikennevaloissa. Googletus "lentopallo väkivalta" ei tuottanut mitään sinne päinkään, paitsi tietysti useita osumia vokkitappeluun.
Mutta kai tämä on nyt sitä kulttuurin rikastamista ja etnistä värinää, mitä Suomeen on kaivattu. Kas kun ei olla ilman matuja osattu edes lentopallossa tapella.


Kaikesta huolimatta Jaska toivottaa kaikille lukijoilleen hyvää joulua ja kaikille turvapaikanhakijoille hyvää, turvallista ja mahdollisimman pikaista kotimatkaa!

Geneettisiä ominaispiirteitä

Kuten varmaan kaikki muistavat, huutavan ääni korvessa eli Jussi Halla-aho sai joitakin vuosia sitten tuomion nettikirjoittelustaan. Vastoin yleistä harhakäsitystä tuomio ei vielä käräjäoikeudessa kuitenkaan tullut kiihottamisesta kansanryhmää vastaan - tällaiseksi se muuttui vasta suvaitsevaisemmassa hovioikeudessa - eli lausunnosta "Ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre." Se tuli toteamuksesta, jonka mukaan profeetta Muhammad oli pedofiili ja islam on pedofiiliuskonto. Huvittavaa asiassa on se, että "geneettinen ominaispiirre" oli mielipide ilman faktoja, kun taas Muhammadin pedofilia perustui siihen tunnettuun tosiseikkaan, että hän kiksautti yhdeksänvuotiasta tyttöä ja islamin mukaan kaikki Muhammadin teot olivat mallikelpoisia. Jälleen kerran esimerkki siitä, että Suomessa mielipiteitä saa esittää vapaasti, kun taas faktojen kanssa tulee olla hyvin varovainen.

Mutta tuo on sivuseikka. Lähdetään sen sijaan tarkastelemaan geneettisiä ominaispiirteitä. Ensinnäkin on itsestäänselvää, että jokaisella lajilla on omat geneettiset erityispiirteensä, jotka tekevät vaikkapa pikkumalluaisesta pikkumalluaisen eivätkä seepraa. Samoin on genetiikan alkeita, että jopa lähisukulaisilla on erilaiset geenit, muuten veljekset olisivat ympäristön vaikutusta vaille toistensa kopioita. Tästä luonnollinen seuraus on se, että saman lajin populaatioissa on väistämättä geneettisiä eroja, mikäli ne ovat edes vähäisessä määrin erilliset, ts. alueella A esiintyvä populaatio lisääntyy pääosin keskenään ja alueella B esiintyvä keskenään. On helppoa mallintaa matemaattisesti, että jopa kaksi täsmälleen samanlaisissa olosuhteissa elävää täsmälleen samanlaista alkupopulaatiota eriytyy puhtaasti sattuman ansiosta toisistaan jo muutamassa sukupolvessa siten, että geenitutkimuksella pystytään suhteellisen luotettavasti päättelemään, kummasta populaatiosta tutkittava yksilö on peräisin. Tietysti olettaen, että alkuperäisissä yksilöissä esiintyy riittävästi geneettistä muuntelua, kuten käytännössä aina on.

Pelkkä satunnainen muuntelu riittää erojen kehittymiseen. Puhumattakaan siitä, mitä tapahtuu kun evoluutioon vaikuttaa ulkoinen paine eli ympäristön erot. Klassinen oppikirjaesimerkki on darwininsirkut Galapagossaarilla. Yhdestä ainoasta kantalajista on kehittynyt kolmetoista eri lajia, koska valintapaine on vaikuttanut tiettyyn suuntaan. On helppoa päätellä ja jopa hyväksyä, että sama valintapaine on vaikuttanut myös ihmisiin eri ympäristöissä; esimerkiksi ihonväri on adaptoitunut eri ympäristöihin mm. auringonvalolta suojautumisen ja D-vitamiinin tuottamisen kombinaation kannalta ihanteelliseksi.

Huomattavasti vaikeampaa on hyväksyä se asia, että ihmispopulaatioiden kehitykseen ovat vaikuttaneet myös kulttuurilliset vaatimukset. Tämän hahmottamiseksi voi kuvitella populaation, jossa naiset suosisivat pariutumisessa ensisijaisesti miehiä, joilla on mahdollisimman tuuheat kulmakarvat. Tämä ominaisuus on mitä ilmeisimmin geneettinen. Eipä kuluisi kovinkaan montaa sukupolvea, kun äijät alkaisivat muistuttaa Rudolf Hessiä tai Leonid Brezneviä. Ainakin olettaen, että miehillä ei olisi mitään sitä vastaan, että naiset näyttäisivät kulmakarvojensa osalta Salma Hayekilta.

Kulmakarvojen kasvuun ei ihminen kuitenkaan voi vaikuttaa ainakaan positiiviseen suuntaan, päinvastaiseen kylläkin nyppimällä niitä pois. Huomattavasti hankalampaa on mallintaa sellaisen ominaisuuden periytymistä, joka on ainakin osittain itse hankittu. Kuvitellaan vaikkapa ihmispopulaatiota, jossa miehen lisääntymisen kannalta ratkaisevin piirre on hänen kykynsä vetää leukaa. Tämähän on suurimmalta osalta harjoittelun tulosta; vaikka olisi millaisen voimamiehen geenit, niin harjoittelematta ei kroppa nouse käsilihasten voimalla. Kääntäen, kuka tahansa terve mies kykenee helposti vetämään vähintään kymmenen kertaa leukaa vain parin kuukauden harjoittelulla, vaikka aloittaisi treenauksen täysin lihaksettomasta kukkakepistä. Tällaisessa populaatiossa sukua jatkamaan valikoituisivat parhaiten ne miehet, joissa lahjakkuus voimaan yhdistyisi toiseen ominaisuuteen eli sinnikyyteen harjoitella. Ensimmäinen ominaispiirre eli voimapotentiaali lienee selvästi geneettinen, kun taas sinnikkyys harjoitteluun on ainakin osin ympäristötekijöiden tulosta, jos kohta ehkä osittain geneettinen sekin.

On selvästi hyväksyttävä, että ominaisuudet ovat ainakin osittain geneettisiä. Samoin on itsestään selvää, että erilainen ympäristö asettaa erilaisia vaatimuksia, jotka taas vaikuttavat pitkällä aikajänteellä populaation genetiikkaan. Tältä pohjalta voi lähteä tarkastelemaan, millainen toimintaympäristö milläkin ihmispopulaatiolla on ollut ja mitä seurauksia siitä olisi pitänyt olla.

On kuitenkin huomautettava, että alkupopulaation genetiikka määräytyy osin sattumalla. Mikäli populaatiolle olisi jostain syystä hyödyksi sinisilmäisyys, mutta alkupopulaatiossa kaikki yksilöt ovat genotyypiltään pelkästään ruskeasilmäisyyden geeniä kantavia, ei populaatioon kehity sinisilmäisyyttä muutoin kuin sattumalta mutaation kautta, joka saattaa viedä satoja sukupolvia. Sattuma vaikuttaa erityisesti silloin, kun alkuperäinen populaatio periytyy vain vähäisistä esi-isistä. Esimerkiksi vain noin 300 asukkaan eristyneellä Tristan da Cunhan saarella esiintyy hyvin paljon astmaa, koska sattumalta kolmella alkuperäisistä brittisiirtolaisista sattui olemaan astma.
Joskus pienessä alkupopulaatiossa saattaa olla satunnaisia geneettisiä piirteitä, jotka osoittautuvat sukupolvia myöhemmin lottovoitoksi. Esimerkiksi Polynesian saaret on aikoinaan asutettu muutaman kanootillisen liikaväestön lähettämisellä etsimään uutta saarta - tai hukkumaan matkalla. Samoalle sattui ilmeisesti osumaan kanootillinen, jossa yhdistyi geneettinen taipumus suurikokoisuuteen ja nopeuteen. On ainakin aika vaikeaa kuvitella, että jostain syystä Polynesian olosuhteissa nämä ominaisuudet olisivat erityisen hyödyllisiä, vaan ne johtuvat lähes puhtaasti sattumasta. Maailmassa on alle satatuhatta ihmistä, jotka ovat perimältään Amerikan Samoalta, mutta heistä kolmekymmentä pelaa amerikkalaista jalkapalloa NFL:ssä - lähes joukkueellinen. Suhteessa muuhun USA:n väestöön samoalaisilla on noin 50-kertainen yliedustus. Ja onhan naisten kiekonheiton maailmanmestari Beatrice Faumuina myös etninen samoalainen, vaikka edustikin Uutta-Seelantia, kun taas moukarinheiton MM-pronssinainen Lisa Misipeka edusti Amerikan Samoaa.

Aloituspopulaatio on siis enemmän tai vähemmän satunnainen. On kuitenkin ymmärrettävää odottaa, että tiettyihin olosuhteisiin päätyvästä geenipoolista valikoituvat hieman useammin jatkoon sellaiset yksilöt, jotka omaavat kyseiseen ympäristöön paremmin sopivat geenit. Olisi melkoinen yllätys, jos Grönlantia asuttaisivat tummaihoiset, pitkät ja hoikat nubat ja Sudanin paahtavan kuumia aavikkoseutuja paksuun rasvakerrokseen taipuvaiset vahvarakenteiset inuiitit. Vaikeampaa on hyväksyä se, että asuinseudut ja kulttuurit vaikuttavat ihmisten henkisiin ominaisuuksiin. Mutta yritetäänpä muutamalla esimerkillä - sopii yrittää arvata mihin viitataan ja osuuko kohdalleen.

1) Kuvitellaan yhteisö, jossa tärkeää on normin noudattaminen. Sooloilijoita katsotaan karsaasti ja heidät karkoitetaan yhteisön ulkopuolelle tai poistetaan geenipoolista teloittamalla. Esiintyisikö tällaisessa yhteisössä runsaasti ADHD:tä? Aika ilmeistä on se, että yhteisön jäsenet kehittyisivät laumasieluiseen suuntaan, niin hyvässä kuin pahassakin.

2) Otetaan yhteisö, joka arvostaa suuresti opillista sivistystä tai ylipäätään opiskelua, vaikka se olisikin yhteisön teknisen tai henkisen kehityksen kannalta hyödytöntä. Siinä vanhempien velvollisuus on opettaa lapsensa lukemaan ja kouluttaa heitä säännöllisesti. Ne, jotka eivät tässä menesty, karsiutuvat varmasti enenevissä määrin geenipoolista ja yhteisön jäsenet kehittyisivät keskimääräistä opinhaluisemmiksi.

3) Yhteisö, joka elää ankarissa luonnonoloissa harvaan asutulla seudulla. Seutu, jossa tuntemattoman kohtaaminen ilman todistajia mahdollistaisi helpon ryöstömurhan. Mutta kuten antropologit ovat laskeneet, tällaisten tiheä esiintyminen tuhoaisi yhteisön ja voimakkaampi naapuriyhteisö kykenisi asuttamaan alueen. Niinpä yhteisössä kehittyy luottamus tuntemattomiin, ehkä hieman kyräilevä ja juro asenne, mutta kuitenkin usko siihen, että ihmisiin voi luottaa. Geneettisesti tätä voisi kutsua sinisilmäisyydeksi, kuvaannollisessa mielessä.

4) Yhteisö, joka on edelliselle esimerkille tietyssä mielessä vastakkainen eli sitoutunut omaan kyläänsä tai perheeseensä asutuksen ollessa tiheää. Tällöin on ymmärrettävää, että luotetaan vain lähimpiin ja koska muut koetaan kilpailijoiksi, heiltä yritetään hankkia resursseja väkivallalla tai varkauksilla. Jos on olemassa geneettinen ominaisuus, joka altistaa huijaamiseen ja epärehellisyyteen (aivan kuten edellisessä esimerkissä, jossa piti kuvitella tälle vastakkainen geneettinen ominaisuus), se varmasti yleistyy yhteisössä jossa sen esiintyminen on hyödyllistä.

Ja ratkaisut tehtäviin:

1) Itäaasialainen, esimerkiksi japanilainen yhteisö on paikka, jossa kasvojen säilyttäminen on kaikkein tärkeintä eikä normista poikkeamista sallita. Ja kyllä, Japanissa ADHD:tä on vähiten maailmassa ainakin joidenkin tutkimusten mukaan.

2) Juutalaisessa kulttuurissa isän velvollisuus on opettaa poikiaan (jotkut opettavat myös tyttäriään) ja seuraukset näkyvät. Nobelisteissa juutalaisia on niin että päät yhteen kolisevat. Muistelen lukeneeni jostakin, että muinaisina aikoina fiksuimmat laitettiin rabbeiksi ja olivat eniten moniavioisia, jolloin kyseiset geenit olisivat yleistyneet entisestään.

3) Nyt olemme Suomessa. Jos suomalaiset jostain luonteenpiirteestään maailmalla tunnetaan, niin se on sinisilmäisyys. Meitä pidetään helposti huijattavina, jos kohta myös luotettavina. Tähän voidaan tietysti todeta, että sama piirre on muillakin skandinaaveilla ja tuntemattoman auttaminen on kenties voimakkainta inuiteilla. Vastaväitteitä esiintyy venäläisten suhteen, jotka ovat eläneet samoissa olosuhteissa mutta tunnetaan huijaamisesta. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa tuntemattomien suhteen; venäläiset ovat vieraanvaraisia ja ystävällisiä tuntemattomille. Huijaaminen on suunnitelmallista toimintaa, ei satunnaista. Lisäksi venäläinen yhteiskunta turpeeseen sidottuine maaorjineen on ollut hyvin erilainen muihin pohjoisiin alueisiin nähden, mikä on aiheuttanut toisenlaista valintapainetta.

4) Arabeilla on sanonta: minä veljeäni vastaan, minä veljeni kanssa serkkuani vastaan, minä serkkuni kanssa heimoani vastaan, minä heimoni kanssa kansaani vastaan. Merkitystä ei ole oikealla ja väärällä, vaan sillä kuka on läheisempi eli tribaalisuudella. Seurauksena on valehtelevien selkäänpuukottajien yhteiskunta, joka pysyy jotenkuten kasassa vain heimosidonnaisuuden takia tuottamatta mitään edistystä.

Edellisistä esimerkeistä kaksi ensimmäistä eli individialistisuuteen ja älykkyyteen liittyvien periytyminen ovat helpompia hyväksyä. Johan tähän riittää eläinmaailman tarkastelu; on olemassa sekä laumassa että yksin eläviä lajeja ja tämä on varmasti geeneissä. Samoin älykkyyden periytyminen on ilmeistä, sillä muussa tapauksessa sirkuksessa voisivat esiintyä vaikka sammakot koirien sijaan. On itsestään selvää, että ihmispopulaatioiden välillä on näissä seikoissa eroja.

Sen sijaan on vaikeampaa tietää, ovatko luonteenpiirteet pelkästään kulttuurisidonnaisia vai onko mahdollisesti kysessä geneettinen ero. Luultavasti molemmat vaikuttavat, mutta missä suhteessa, on epäselvää. Tällä ei kuitenkaan ole teoreettista merkitystä sen kannalta, vaikuttaako yhteiskunta tietynlaisten luonteenpiirteiden yleistymiseen ja muiden harvinaistumiseen. Jos luonteenpiirteet ovat edes pieneltä osaltaan perinnöllisiä, totta kai valintapaine vaikuttaa niiden esiintymistiheyteen.

Joskus yhteiskunta itsessään voi vaikuttaa geneettiseen rakenteeseensa. Muistellaan esimerkiksi punakhmerien terroria, joka pyyhkäisi pois käytännössä koko Kamputsean älymystön. Lähempääkin löytyy esimerkki: miksi ihmeessä Venäjällä ei ole syntynyt alkutuotantoa merkittävämpää teollisuutta, vaikka kommunismin aikana tuotantoa kuitenkin oli ja ennen muuta 1900-luvun alussa Venäjän teollistuminen oli jo hyvässä vauhdissa? Jotain tekemistä asialla voi olla sen kanssa, että kaikki yritteliäät vietiin gulagiin. Sukuaan jatkamaan jääneistä enemmistö oli vaarattomia ja kuuliaisia. Kuinkahan paljon Venäjän keskimääräinen ÄO laski tuossa prosessissa? Onneksi kommunismin tehottumuus pelasti edes jotakin.

Joissain erikoisissa tapauksissa seuraukset ovat todella odottamattomat. Yhdysvalloissa tämä on satiirikkoa huvittavalla tavalla nähtävissä. Aasialaiset siirtolaiset ovat usein tulleet maahan siten, että suvun fiksuimmalle on kerätty matkarahat. Tai sitten omassa maassaan akateemisesti menestynyt yksilö on muuttanut yhdysvaltalaiseen yliopistoon luennoitsijaksi. Eli muutenkin varsin fiksuista väestöryhmistä keskimäärin parempi aines on valikoitunut sinne. Seuraukset ovat havaittavissa kaikissa testeissä legendaarisesta SAT:stä lähtien: järjestelmällisesti (itä)aasialaistaustaiset saavat keskimäärin parhaat tulokset, jonkin verran eurooppalaista väestöä paremmat. Hyvin kaukana perässä tulevat sitten afroamerikkalaiset. Jotka, kuten aasialaiset, eivät myöskään ole omasta alkuperäisryhmästään edustava otos. Vastoin yleistä luuloa eurooppalaiset eivät vanginneet orjia Afrikasta kuin aniharvoin. Todellisuudessa orjat nappasivat muut afrikkalaiset ja myivät nämä eurooppalaisille. Voi vapaasti arvata, että jos ja kun orjakauppiaiden vangiksi joutuneiden älyllisessä kapasiteetissa oli poikkeamaa normiväestöön, mahtoiko poikkeama olla fiksumpaan vai tyhmempään suuntaan? Tämän jälkeen orjat rahdattiin Atlantin yli, jolloin matkasta selvisi todennäköisemmin, jos sattui olemaan fyysisesti sitkeä. Orjaplantaasilla taas arvostettiin varmaan muita ominaisuuksia kuin älyllistä kapasiteettia, jolloin jalostustyössä - kyllä, luitte oikein ja jos ette usko, klikatkaa linkkiä - suosittiin samoja ominaisuuksia kuin työhevosilla. Seuraukset näkyvät siinä, että luultavasti Yhdysvaltojen musta väestö poikkeaa Länsi-Afrikan väestöstä älyllisesti siinä missä Yhdysvaltojen aasialaisväestö Itä-Aasian väestöstä. Tosin eri suuntaan.

Eri ihmisryhmiin kuuluvien eroista, olivatpa ne älyllisiä, fyysisiä tai luonteessa, geneettisiä tai kulttuurillisia, on voitava keskustella vapaasti. Se, että sanoo kaksimetristen olevan keskimäärin parempia koripalloilijoita kuin 170-senttisten, ei tarkoita että 170-senttisiltä kiellettäisiin koripallon peluu eikä edes sitä, että kaksimetrinen valittaisiin joukkueeseen, vaikka hän olisi 170-senttistä huonompi pelaaja.

Sivallus CCCXLIV

Joukkomurhaan osallistuneita irakilaisia ei palauteta Irakiin, koska heitä uhkaa siellä kuolemantuomio. Karmeaa rasismia jälleen kerran - miksi pidetään suomalaista systeemiä noin paljon korkeampiarvoisena kuin toisen kulttuurin järjestelmää?

Kutajat ja pinnat

Suomalaisen kielentutkimuksen suurmies Sigurd Wettenhovi-Aspalla (1870-1946) oli lukuisia mielenkiintoisia teorioita suomen ja muiden kielten yhteyksistä sekä alkuperästä. Valitettavasti myöhempi kielentutkimus on leimannut hänet humpuukimestariksi ja unohtanut täysin hänen teoriansa siitä, että kaikki sivistys on Suomesta lähtöisin. Hän kykeni esimerkiksi osoittamaan, että lukuisilla paikannimillä on suomalainen alkuperä. Esimerkkinä mainttakoon Berliini = perälinna, Habarovsk = haaparousku, Tunisia = tuonensija, Malakka = maa lakkaa, Marseille = merisäiliö ja Egypti = äijäkupittaa. Lukuisia muitakin esimerkkejä Wettenhovi-Aspan sanajohdoksista löytyy, mm. selitys sille, miksi sana neekeri on nykykielessä julistettu halventavaksi. Sehän on hänen mukaansa ilmiselvästi tullut egyptinkielisestä ilmauksesta ne hahsi kush, mikä taas on egyptiläisten väännös suomen kielen sanoista ne haisi kuselle.

Wettenhovi-Aspan teoriat on siis leimattu höpöhöpöksi ja siihen on paha ottaa kantaa. Sen sijaan Wettenhovi-Aspan uraauurtavassa hengessä voi esitellä uuden teorian sille, miksi maailmalla pidetään suomen kieltä tolkuttoman vaikeana oppia. Eihän se todellisuudessa kuitenkaan sen hankalampaa ole kuin mikään muukaan opiskelijalle aiemmin tuntemattomaan kielikuntaan kuuluva kieli.

Suomen kieltä ei näet aiemmin ole puhuttu samalla tavalla kuin nykyään. Nykyinen puhekieli on degeneroitunut valitettavalla tavalla kielestä, jonka oppiminen todellakin oli ylivoimaisen vaikeaa ulkomaalaiselle ja josta perimätietona on jäänyt uskomus suomen kielen vaikeudesta.

Vahva esimerkki tämän teorian puolesta on se, että suomen kirjakielestä ei ole olemassa minkäänlaisia näytteitä siltä ajanjaksolta, jolloin suomalaiset joutuivat ensi kertaa kontaktiin kirjoitetun kielen kanssa (1000-luvun alussa) siihen asti, kunnes Agricola kehitti suomen kirjakielen 1500-luvulla. Tämän viidensadan vuoden aikana suomen puhekieli ehti muuntua alkuperäisestä muodostaan nykyiseen, kirjalliseen ilmaisuun kelpaavaan asuun.

Kuten hyvin tiedetään, suomen kielessä ns. sananmuunnokset eli munansaannokset ovat varsin yleisiä ja helpommin muodostettavia kuin muissa kielissä. Esiintyy niitä toki muuallakin, mutta ei läheskään yhtä yleisesti. Jokainen suomalainen osaa muunnostempun, kun taas ulkomaalaisille ne ovat hänen omassakin kielessään usein täysin tuntemattomia. Tämä on selvä merkki siitä, että suomen kieltä puhuttiin alun alkaen pelkästään sananmuunnoksin. Eli jokainen sana esiintyi eri muodossa riippuen siitä, minkä sanojen lähellä se lausuttiin. Esimerkiksi sana "sana" lausuttiin sanana "puna" lauseessa "puhu sana" eli muinaissuomeksi "sahu puna" ja sanana "lina" lauseessa "lisää sana" eli muinaissuomeksi "sasaa lina". Kun tähän vielä lisää etu- ja takavokaalien vaihtelut kuten jälkimmäisessä esimerkissä, niin onko ihme, että suomen kieli sai vaikeasti opittavan maineen? Tämä on myös hyvä lisäponsi Wettenhovi-Aspan teorioille siitä, että sivistys on Suomesta lähtöisin - muihin kieliin sananmuunnokset on keksitty suomen kielestä.

Sen viidensadan vuoden aikana, mikä ehti kulua kirjoitustaidon Suomeen saapumisesta suomen kirjakielen syntyyn, puhekieli degeneroitui sananmuunnoskielestä nykyiseen suorapuheiseen muotoon. Sananmuunnokset unohtuivat ja jäivät lähinnä alapäähuumorin harrastajien käyttöön. Joitakin jälkiä sananmuunnoksista on havaittavissa ja parhaiten ne löytyvät yhdyssanoista, jotka ovat alun perin olleet samanlaisia joka kerran eli eivät muunnu viereisen sanan kanssa, vaan itsensä. Esimerkiksi lintu nimeltä kalalokki on muinaissuomeksi ollut lolakakki, mikä ilmaiseekin mitä erinomaisimmin lokin tekosia. Muitakin vastaavia yhdyssanoja, joiden alkuperä sananmuunnoksena on nähtävissä, löytyy.

Vanhimpia säilyneitä sanoja ovat luultavimmin paikannimet, joten niitä sopii tutkia muinaissuomen jälkien löytämiseksi. Niinpä kävin läpi sekä luettelon Suomen kunnista että luettelon Suomen entisistä kunnista, joiden joukosta poimin yhdyssanoista muodostuvat kuntanimet. Niistä löytyi useita sellaisia, joiden alkuperä on selvästi sananmuunnoksista lähtöisin ja tukee tätä kielitieteellistä teoriaa. Tässä lista uskottavimmista nykykunnista selityksineen:

Jääpäharvi eli paikka, jonne vain harva haluaa jäädä.

Sarvenhilmi, mikä lienee alkujaan ollut sarvenhirvi, josta vääntynyt sitten edelleen hirven säilyttäneeseen nykymuotoonsa, valitettavasti sarvet ovat pudonneet muuten komeasta nimestä pois.

Komeenhäski eli paikka, jossa on ollut komeita häiskiä.

Kymeenhärö viittaa paikkaan, jossa joki eli muinaissuomeksi kymi on virrannut jotenkin epämääräisesti eli häröillyt.

Saailmi eli paikka, jossa on paljastunut jokin salassapidettävä asia.

Suenjoo on vahvimpia teorian puolesta puhuvia nimiä. Tunnetusti Joensuussa ei ole koskaan saatu kunnollista jalkapallojoukkuetta pystyyn siksi, että sudet ovat aina syöneet laitahyökkääjät. Niinpä Pohjois-Karjala onkin jo muinaissuomessa tunnettu seutuna, jossa sudet myhäilevät tyytyväisinä.

Jämijärvi on sama myös muunnettuna ja mitä muuta voi odottaa kunnalta, joka sijaitsee Satakunnan ja Hämeen rajalla yhdistäen molempien maakuntien asukkaiden yksitotisuuden?

Konnonkaski. Kuten hyvin tiedetään, kaskiviljely oli suomalaisten elinkeino ja tuolle paikalle joku Konno-niminen on kaskensa perustanut.

Jorikaki. Ei liene tarpeellista kertoa, mitä pirkkalaisten muinaisella eräretkellä mukana ollut Jori mahtoi paikalla tehdä.

Vennekosi eli paikkakunta, jossa Venne kävi hakemassa morsiamen.

Lantiokohti. Jätetään lukijan likaisen mielikuvituksen varaan, mistä tämä paikkakunta oli kuuluisa. Perinteet tavallaan jatkuvat, sillä kuten jokainen ammuntaa harrastanut tietää, lantion asento on tärkeä.

Rappeenlanta. Lehmänlanta kuivuu auringonpaisteessa muutamassa päiväksi rapeaksi kiekoksi, jota on sitten ollut hyvä levittää pellolle lannoitteeksi.

Määluki. Paikkakunnalla on harjoitettu lammastaloutta ja se on saanut nimensä lampaiden lukumäärän laskemisesta eli muinaissuomella lukemisesta, luvunlaskusta.

Karimerviä. Jos tämä paikkakunta olisi nimetty mäkihyppääjän mukaan, se olisi nykynimeltään Mettimarvia. Lukija arvannee, mitä Kari Merville tällä paikkakunnalla teki.

Sastamuuri eli paikka, jonne oli rakennettu puolustusmuuri viikinkien hyökkäysten varalta.

Puhtipidäs. Pirkkalaisten eräretkien suuntautuessa yhä kauemmas pohjoiseen alkoi metsästäjäjoukossa esiintyä napinaa. Tällöin joukon päällikkö antoi komennon "pidäpäs se puhti tallella".

Lankapuidun eli paikka, jossa puidusta pellavasta tehtiin lankaa.

Santaralmi, hiekkarannoistaan eli sannasta tunnettu paikkakunta. Sanan "ralmi" merkitys on toistaiseksi tuntematon. Ei tämäkään teoria sentään mihin tahansa pysty.

Lautarampi eli alkujaan lautaramppi, paikka, jossa lautoja on kuljetettu ramppia pitkin.

Tavisaipale. Kuten tiedetään, jotkin sorsalinnut jäävät yrittämään onneaan ja talvehtimaan virtapaikoissa. Tämä paikkakunta on saanut nimensä siitä eli alkujaan "tavi sai palella"

Jänkäsorvi eli paikkakunta, jossa on sorvattu puuta jängällä.

Jähmätorvi on saanut nimensä asukkaidensa henkisistä kyvyistä, muistan nähneeni tilaston jossa aikoinaan vajaamielisyyden perusteella tehtyjen pakkosterilointien määrä oli asukasta kohti laskien kaikista Suomen kunnista korkein juuri mainitulla paikkakunnalla. Kun nykyisiä asukkaita katsoo, niin enemmänkin olisi pitänyt tehdä.

Kolkeavaski eli alkujaan kolkkovaski. Aikonaan nostettiin järvien pohjasta järvimalmia ja kuten tiedetään, vaski on metallia. Paikka on ollut harvinaisen kolkko järvimalmin kaivupaikka.

Myös jo lakkautetuista kunnista löytyi runsaasti esimerkkejä, joista muutamia:

Salokuuri eli paikka, jossa saarella eli salolla on ollut puunsäilytyspaikka eli kuuri.

Lahjaspohti, siis paikkakunta jossa sulhasmies on miettinyt sopivaa kosiolahjaa.

Ravonsanta eli Ravo-nimisen miehen asuinpaikka hiekkarannalla.

Jättitorvi, mikä kuvastaa asukkaiden luonteenlaatua.

Näiden esimerkkien luulisi jo vakuuttavan vahvimmatkin epäilijät siitä, miten suomen kieltä on aiemmin puhuttu ympäri Suomenniemeä, ei pelkästään entisessä kunnassa alkuperäiseltä nimeltään Niemensuomi.

Välihuomautus 87: Ääriliikkeitä

Ääriliikkeet olivat itsenäisyyspäivänä liikkeellä Helsingissä. Olihan niitä, kyse oli siitä että äärioikeassa olevat halusivat marssia rauhanomaisesti ja ääriväärässä olleet hyökätä väkivaltaisesti rauhanomaisen marssin kimppuun.

Äärioikealaiset esiintyivät kasvoillaan siinä missä äärivääräläiset olivat järjestään peittäneet kasvonsa. Mikähän siinä on, että yksikään lehti ei nosta esiin tuota naamioitumisen törkeyttä? Vai onko se niin, että saa naamioitua puolustaakseen ideologiaa, jossa kasvojen ja siinä sivussa muunkin vartalon peittäminen burkhalla ei ole naamioitumista vaan ideologiaa?

Enkä kyllä oikein ymmärrä miksi anarkomarkot kasvonsa peittivät. Ei heillä ole työpaikat pelissä, toisin kuin 612-marssijoilla. Jotka uskalsivat marssia rauhanomaisesti ilman naamioita. Ja sitä paitsi, kummastuttaa suunnattomasti se miksi nämä sossuvetoiset mellakoijat haluavat itselleen kilpailijoita. Luulevatko he että meiltä työntekijöiltä riittää loputtomasti massia nyhdettäväksi, häh? Ei kai kukaan tervehenkinen kapitalistikaan halua samalle alalle ylimääräistä kilpailua, joten miksi ihmeessä nämä liimatilhet haluavat sossukupilleen lisää jakajia? Ilmeisesti marihuana sotkee niiden vähäistenkin aivosolujen toiminnan vielä kuviteltuakin pahemmin.

Lehdet kyllä uutisoivat vasemmistovinksahtaneiden hyökkäyksistä, mutta jaksoivat kyllä muistuttaa "vastassa olleen äärioikeiston". Olisiko aika tulla sieltä 70-luvun poliittisesti oikeaoppisesta ideologiasta tähän päivään, jossa järki alkaa vähitellen päästä voitolle? Kovasti olette äärioikeistoa etsineet ja sen väkivaltaa pelänneet, mutta vielä ei ole näkynyt.

Mutta huolimatta kansallisesta voimannäytöstä päivän pisteet kuuluvat ilman muuta Suomen poliisille! Olisiko jopa niin, että rivipoliisilla alkoi hieman näkyä se, että työtehtävät ovat lisääntyneet tolkuttomasti ja turhauttaneet, koska maahan on lappanut näiden mellakoijien tänne toivomaa rupusakkia? Kun tähän yhdistetään se, että poliisin ylin johto oli antanut toimintavaltuudet, tulos oli onnistunut. Sopii tietysti ihmetellä, miksi johdosta annettiin nyt selvät sävelet. Mahdollisesti suvaitsevainen johto oli laskenut yhteen yksi plus yksi ja tajunnut, millainen propagandatappio olisi jos rauhanomaisesta isänmaallisesta kulkueesta loukkaantuisi, ehkä jopa kuolisi ihmisiä vasemmistomellakoijien takia. Nykyinen mielipideilmasto kun on selvästi tuulen suunnaltaan muuttunut. Tai ehkä poliisijohto onkin koko ajan ollut piilonuivaa ja nähnyt toimintamahdollisuutensa. Vähän samaan tapaan kuin Heinolan yläasteen rehtorin kohua herättänyt tiedote, josta täytyy tasapainoilu- ja piilovittuilusuorituksena antaa vähintäänkin arvosana 9+.

Hitto kun huvitti tuo äärivääräläisten toiminta "vastamielenosoituksessa":
1) Poliisi kerää lampaat laumaan ja käskee olla kiltisti.
2) Liimatilhet heittävät kivillä poliiseja.
3) Poliisi käskee lopettaa voimankäytön uhalla.
4) Kivien heittely jatkuu ja samalla yritetään hyökätä päälle.
5) Mellakka-ase tekee ison pipin.
6) Itketään somessa poliisisikojen väkivaltaisuudesta.

Toivotan anarkomarkoille aikuistumista ja muutenkin yleistä järkeistymistä haittaeläimestä yhteiskunnan hyödylliseksi jäseneksi. Voi sitten muistella noloa menneisyyttään The Clashin legendaarisin sävelin:
I Fought the Law - and the Law Won!

Uusinta: Pitämättä jäävä itsenäisyyspäivän puhe

Lukijalle: Tämä on uusinta viiden vuoden takaa. Ei voi muuta kuin todeta, että mä olen jumaliste profeetta.

Yli seitsemänkymmentä vuotta sitten maamme joutui väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi. Talvisodassa maa onnistui säilyttämään itsenäisyytensä. Hinta oli kallis. Kymmeniätuhansia kuolleita, vielä useampia haavoittuneita, neljäsataatuhatta kotinsa menettänyttä. Sodan päätyttyä marsalkka Mannerheim kirjoitti kuuluisassa päiväkäskyssään: Kohtalomme on kova, kun olemme pakotetut jättämään vieraalle rodulle, jolla on toinen maailmankatsomus ja toiset siveelliset arvot, maan, jota vuosisatoja hiellä ja vaivalla olemme viljelleet.

Menetetyt alueet saatiin takaisin jatkosodassa, mutta vain lyhyeksi aikaa. Suomen kansa joutui jättämään ikimuistoisesti asuttamansa alueen vieraalle rodulle, jolla on toinen maailmankatsomus ja toiset siveelliset arvot. On kuitenkin muistettava, että pieni osa Suomen kansaa oli tätä halunnutkin. He olisivat halunneet koko maan Neuvostoliiton vallan alle. Heitä kutsuttiin maanpettureiksi.

Maanpetturi haluaa oman maansa joutuvan vieraan kansan hallittavaksi. Maanpetturi haluaa, että kotimaassa vallalla oleva maailmankatsomus korvautuu toisen kansan vastaavalla. Maanpetturi haluaa tuhota isänmaansa siveelliset arvot.

Mitä olisi Suomessa tapahtunut jos 30. marraskuuta 1939 maahan olisi marssinut neuvostoliittolaisia kommunisteja sadoin tuhansin - mutta aseettomina? Jos he olisivat sanoneet joutuneensa kotimaassaan vainotuiksi? Jos he olisivat siitä huolimatta halunneet tuoda tänne oman kulttuurinsa, oman kielensä, omat tapansa, oman yhteiskuntajärjestelmänsä omat lakinsa?

Varmasti jotkut olisivat toivottaneet heidät tervetulleiksi - hehän tulivat rauhan aikein. Varmasti nämä samat sinisilmät olisivat ymmärtäneet heidän halunsa säilyttää omat tapansa. Varmasti muutamat olisivat iloiten tervehtineet Suomen vähittäistä muuttumista Neuvostoliiton vasallivaltioksi kommunistien maahanmuuton lisääntyessä.

Luultavasti näin ei kuitenkaan olisi tapahtunut. Suomen kansan enemmistö ja ennen kaikkea esivalta eivät olisi hyväksyneet maan "rauhanomaista" soluttamista. Rajan ylittäneet olisi käännytetty takaisin. Siksi Stalin aloitti talvisodan. Edelleen jotkut historiantutkijat pohtivat, olisiko talvisota voitu välttää. Tietysti olisi voitu - suomalaiset olisivat voineet jättää ampumatta takaisin.

Suomi ei ole joutunut aseellisen hyökkäyksen kohteeksi kymmeniin vuosiin. Silti maassamme asuu ihmisiä, jotka eivät halua sopeutua suomalaisiin arvoihin, vaan haluavat korvata ne omillaan. He ovat tulleet maahan rauhanomaisesti, aidosti vainottuina tai sellaisiksi tekeytyneinä. Maamme viranomaiset ovat tämän sallineet. Aivan samoin vasta itsenäistyneen maamme viranomaiset sallivat vainottujen venäläisemigranttien tulon maahamme. Ero on siinä, että nämä emigrantit sopeutuivat talon tavoille ja kunnioittivat niitä. He eivät yrittäneet muuttaa Suomea Venäjäksi, Neuvostoliitosta puhumattakaan.

Monilla nykyisistä maahanmuuttajista on toiset aikeet. He eivät kunnioita Suomen lakeja, eivät yritä sopeutua, vaativat oman sharia-lakinsa käyttöönottoa.

Se suomalainen, joka kannattaa näitä vaatimuksia, on yksiselitteisesti maanpetturi.

Se maahanmuuttaja, joka ottaa omakseen suomalaiset arvot ja moraalin, on maahan tervetullut. Joka vaatii oman maansa tapoja tai uskontonsa lakeja Suomeen, on maasta karkotettava.

Ilmari Turja kirjoitti näytelmässään Jääkäri Ståhl niistä nuorista miehistä, jotka oman henkensä ja tulevaisuutensa uhalla lähtivät Saksaan hakemaan sotilaskoulutusta isänmaan vapauttamiseksi vieraan vallan alta. Näytelmän yhtenä sivuhenkilönä oli jääkäriliikettä vastustanut rovasti, joka lausui: Veljeni kauppaneuvos sanoo, että Suomi ei kykene tulemaan toimeen itsenäisenä.

Lausunto kuulostaa kovin samalta kuin nykyään niin yleinen "Suomi ei tule toimeen ilman maahanmuuttoa". Väittämä, joka on muuttunut totuudeksi koska sitä on hoettu riittävän kauan ja kovalla äänellä.

Suomi ei olisi kyennyt tulemaan toimeen itsenäisenä, jos se olisi sulkenut rajansa täysin. Arktinen maa ei kykene tuottamaan kaikkea tarvitsemaansa. Mutta Suomi on kyennyt tulemaan toimeen itsenäisenä, koska se on tehnyt yhteistyötä ja käynyt kauppaa muiden maiden kanssa.

Suomi ei tule toimeen ilman oikeanlaista maahanmuuttoa. Tarvitsemme positiivisia vaikutteita ja erikoisosaajia sellaisille elämänalueille, missä oma tietotaitomme on puutteellista. Mutta tulemme toimeen ilman destruktiivista maahanmuuttoa, sellaisia maahanmuuttajia, jotka eivät halua ottaa suomalaista työmoraalia, kulttuuria ja arvoja omikseen. Jokainen tällainen maahanmuuttaja on Suomelle haitallinen.

Virkamieskuntaamme on pesiytynyt selkärangaton joukko, joka on hyväksynyt haittamaahanmuuton. Heidän elämäntehtävänään tuntuu olevan suomalaisten arvojen musertaminen, moraalin rapistaminen, kansan ja kulttuurin korvaaminen toisella.

Jokaisen rehdin suomalaisen on toimittava yhteisen isänmaamme parhaaksi. Me emme saa alistua vaatimusten edessä. Meidän on puolustettava suomalaisuutta, se on meidän velkamme isoisovanhemmillemme, jotka tekivät Suomesta itsenäisen maan, velkamme isovanhemmillemme, jotka ankarina sotavuosina pelastivat maamme. Suomi taisteli talvisodassa, vaikka taistelu vaikutti epätoivoiselta. Nyt monet ovat henkisesti lannistuneet monikulttuurisuuden edessä. Mutta kuten vain kahdentuhannen jääkärin esimerkki osoittaa, pieni päättäväinen joukko voi innostaa muun kansan. On uskottava ja jaksettava, lannistavan mielialan keskelläkin.

Onneksi isänmaallisuutta ei ole vielä tehty rangaistavaksi. Tänäkin itsenäisyyspäivänä tiemme vie hautausmaalle. Jokaiselle lapselle on yksi kynttilä, jonka he laskevat sankarihaudoille ja sytyttävät vainajien muistoksi. Siellä lepäävät heidän isoisoisänsä, isosetänsä ja -enonsa, jotka yhdessä aseveljiensä kanssa kerran pelastivat maamme joutumasta vieraan vallan, vieraan maailmankatsomuksen ja vieraiden siveellisten arvojen alle.

Siellä seisoessamme muistan aina Jääkärimarssin sanat: Kun painuvi päät muut kansan, maan, me jääkärit uskoimme yhä.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Sivallus CCCXLIII

Media uutisoi "ääriliikkeiden" mahdollisesta yhteenotosta itsenäisyyspäivänä. Onhan se ymmärrettävää, että vastakkainasettelua syntyy, kun ääriväärässä olevat uhkaavat väkivallalla äärioikeassa olevien laillista kulkuetta. Osapuolten tulisi kuitenkin muistaa heitä yhdistävä asia: molemmat elävät Rajat kiinni- ja 612-marssien osanottajien ansaitsemilla rahoilla. Äärioikeassa olevat haittamaahanmuuton suitsijat niillä varoilla, jotka heille verojen jälkeen jäävät ja ääriväärässä olevat niillä, jotka he yhteiskunnan tukina saavat.

Uutiskatsaus III

Eli muutamia sivuhuomautuksia menneen viikon uutistulvasta.


1. Hei, me vedotaan!

Puoluejohtajat julkaisivat vetoomuksen turhapaikanhakijoiden puolesta. Huomio kiinnittyi erityisesti yhteen lauseeseen: Me suomalaiset olemme maltin ja tolkun kansaa. Kuinka helvetissä he voivat vaatia kansalta malttia, kun heillä itsellään ei selvästikään ole tolkkua?


2. VOKin sopiva sijainti

Sisäkanisteri Orpo ilmoitti, että väärissä paikoissa sijaitsevia vastaanottokeskuksia suljetaan. Ajattelin jo hetken toiveikkaasti, että hän tarkoittaisi "väärällä paikalla" Suomea, mutta ei. Kyseessä olivatkin liian kaukana poliisista sijatsevat VOK:t. Ymmärrettävää, kuluuhan siinä aivan helvetisti bensarahaa kun juuri edelliseltä VOK-keikalta palattua pitää kääntyä takaisin rauhanuskonnon levottomuuksia pakoon lähteneiden edustajien alettua taas uuden keskinäisen tappelun.


3. Ensimmäinen taistelu voitettu

Kempeleen vastaanottokeskus on evakuoitu. Onnea Kempeleelle! Paikkakunnan rohkeat asukkaat näyttivät, että kansalaisaktivismi toimii sittenkin. Sääli että sen hinta oli yksi raiskattu 14-vuotias sivistyneeseen kansakuntaan kuuluva tyttö.


4. Pykälää pidemmälle

Kempeleellä tyydyttiin marssimaan. Kankaanpäässä kaivettiin ilmeisesti jo tulitikut esiin. Tiedätte-kyllä-mihin-tarkoitukseen suunniteltu kaksikerroksinen puukerrostalo paloi ja on vahvat syyt epäillä tuhopolttoa. Ei liene tietoa onko epäilyn aihe pelkästään suunniteltu käyttötarkoitus vai onko paikalla nähty joku bensakanisterin kanssa. Käsittääkseni normipalossa tuhopolttoa epäillään vain jos siitä on joitain viitteitä, mutta käyttötarkoitus lienee riittävän vahva viite. Jos kyseessä on tuhopoltto ja sen motiivi on se ilmeisin, tekijää saadaan tuskin koskaan kiinni. Ellei sitten käy kuten Ranskassa seitsemänkymmentä vuotta sitten, jolloin Vichyn hallitus kaatui, sitä vastaan taistelleet tulivat julkisuuteen ja kulkivat kohta prenikat rinnassa.


5. Prioriteetit kohdillaan

Edellä mainitusta skenaariosta ei tosin liene lähiaikoina pelkoa, ainakin päätellen siitä mitä priorisoidaan. Mies kävi ottamassa valokuvia VOK:n rakennuksesta ja sai neljä poliisiyksikköä peräänsä. Tästä voimme päätellä, että julkisen rakennuksen valokuvaaminen on huomattavasti epäilyttävämpää ja rikollisempaa toimintaa kuin sotarikollisten laiton maahantulo.


6. Eihän me, mutta ne pojat...

Saarijärvellä tapahtuneiden ahdistelujen jälkeen alkoi sielläkin keittää yli. Niinpä paikallinen vokkitäti, joka käsialasta päätellen siviilitöinään tekstaa hautajaisseppeleiden nauhoja, laittoi kolme matua seisomaan torille kyltit kaulassa. Kylteissä muistutettiin, että kaikki matut eivät ole rikollisia. Ihan sama kuin sanoisi, että venäläinen ruletti on OK peli, koska viisi kuudesta panoskammiosta on viattomia. Mitähän vokkitäti on muuten väittänyt kylteissä lukevan saadakseen matut niitä kantamaan? Sanonut että niihin on tekstattu suomeksi: "Allah on suuri, Suomi islamilaiseksi!"?


7. Etusivu uusiksi!

Tutkija kertoi, että turvapaikanhakijat ovat yliedustettuina raiskaustilastoissa! Uutinenhan ei ole se, että näin on, vaan se, että sen tunnustaa jo kriminologiankin tutkija. Tosin uutisessa oli kylläkin kappale, josta toivon hartaasti ettei se ollut tutkijan kynästä:
Turvapaikkaa on Suomesta hakenut tänä vuonna runsaat 30 000 ihmistä, joista osa on perunut hakemuksensa ja osa poistunut maasta. Jos turvapaikanhakijoiden määräksi arvioidaan noin 30 000, noin yksi 3 000 turvapaikanhakijasta on ollut epäiltynä raiskauksesta. Suomalaistaustaisilla luku oli viime vuonna suunnilleen 1:10 000:een.
Jos joku kirjoittaisi tuollaisen vertauksen tilastotieteen peruskurssin harjoitustyöhön, sitä lukeva dosentti tukehtuisi nauruun. Joko kyseessä ei ole lainaus tai sitten kriminologiaan ei kuulu sen paremmin tilastotiedettä kuin loogista ajatteluakaan. Siis kerrataanpa: suomalaistaustaisilla raiskausepäilyjen luku oli noin yksi kymmenestätuhannesta. Turvapaikanhakijoilla luku oli noin yksi kolmestatuhannesta eli noin kolminkertainen. MUTTA luvut eivät ole vertailukelpoisia. Suomalainen on ollut maassa koko vuoden. Koska matu-invaasio alkoi vasta syksyllä, tämänvuotiset 30 000 turvapaikanhakijaa ovat olleet maassa keskimäärin kolme kuukautta - enintään. Siis neljäsosan vuodesta. Kun tällä jakaa tuon jo kolminkertaisen suhdeluvun, käy ilmi, että raiskausluvut ovat noin 12-kertaiset. Mikä on aika hyvin linjassa Optulan tutkimuksen kanssa, jonka mukaan ne ovat 17-kertaiset.
Todellisuudessa jälki olisi luultavasti vielä hirveämpää kuin 17-kertaisuus. On otettava huomioon, että maahantunkeutujat ovat valikoimattomia, toisin kuin tähän asti maassa olleet maanmiehensä ja sellaisina todennäköisesti rikollisempia. He ovat kuitenkin sattumalta olleet Suomessa vain sellaisena vuodenaikana, joka ei todellakaan ole erityisen otollinen heidän suosimilleen puskaraiskauksille. Odottakaa kesää, silloin tulee olemaan helvetti irti.


8. Liikennekulttuuri murroksessa

Ikävä uutinen kertoi kolmen kuolleen kolarissa Akaalla. Myöhemmin kävi ilmi, että kaksi kuolleista oli turvapaikanhakijoita, 15- ja 4-vuotiaat tytöt. Auton kuljettaja oli heidän sukulaisensa, 30-vuotias "tamperelainen" nainen. Sukulaisuudesta päätellen kyseessä ei ollut suomalainen. Samoin päätellen siitä, että kenelläkään ei ollut turvavöitä! Siis oikeasti, kuka antaa lasten istua autossa ilman turvavöitä! Viimeksi tänään pysäytin auton ennen pihalta tielle kääntymistä, kun takapenkillä yksi ei ollut vielä saanut itseään kiinni. Pelkästään onnettomuusauton kuvaa katsoen oli ilmeistä, että takapenkillä olleiden lasten hengen olisi turvavyö pelastanut ja poliisin arvio oli sama. Mutta kyseessä onkin ins'Allah -liikennekulttuuri. Josta on itsellänikin viittä vaille onnettomuus -kokemusta vieläpä samasta maakunnasta, kun liikenteessä hurjastellut ilmeinen kurdi yritti itsensä lisäksi tappaa minut ja muutamia vastaantulijoita. Näin olisi saattanut käydä tässäkin, sillä auto oli lähtenyt lapasesta ohitustilanteessa törmäten ensin vastaantulleen henkilöauton kylkeen ja sitten rekan keulaan.
Varautukaa siihen, että myös maantiemme ovat tulevaisuudessa entistä turvattomampia, koska siellä liikkuu entistä enemmän Suomeen turvaan tulleita.


9. Viikon hyvä matu-uutinen

Oulun poliisitalon edustalle marssi satakunta matua pyytämään anteeksi Kempeleen raiskauksen takia. Arvostan elettä, ajatus oli kaunis. En kylläkään näe, että heillä oli mitään syytä pyytää anteeksi sellaista, johon he ovat syyttömiä. Paljon parempi ele olisi se, jos he karkottaisivat itse joukostaan sellaiset, joiden asenne on jotain muuta kuin sellaista mitä sivistyneessä maassa tulisi olla. Tosin olisi mukava tietää:
a) oliko marssi heidän vai SPR:n propagandaosaston idea
b) kuka hankki ja kirjoitti kyltit
c) kenen rahoilla hankittiin ne jaetut ruusut.
Kannattaa myös laittaa kuvat marssijoista talteen. Voi nimittäin käydä kuten Hesarille jokunen vuosi takaperin, kun se julkaisi nyyhky-uutisen romanialaisesta kerjäläisestä ja eikös kohta sama koijari saanut tuomion raiskauksesta.
Mikäli marssiin osallistuneet olivat liikkeellä vilpittömällä mielellä, kaikkea hyvää heille. Jos näin on, niin odotamme myös, että he ottavat vastuun omista toimistaan eli maksavat ylläpidostaan aiheutuneen laskun Suomen valtiolle. Kissa kiitoksella elää ja onhan heillä ollut varaa maksaa matkastaankin Suomeen.


10. Täsmäpommitusta

(Valitettavasti en enää löytänyt tähän linkkiä, jos joku löytää niin voinee ystävällisesti kommentoida.)
Joku tutkija totesi, että ISIS:in pääkaupunki Raqqan ja muiden sen hallussaan pitäminen alueiden pommittaminen ei missään tapauksessa kannata. Perustelu oli, että siitä seuraisi siviiliuhreja, mikä puolestaan aiheuttaisi katkeruutta. Eli terroriuhka ja terroritekojen määrä kasvaisi.
Ja tuo kehtaa kutsua itseään tutkijaksi. Mitäpä liittoutuneet tekivät Saksalle? Pommittivat koko maan tuhannen päreiksi välittämättä siviiliuhreista pätkääkään, joskus jopa - kuten Dresdenin tuhossa - niitä tarkoituksellisesti aiheuttaen. Puhumattakaan Tokion pommituksista tai Hiroshimasta ja Nagasakista. Tarkoituksellista siviilien murhaa. Aiheuttiko katkeruutta? Joo. Joutuivatko miehitysjoukot terroritekojen uhreiksi? Tulivatko saksalaiset Werwolfit tekemään pommi-iskuja Lontoon kaduille? No eivät, vaan seuraus oli pitkä rauhan aika.
Entäpä jos ollaan humaaneja ja vältetään siviiliuhreja kaikin keinoin? Kuten Persianlahden sodassa ja Irakin sodassa. Ja kuinkas sitten kävikään?


11. Pakollinen loppukevennys

Saudi-Arabiassa järjestetään 12. joulukuuta paikallisvaalit. Ensi kertaa maan historiassa naiset saavat äänestää ja olla jopa ehdokkaina. Saudien puolustukseksi on kuitenkin todettava muutama asia:
a) kunnanvaltuustojen valta on hyvin vähäinen rajoittuen lähinnä katuihin, puistoihin ja jätehuoltoon
b) muissa vaaleissa äänioikeutta ei ole
c) koska naisten liikkuminen on rajoitettua, käytännössä he saavat äänestää vain miehensä luvalla.
Totuutta ei kuitenkaan käy kieltäminen. Anna pahalle pikkusormi, niin se vie koko käden. Saudi-Arabia on sortunut rappion tielle. Kohta on saudeissakin akkavalta, äijät tohvelin alla ja kuningas Salman joutuu verhoutumaan burkhaan ennen kuin ehtii shahadaa sanoa.

Sivallus CCCXLII

Jos amatööri työskentelee 90 % panoksella, lopputulos on 50 % maksimista.
Jos ammattilainen työskentelee 50 % panoksella, lopputulos on 90 % maksimista.

Saksa on ratkaissut pakolaispulman

Kursiivilla kirjoitetut osat ovat suoraa lainausta erään lehden artikkelista, jonka otsikko on myös poimittu tämän kirjoituksen otsikoksi:

...{Saksan} hallitus on mitä hankalimmissa olosuhteissa osoittanut kykenevänsä hoitamaan miljoonien turvattomien ihmisten sijoittamisen niin anteliaasti, taitavasti ja pitkäjännitteisesti, että se herättää ihailua.
...
Werner G. Middelmannin, 45-vuotiaan entisen liikemiehen ansiosta näitä miljoonia juurettomia ihmisiä autetaan saamaan työtä, aloittamaan uudelleen liiketoimensa,...
...
"Minulla oli työn aloittaessani kaksi erittäin epätavallista ajatusta", kertoi Middelmann minulle äskettäin ... "Ensinnäkin olin sitä mieltä, että ihmiset ovat maalle aina hyödyksi, myös surkeat, nälkäiset ja kodittomat ihmiset. ..."
...
Middelmann alitti työnsä vailla rahaa ja tarvikkeita, vailla toimistoa ja henkilökuntaa. Hänen ainoana koskeutksenaan valtion asianomaisiin virkamiehiin oli joka-aamuinen puhelinsoitto, jolloin hänelle kerrottiin, kuinka monta miestä, naista ja lasta hän saattoi sinä päivänä odottaa ... Tavallisesti saapuvien määrä oli 1200 henkeä.
"Ensimmäiseksi tarvitsimme leirejä", kertoo Middelmann, "joissa pakolaisia voitiin ruokkia ja vaatettaa ja joissa he saattoivat asua. Otimme käyttöömme kouluja, osittain tuhottuja työleirirakennuksia ja vanhainkoteja.
Tarvitsimme lautasia ja kahvikuppeja. Soitin eräälle ystävälleni, joka valmistaa niitä. Hän kysyi heti kuka maksaa laskun. Vastasin hänelle niinkuin kaikille muillekin: Luota meihin. Kyllä sinulle jollakin tavalla maksetaan.
...ostimme 15 kuormallista käytettyjä telttoja. Leikkasimme ensiksi repaleiset osat pois ja käytimme niitä täytteinä patjoissa ja peitteissä, jotka päällystettiin jauhosäkeillä. Telttojen ehjistä keskiosista valmistettiin työvaatteita ja suojapukuja. Pakolaisten joukosta löysin yhdeksän taitavaa räätäliä, ja kullekin heistä järjestin 25 apulaista - sekä naisia että miehiä - jotka opetettiin leikkaamaan ja ompelemaan vaatteita.
...
Kolmen kuukauden työn jälkeen saatoimme maksaa kaikki laskumme...
...
Sitten tuli käännekohta. 496 valtion pormestareista pyysi eroa. Puolen vuoden aikana oli Württemberg-Badeniin muuttanut 200 000 pakolaista. "Olemme saaneet tarpeeksemme koko asiasta", sanoivat pormestarit.
Middelmannille tämä merkitsi uuden Saksan vastattavaksi annettua haastetta. "Pyysin pääministeriä kokoamaan kaikki pormestarit seuraavaksi aamuksi erääseen elokuvateatteriin", hän kertoo, "ja puhuin siellä heille kuusi tuntia. Yritin osoittaa maanmiehilleni, ettei meillä ollut varaa vaipua itsesääliin tai surkutella Saksan kohtaloa. Lopulta pormestarit vakuuttuivat asiasta ja luopuivat eroanomuksestaan."
...
"Muistanpa vain vierailun, jonka suoritin erääseen pieneen mökkiin Elben rannalla Hampurin lähellä. ... Vanha vaimo kutoi. ... Vanhus hymyli sanoessani hänelle, kuka olin. Kysyin häneltä, mitä voisimme tehdä heidän hyväkseen. Hän pudisti päätään.
'Meillä on katto päämme päällä, saamme riittävästi ruokaa ja olemme kaikki työssä', hän sanoi, 'kyllä se riittää hyvään alkuun. Kyllä me selviydymme.'"

Tässä vaiheessa lukija lienee jo hieman kummastelevalla mielellä. Ainakaan pormestarien eroanomuksesta hän ei muista kuulleensa. Samoin tuo kiitollisuus välttävistä oloista kuulostaa vieraalta, kun jopa yleensä punavihreiden suotimien läpi ajetut valtamedioiden uutiset ovat kertoneet tyytymättömyydestä ilmaiseen ruokaan, saatuihin avustuksiin ja jatkuvasta poliisiautojen rumbasta vastaanottokeskusten ympäristössä. Selitys on yksinkertainen: nämä lainaukset eivät ole mistään viimeviikkoisesta julkaisusta. Ne ovat peräisin Valittujen Palojen marraskuun 1954 numerosta. Tässä linkki The Rotarian -lehden alkuperäiseen juttuun elokuun 1954 numerossa.

Toisen maailmansodan jälkiselvittelyissä Saksan rajat muuttuivat radikaalisti. Puolan raja työntyi noin sata kilometriä länteen ja koko Itä-Preussi jaettiin Puolan ja Neuvostoliiton kesken. Näiltä alueilta saksalaiset karkotettiin ja suurin osa noin seitsemästä miljoonasta päätyi Länsi-Saksaan. Tsekkoslovakian sudeettialueilta ajettiin pois lähes kolme miljoonaa saksalaista. Muista maista, kuten Unkarista, Romaniasta ja Neuvostoliitosta tuli lisää. Jonkin verran pakeni myös Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeeltä eli tulevasta Itä-Saksasta jo tuossa vaiheessa. Kaikkiaan pakkosiirrettyjä oli noin 12 miljoonaa jo vuoteen 1950 mennessä.

Tuolloin Saksa oli raunioiksi pommitettu ja miehitetty maa. Silti se selviytyi. 12 miljoonasta pakolaisesta. Vuonna 2015 Saksa on vauras maa, jonka infrastruktuuri on huippuunsa viritetty. Pakolaisia on vain murto-osa tuolloisesta määrästä, mutta silti Saksa hoippuu tyrmäyksen partaalla. Miten on mahdollista, että tuolloinen Saksa selviytyi paljon suuremmasta pakolaismäärästä, kun nykyinen Saksa on suurissa ongelmissa? Tähän kysymykseen voi etsiä vastausta lukemalla tuon yli kuusikymmentä vuotta vanhan artikkelin lainauksia ja vertaamalla silloista tilannetta nykyiseen.

Vuoden 1945 jälkeen Länsi-Saksan on ollut pakko osttaa vastaan 10 600 000 saksalaista karkotettua ja pakolaista Puolasta, Tsekkoslovakiasta, Romaniasta, Unkarista, Jugoslaviasta sekä Itä-Saksasta. Monet heistä kuuluvat sukuihin, jotka olivat asuneet näissä maissa jo toistasataa vuotta. Heidän täytyi nyt jättää kotinsa, usein vain parikymmentä minuuttia aikaisemmin varoituksen saatuaan. UNRRA, joka oli perustettu avustamaan muita pakolaisia, ei voinut auttaa näitä saksalaisia. (UNRRA oli YK:n perustama pakolaisten apujärjestö, joka auttoi kyllä Saksaan pakkotyöhön siirrettyjä, mutta ei Saksaan siirrettyjä saksalaisia. Järjestö lopetti toimintansa käytännössä jo 1947, jolloin sen tehtävät siirrettiin muille YK:n järjestöille ja Marshall-avulle.) Werner G. Middelmannin, 45-vuotiaan entisen liikemiehen ansiosta näitä miljoonia juurettomia ihmisiä autetaan saamaan työtä, aloittamaan uudelleen liiketoimensa, viljelemään maata ja pääsemään vanhoihin virkoihinsa.
Näissä kappaleissa tulevatkin esille pari tärkeintä syytä siihen, miksi tuolloin onnistuttiin ja nyt ei. "Täytyi jättää kotinsa." Vaihtoehtoa ei käytännössä ollut. Kodista ihmiset kuljetettiin Saksaan pakolla ja jos pisti hanttiin, kävi taatusti huonosti. Nykypakolaiset ovat lähteneet omasta halustaan Saksaan paremman elämän toivossa ja maksaneet siitä paksun tukun rahaa. Heillä on yleensä ollut vaihtoehto ja jos unelmat vauraudesta eivät toteudukaan, pettymys purkautuu levottomuuksina. Toinen ilmeinen seikka on se, että silloiset pakolaiset kuuluivat samaan kulttuuripiiriin, ylivoimainen valtaosa oli jopa entisestä Saksasta kotoisin. Heidän oli helppoa työskennellä, toimia yrittäjänä, maanviljelijänä tai virkamiehenä, kunhan sai mahdollisuuden. Puolilukutaidottomalle kamelinkengittäjälle länsimaiseen ammattitaitoa vaativaan yhteiskuntaan sopeutuminen on huomattavasti vaikeampaa.

"Minulla oli työn aloittaessani kaksi erittäin epätavallista ajatusta", kertoi Middelmann minulle äskettäin Bonnissa. "Ensinnäkin olin sitä mieltä, että ihmiset ovat maalle aina hyödyksi, myös surkeat, nälkäiset ja kodittomat ihmiset. Toiseksi uskoin, että saksalaiset, jotka ovat tottuneet sokeaan kuuliaisuuteen, saataisiin vakuuttuneiksi siitä, että heidän uusi tulevaisuutensa riippui heidän omasta vapaaehtoisesta halustaan antaa ja auttaa."
Paino sanalla "saksalaiset". Toinen paino kohtaan "heidän omasta halustaan". Nyt tulijat eivät ole eurooppalaiseen moraaliin tottuneita. Ja heille on pystytetty koneisto, joka hoitaa asiat heidän puolestaan sen sijaan, että heitä vaadittaisiin itse rakentamaan oma elämänsä.

"Ensimmäiseksi tarvitsimme leirejä", kertoo Middelmann, "joissa pakolaisia voitiin ruokkia ja vaatettaa ja joissa he saattoivat asua. Otimme käyttöömme kouluja, osittain tuhottuja työleirirakennuksia ja vanhainkoteja.
Tarvitsimme lautasia ja kahvikuppeja. Soitin eräälle ystävälleni, joka valmistaa niitä. Hän kysyi heti kuka maksaa laskun. Vastasin hänelle niinkuin kaikille muillekin: Luota meihin. Kyllä sinulle jollakin tavalla maksetaan.
Yhdysvaltain 3. armeijanosastolta ostimme 15 kuormallista käytettyjä telttoja. Leikkasimme ensiksi repaleiset osat pois ja käytimme niitä täytteinä patjoissa ja peitteissä, jotka päällystettiin jauhosäkeillä. Telttojen ehjistä keskiosista valmistettiin työvaatteita ja suojapukuja. Pakolaisten joukosta löysin yhdeksän taitavaa räätäliä, ja kullekin heistä järjestin 25 apulaista - sekä naisia että miehiä - jotka opetettiin leikkaamaan ja ompelemaan vaatteita.
Melkoisen varmaa on, että raunioiksi pommitetusta Saksasta ei löytynyt samantasoista majoitusta kuin pakolaisille löytyy nyt. Toisaalta eivätpä he valittaneetkaan yhtä paljon kuin nykyiset. Tuskin ruokakaan oli yhtä maittavaa. Eikä nykyään tarvitse itse vaatteitaankaan ommella.

Saimme käytettäväksemme 42 000 paria risaisia sukkia. Tarjosin 10 penniä sukkaparin parsimisesta. Jotkut naiset ryhtyivät työhön. Myimme näin kunnostetut sukat pakolaisille 15 pennillä parin, kun sukat mustassa pörssissä maksoivat n. 1000 markkaa.
Vähän eroa sille, että nykyVOKeissa vähänkin rikkinäiset lahjoitusvaatteet lentävät suoraan roskiin.

Kolmen kuukauden työn jälkeen saatoimme maksaa kaikki laskumme - ja meille jäi vielä 100 000 saksanmarkkaa käytettäväksemme.
Siis vastaanottokeskus, joka elätti itse itsensä! Eipä tulisi nykypäivänä kuuloonkaan.

Pakolaiset huomasivat, että he saattoivat auttaa itse itseään monin tavoin. Ja heillä oli tarpeeksi puuhaa aikana, jolloin he luonnollisesti olivat kärkkäitä yhdessä murehtimaan kohtaloansa.
Vanha sanonta toteaa, että "joutilaisuus on paholaisen temmellyskenttä". Eivät hyysärit ole erityisemmin hyötytöitä tarjonneet. On toki hieno asia, jos muuten loiseläjinä oleilevat lapioivat tunnin ajan lunta jalkakäytävältä, auttavat kuplahallin pystytyksessä tai vaihtavat autoon talvirenkaita, mutta se suoraan sanottuna potuttaa, että media nostaa tämän välittömästi jalustalle. Normaali suomalainen urheiluseuran talkootyöläinen tekee vuosittain toistasataa työtuntia vapaaehtoistyötä ilmaiseksi suomalaisnuorten eteen eikä media siitä juttuja tee.

"Minua tuli tapaamaan mies, joka oli ollut korunvalmistajain liiton sihteeri. Hänellä oli mukanaan 12 alan työntekijää. "Voimmeko saada paikan, missä aloitamme jälleen valmistuksen?", hän kysyi. Ensimmäinen ajatukseni oli vain kohauttaa olkapäitäni ja selittää hänelle, miten pahasti kaikki tehtaat oli pommitettu. Mutta samalla muistin erään vanhan kasarmirakennuksen Karlsruhessa. Sen katto oli pudonnut sisään eikä yhtään ikkunaa ollut rakennuksessa jäljellä, mutta he ottivat sen huostaansa. Kierrettyämme pankeissa saimme miehille lopulta myös lainan alkukustannuksiin. Nykyään heillä on Karlsruhessa uusia tehtaita, joiden palveluksessa on yhteensä 1200 työntekijää, niistä 400 pakolaisia.
Saksan tuolloiset pakolaiset olivat siis suureksi osaksi väkeä, jolla oli sivistyneessä yhteiskunnassa vaadittava ammattitaito ja halukkuus sen käyttämiseen. Eikä liiemmin ollut puhetta starttirahoista, vaan piti olla riskinottohalukkuus lainarahalla. Tuskinpa näillä tehtailijoilla oli myöskään kovin paljon tiskin alta myyntiä, verojen kiertämistä, laitonta orjatyövoimaa, rahanpesua tai epämääräisten salakuljetus- ja terrorijärjestöjen rahoittamista liiketoiminnalla. Ai niin, ja kuinka monta miljoonista eurooppalaisista työttömistä onkaan työllistynyt nykypakolaisten perustamiin firmoihin? Kuinkahan monta suomalaista työtöntä olisi ravintolatöissä ilman sukulaisten ilmaistyövoimalla pyöriviä kebabpizzerioita?

Yhtenä ongelmana olivat Tokaijin tienoilta Unkarista tulleet viininviljelijät. ... sain heidän käyttöönsä vanhan lentokentän Darmstadtin läheltä. Miehet pääsivät työhön kaupungissa, ja naiset rakensivat mökkejä lentokentän alueelle. Viikonloppuina he istuttivat {mukanaan tuomiaan} viinipuitansa. Jälleen oli ankaran työn ja uskon taianomainen vaikutus muuttanut pakolaisten piilevän pääoman eläväksi voimaksi.
Mitä sellaista ammattitaitoa, jota meiltä puuttuu ja Eurooppa tarvitsee, mahtavat nykypakolaiset omata?

Nyt Middelmann käänsi katseensa Saksan kodittomaan nuorisoon, jolla oli vaara joutua rikosten teille, koska sillä ei ollut työtä, kotia eikä perhettä. Perinteitä seuraten olivat monet teollisuuslaitokset perustaneet ammattioppilaskoteja näille nuorukaisille, puhtaita, kasarmimaisia laitoksia, joissa pojat saivat asua kolme vuotta ammattia oppiessaan.
Middelmann kävi muutamissa oppilaskodeissa eikä pitänyt niistä. "Tämähän on päin honkia. Nämä pojat tarvitsevat perhe-elämää. Eivät kasarmit heistä kunnon kansalaisia kasvata.
Monet perheet rakensivat siihen aikaan pieniä kolmihuoneisia taloja. Niiden oli usein vaikea saada asuntolainoja tai -tarvikkeita. Kysyin itseltäni: Miksipä he eivät rakentaisi nelihuoneisia taloja ja antaisi ylimääräistä huonetta kahdelle ammattioppilaalle, jotka asuisivat kolme vuottansa perheen piirissä ja pääsisivät siten osallisiksi kotielämästä?" ...
"Siitä on hyötyä molemmille", sanoo Middelmann, "perheenjäsenet oppivat, että muukalaisten vastaanottaminen on hyväksi sielulle ja koko kodille, kun taas ammattioppilaat pääsevät juurtumaan - he tuntevat kuuluvansa jonnekin."
Tuo järjestelmä varmaan toimi aikanaan hyvin. Varmasti oli myös kitkaa ja hankausta. Mutta oleellista on se, että vuokralaiset ja isäntäperhe edustivat suunnilleen samaa kulttuuria ja vuokralaiset halusivat sopeutua. Varmaan nykypakolaisetkin sopeutuisivat, jos haluaisivat hylätä epäonnistuneen - yleensä islamilaisen - kulttuurinsa ja omaksua länsimaiset arvot. Harva edes haluaa, vielä harvemmalla on vertaispaineen ja suoranaisen kiristyksen vuoksi edes mahdollista yrittää - olen saanut tästä suoraa tietoa saksalaiselta alan ihmiseltä. Innokkaimmillakin yrittäjillä, joille kaikki kunnia, temppu on varmasti vaikeampi kuin saksalaisen oli sopeutua saksalaiseen kulttuuriin.

"Maanviljelijät olivat oikea pähkinä", sanoo Middelmann, "heillä kun ei ollut työkaluja eikä maata. Toisaalta Länsi-Saksassa oli tuhansia maanviljelijäperheitä, jotka olivat menettäneet miesväkensä sodassa, eivätkä naiset kyenneet yksinään hoitamaan tiloja.
Sukupuolijakauma muodosti tuolloinkin ongelman. Silloin tilanne oli päinvastainen; miljoonittain nuoria saksalaismiehiä oli kaatunut sodassa. Nyt pakoloisista valtaosa on nuoria miehiä. Jokainen joka ymmärtää yhtään mitään yhteiskuntasosiologiasta ja biologiasta, tajuaa sen olevan yhteiskunnalle valtava riski. Jopa silloinkin, kun yhteiskunta on etnisesti yhtenäinen, mikä ei suinkaan ole tilanne.

Vielä vaikeamman ongelman muodostivat ... lääkärit, lakimiehet, eläinlääkärit ja hammaslääkärit. ...
"{Kilpailua pelänneet paikalliset alan harjoittajat} sanoivat tietenkin, ettei pakolaisten saama koulutus ollut yhtä hyvä kuin heidän ja ettei pakolaisten niin ollen voitu sallia harjoittaa ammattiaan Länsi-Saksassa."
Tämä lienee koskenut vain sitä kolmasosaa pakolaisista, joka ei ollut saanut koulutustaan Saksassa. Ongelma oli siis vähäinen verrattuna nykytilanteeseen ja muidenkin osalta se ratkaistiin näyttökokein ja lisäkoulutuksin. Osa sai luvan, osa ei. Näyttöjä on harjoitettu nykytilanteessakin, jossa olen kuullut erään alan yrityksen tavasta menetellä kun töihin pyrkii "insinööri". Johtaja kirjoittaa paperille a² + b² = c² ja toteaa: "Kerropa mikä tämä on ja mitä sillä tehdään." Kuulemma noin neljällä viidestä insinööriksi ilmoittautuneella menee sormi suuhun.

Mitä laajemmiksi suunnitelmat tulivat, sitä enemmän rahaa tarvittiin. Väliaikaiset lait ja verohelpotukset eivät riittäneet. Middelmann alkoi taistella erittäin radikaalisen verotuksen puolesta, jonka Bonnin liittopäivät sääti korvauslaiksi v:n 1952 elokuussa.
Tämän lain mukaan jokainen saksalainen joutuu maksamaan verona 50 % v. 1948 hallussaan olleesta omaisuudesta: puolet kaiken omaisuuden, niin kiinteän kuin irtaimen, arvosta. Veroa maksetaan vuosittain 30 yhtä suurena eränä, jotka kasvavat korkoa. Pakolaisilla on 21 000 saksanmarkkaan kohoava vapautus tästä verosta, mikä käytännössä merkitsee, että vain harvat heistä joutuvat sitä lainkaan maksamaan. Tämä vero tuottaa vuosittain n. 2500 miljoonaa saksanmarkkaa, mistä suurin osa menee pakolaisten avustamiseen.
Näin paljon joutuivat siis saksalaiset tuolloin maksamaan, jotta pystyttiin asuttamaan saksalaisia pakkosiirtolaisia, joiden sopeutuminen oli monin verroin helpompaa kuin nykypakolaisten. Saksalaisilla oli myös moraalinen velvoite ottaa heidät vastaan, koska he olivat enimmäkseen Saksan kansalaisia tai vähintäänkin etnisiä saksalaisia. Toisin kuin nykypakolaiset.
Varautukaa siihen, että päädytte lähivuosina samaan. Maksatte lisäverona puolet omaisuudestanne, ellei pakoloistulvaa saada pian katkaistua ja tähän asti saapuneita käännytettyä. Rahana mitatussa hinnassa ei tule olemaan eroa silloiseen. Ero on siinä, että saksalaiset sopeutuivat Saksaan. Me puolestaan menetämme omaisuutemme ja kaupan päälle saamme terrorismin, köyhyyden, kehitysmaan ja kalifaatin. Tai sitten nousemme puolustamaan isänmaatamme. Tässä ja nyt. Kaikkialla Euroopassa.

Välihuomautus 86: Tuhannen muslimia

Mitä tapahtuu tuhannelle maahan tulevalle muslimille? Millaisia he ovat ja mikä on heidän vaikutuksensa maahan? Jotain voisi päätellä niistä asenteista, joita he edustavat, mutta niitä ei saa selville mitenkään muuten kuin osin epäluotettavilla kyselytutkimuksilla. Jonkinlaisia arvioita voi kuitenkin tehdä sen perusteella, että tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa haluaisi sharia-lain kaikille, yli puolet kuolemantuomion islamista luopuville, melkein kymmenen prosenttia kannattaa islamin nimissä tehtäviä terrori-iskuja ja lähes kaikki kannattavat naisen alistettua asemaa. Näiden vastapainoksi mediamme nostaa esiin menestystarinoita. Tehkäämme koosteen perusteella karkea arvio siitä, mitä tapahtuu tuhannelle Suomeen - tai mihin tahansa sivistysmaahan - muuttavalle muslimille.

...1 on Suomelle kunniaa tuova menestyjä, esimerkiksi futismaajoukkueen maalitykki
...10 tekee huomattavaa positiivista kontribuutioa, esimerkiksi perustamalla kasvuyrityksen
...100 työllistyy kansantaloutta hyödyttäviin töihin, esimerkiksi tehtaan kokoonpanolinjalle.

...100 on pikkurikollisia, jotka kauppaavat huumeita, tekevät varkauksia ja ryöstöjä
...10 on raskaamman luokan tekijöitä, jotka raiskaavat, pahoinpitelevät ja johtavat rikollisjärjestöjä
...1 tulee surmaamaan suomalaisia joko muuten vain tai terrorismin ideologian mukaisesti.

On näkemyskysymys, kompensoiko maalitykki terroristin, yrittäjä raiskaajan ja työläinen huumekauppiaan. Itse vastaan että ei todellakaan riitä kompensoimaan, mutta on toki ymmärrettävää, jos jonkun muun näkemyksen mukaan Suomen paikka jalkapallon MM-kisoissa riittää antamaan anteeksi yhden pommi-iskun.

Oleelliseksi kysymykseksi jäävät nuo selkeiden plussien (111 kpl) ja miinusten (111 kpl) ulkopuolelle jäävät 778. Heistä noin kolmasosa ei tule koskaan työllistymään vaan elää suomalaisten veronmaksajien kustannuksella. Toinen kolmasosa työllistyy tehtäviin, jotka ovat kansantaloudelle pelkkä riesa. Voi helposti arvioida, että tuhat mamua tarvitsee joukostaan tämän verran väkeä tulkeiksi, sosiaalityöntekijöiksi ja järjestöjyriksi. Heistä joka ainoan elättävät suomalaiset. Viimeinen kolmasosa elää puoliksi korvauksin ja puoliksi tempputyöllistettyinä.

Kaikki heistä ovat siis käytännössä suomalaisten elätettävinä. Mutta ei tämäkään ole vaarallisinta. Vaarallisinta on se, mitä tämä kriisi on tehnyt kansalliselle yhtenäisyydellemme. Suomalainen yhteiskuntamalli on perustunut luottamukseen ja rehellisyyteen. Kuka enää haluaa maksaa veroja ja puolustaa maata, jonka kokee pettäneen kansalaistensa luottamuksen? Mitä tapahtuu kansakuntamme kulmakivelle eli korkeatasoiselle koulutukselle, kun sen määrärahat menevät yhä enenevissä määrin kotoutukseen ja tasoa joudutaan laskemaan, kun luokkaan tulee yhä suurempi osa kieli- ja jopa lukutaidottomia? Millä julkinen sektori rahoitetaan sen paisuessa jatkuvasti? Nämä kysymykset ovat vastausta vaille, mutta ainoa mikä on varmaa, on se, että vastaus ei ole positiivinen. Näiden kustannuksia ei pysty edes laskemaan, mutta ne ovat varmasti suuremmat kuin laskettavissa olevat, jotka nekin ovat sietämättömät.

Kun lapsenne kysyvät, miksi ette menne tänä syksynä kylpyläreissulle (huvipuistoon, etelänlomalle, tms.), sanokaa että nyt pitää jokaisen ymmärtää, että rahaa tarvitaan tärkeämpään, yllättävään kuluun. Ottakaa laskukone ja näyttäkää. Katsokaa, paljonko pakoloiskriisi Suomelle maksaa. Tarkistakaa, mikä on Suomen valtion verokertymä ja kriisin osuus siitä. Kertokaa tämä prosenttiluku minun maksamienne tuloverojen osuudella. Saatu summa on luultavasti aika lailla sama kuin matkoihin ja majoituksiin olisi mennyt.
Siinä teille vastaus. Rahamme on valtio käyttänyt muslimien elätykseen täällä.
Jokainen voi tehdä saman laskelman. Valtion budjetti on reilu 50 miljardia euroa ja kriisi maksaa reilun miljardin vuodessa. Tämä on noin kaksi prosenttia. Kun kertoo maksamiensa verojen määrän 0,02:lla, saa helposti selville oman "talkoo-osuutensa" maan asuttamisesta muslimeilla.

Pariisi

Tämän vuoden alussa kirjoitin sivalluksen, jossa käsittelin muslimien terrori-iskuja. Tasan vuorokausi myöhemmin terroristit iskivät Charlie Hebdo -lehden toimitukseen. Perjantaina kirjoitin välihuomautuksen onnistuneesta - siis vain pommittaja kuoli - Jemenissä tapahtuneesta iskusta. Kaksi tuntia sen jälkeen alkoivat Pariisin iskut.

Aloin odottelemaan, milloin pihaan kaartaa Supon auto ja minut viedään käsiraudoissa tutkintavankeuteen epäiltynä terroriin yllyttämisestä.

Puolustuksekseni voin vain todeta, että on pirun vaikeaa kirjoittaa muslimiterrorista ilman että pian sen jälkeen sattuu muslimiterroristien isku. Jos tässä maassa on joku jolle tämäntapaisen iskun tulo oli yllätys, niin lupaan tulla vähintäänkin irrottamaan tapin hänen tynnyristään. Kannattaa varmaan aloittaa alan asiantuntijoiksi mediassa julistautuneista. Mikä helvetti siinä on, että tämmöinen amatööri osuu oikeaan melkein 100-prosenttisesti siinä missä asiantuntijoiden ennusteet räjähtävät (sananvalinta tarkoituksellinen) joka kerta tuhannen päreiksi. Kirjoitin Charlie Hebdo -iskujen jälkeen: Eli äärimuslimiterrorismi jatkuu, tosin jatkaa luonnollisesti kasvuaan muslimivähemmistön kasvaessa. Kumpi oli oikeammassa, minä vai islamtutkijat?

Islamin valkopesu alkoi jo ennen kuin verijälkien pesu kaduilta. Tuntui, että vallitsi suorastaan kilpailu siitä, kuka ehtii ensimmäisenä ja kovimmin huutamaan, että tällä ei ole mitään tekemistä islamin kanssa. Huvittavaa asiassa on se, että juuri nämä terroristit edustavat islamin kirjaimellisinta tulkintaa. Jos koraanin tarkimmalla mahdollisella noudattamisella ei ole mitään tekemistä islamin kanssa, niin millä sitten on? Ehkä koko slogan pitäisi muuttaa muotoon "Islamilla ei ole mitään tekemistä islamin kanssa". Oikeastaan ainoa, joka on toistaiseksi jäänyt puuttumaan on väite siitä, että koko operaatio olisi Mossadin ja/tai CIA:n false flag -operaatio. Tämän väittäminen tosin olisi aika paksua, koska ISIS on jo ilmoittanut tehneensä iskut. Tosin onhan ISIS:iä itseäänkin väitetty juutalaisten salajuoneksi muslimeja vastaan. Tähän täytyy kyllä todeta, että kovin innokkaasti muslimit ottavat osaa itsensä vastaiseen toimintaan.

On yksi ainoa edes jossain määrin uskottava argumentti false flagin puolesta. Siis oikeasti, miten olisi mahdollista että muslimitunarit kykenisivät suorittamaan noin onnistuneen operaation? Toisaalta tällekin on olemassa benchmark eli vertailukohta. Operaatioon arvioitiin osallistuneen kymmenen aktiivista tekijää ja kymmenittäin suunnittelijoita sekä sadoittain tukijoita. Resurssit olivat valtaisat ja käytössä ollut budjetti suuri. Lopputulos: noin 130 kuollutta eli 13 per hyökkääjä, ehkä noin yksi per aktivisti. Tämän sai siis aikaan paras yhdistelmä mitä musulmaaneilla oli tarjota. Vertailukohta: yksittäinen hullu Breivik, joka joutui hankkimaan kaiken omalla kustannuksellaan, suunnittelemaan koko operaation täysin yksin ja myös toteuttamaan sen saaden aikaan kaksi erillistä iskua kaukana toisistaan. Lopputulos: 77 kuollutta. Tästä voimme päätellä, että jopa hullu länsimaalainen on noin 77 kertaa tehokkaampi kuin täysissä järjissään (islam poislukien) toimiva rättipää. Tunareita mitä tunareita.

Yhden ainoan hyvän havainnon suvaitsevaisto on onnistunut tekemään. Näiden iskujen tulisi saada ymmärtämään, mitä sieltä ISIS-seudulta paetaan. Tämä on aivan totta. Turhapaikkaturistien joukossa on epäilemättä myös niitä, jotka ovat lähteneet syystä karkuun. Tähän taas sanoo sanansa pakolaisasiantuntija, omakohtaista kokemusta aiheesta omaava Antti Rokka: "Katsoha sie. Tää asja on näi. Jos sie lähet juoksemaa, nii sie saat juossa Pohjalahel saakka. Kyl hää tulloo peräs, älä yhtää eppäile." Kun ISISiä on nyt lähdetty pakoon, ISIS on voittanut ja seuraa perässä. Jos länsimaat suljetaan, on pakko taistella. Ja voiko se nyt olla niin vaikeaa, ottaen huomioon että ISISillä on ehkä 50 000 miehen kuvatusta hajanaisissa riveissään. Irakin ja Syyrian yhteenlaskettu väkiluku on 50 miljoonan luokkaa ja siitä edes yhden prosentin mobilisaatio tuottaa kymmenkertaisen armeijan, jonka voimavarat ovat aivan toista luokkaa. Pakolaisiksi tulisi huolia vain naisia ja pikkulapsia, ei ainuttakaan aikuista miestä. Tällä operaatiolla olisi todennäköisesti myös mukava sivuseuraus eli islamin romahdus.

Se osa pakoloisista, joka on oikeasti lähtenyt karkuun, ajaa islamin asiaa tehokkaammin kuin ISIS koskaan. Islamin uskoa on kahdenlaista: haitallista ja tuhoisaa. Tulijoista varmasti ylivoimainen enemmistö on pelkästään haitallisia. On kuitenkin jo tilastollisesti selvää, että joukossa täytyy olla myös sotarikollisia ja potentiaalisia terroristeja. Islamia voisi verrata pilleriin, jonka syöminen aiheuttaa yhdeksälle kymmenestä vain lieviä oireita, mutta se joka kymmenes on fataali. Tällä kertaa valitettavasti myös muille kuin potilaalle itselleen. Pahinta asiassa on se, että ei ole olemassa mitään konstia tietää, kuka on se, joka kääntyy "maltillisesta" islamista "radikaaliin", kuten näistäkin iskuista on voitu havaita. Ihan tavallinen pariisilaislähiössä kasvanut musliminuori, jonka perhe on ilmeisesti aivan kunniallisia ainakin muslimiasteikolla, ryhtyi terroristiksi.

Ainoa loogisesti järkevä johtopäätös on käännyttää maan rajalta jokainen mahdollinen terroristi. On huomattavasti pienempi riesa evätä turvapaikka 999 pelkästään haitalliselta pakoloiselta kuin päästää maahan se yksi, jonka tekemä terrori-isku surmaa suomalaisia. Siinä sivussa tulee estettyä noista 999:stä niiden 99:n pikkurikollisen tekemät ryöstöt, raiskaukset ja pahoinpitelyt. Lopuista 900:sta jää myös kärsimättä heidän aiheuttamansa taloudellinen rasite, jota aiheuttavat kaikki muut paitsi ehkä ne noin sata, jotka työllistyvät johonkin muualle kuin tulkiksi tai vastaaviin ammatteihin, joille ei ilman loisijoita olisi mitään tarvetta.

Toisen maailmansodan alkaessa manner-Yhdysvalloissa asui toistasataatuhatta japanilaista ja heidän tekemiään terrori-iskuja pelättiin. Yhtään tällaista ei sattuneesta syystä tapahtunut. Sodan jälkeen japanilaiset integroituivat sitten osaksi amerikkalaista yhteiskuntaa, kun olivat saaneet oppitunnin siitä miten USA suhtautui potentiaaliseen uhkaan. Suomen - ja toki muidenkin sivistysmaiden - tulee menetellä muslimien kanssa samoin. On täysin käsittämätöntä, miksi turvapaikanhakuprosessi kestää kuukausia, jopa vuosia. Suurimmalla osalla riittäisi vuorokausi. Tervetuloa Suomeen, tässä alkupalaksi kinkkuvoileipä. Jaa ei maistu? No, 180 asteen käännös, kiitos ja näkemiin. Ja jos maistuu, niin sitten odotellaan muutama tunti. Jaaha, että isompi vessahätä? No, tuo ovi tuossa. Eikä kiivetä pöntölle vaan istutaan ja käytetään sitten paperia. Sitä löytyy rullalta vierestä. Koristeeksi on painettu shahada. Yhtä käytettyä on sitten vilautettava asioinnin jälkeen todisteena. Jos ei onnistu, niin sitten ei ole ollut oikeasti mikään hätä lähteä sieltä Paskastaniasta ja pikakäännytys. Ja jos onnistui, niin siinä tapauksessa tervetuloa Suomeen ja bussi sopeuttamisleirille lähtee parin tunnin kuluttua, turvapaikkahakemus pääsee käsittelyjonoon ja hoidetaan niin pian kuin mahdollista.

Vaan eipähän näin tietenkään tule tapahtumaan. Poliisin suurin huoli tuntuu olevan se, että suomalaiset alkavat herätä ja ovat ajelleet Suomen liput auton ikkunassa. Samaan aikaan todetaan, että terrorismista ei ole pelkoa, ovathan VOK-asukkaat päättäneet ilmoittaa, jos tästä näkyy merkkejä. Tosin uskonveljen ilmiantaminen vääräuskoiselle on islamin säädösten vastaista, toisin kuin vääräuskoiselle valehtelu islamin edistämiseksi. Päätellen poliisiautojen jatkuvasta virrasta VOK:ien suuntaan ilmoituksia on kuitenkin tullut tiheään, elleivät sitten kyseessä ole ollut rauhantahtoisten asukkien erimielisyydet siitä, millä tavoin käyttäydytään rauhantahtoisesti.

Jos tästä nyt jotain positiivista etsii, niin ranskalaiset näyttävät löytäneen housunsa. Presidentti Hollande totesi maan olevan sodassa, ilmoitti että ISIS on tuhottava ja Ranska on jo iskenyt Syyriaan ilmasta. Ihan hyvä noin, mutta paremminkin olisi asian voinut hoitaa. Tässä toimenpideohjelma Hollandelle:
1) Lähetetään viesti ISISille ja kysytään varmistus sille, olivatko he iskun takana.
2) Kun tämä on saatu ja asiasta ei ole epäilystä, toimitaan ISISin haluamalla tavalla. Sehän on julistautunut valtioksi, joten Ranska tunnustaa ISISin ja julistaa sille saman tien sodan.
3) Sodanjulistuksen jälkeen Ranska ilmoittaa, että ISISin on antauduttava ehdottomasti 24 tunnin kuluessa.
4) Kun näin ei tapahdu, Ranska iskee kaikin käytettävissään olevin keinoin ISISiä vastaan, kunnes se antautuu ehdottomasti.
"Kaikin mahdollisin keinoin" tarkoittaa sitä, että jos ja kun ISIS käyttää kaikkea mahdollista käsiinsä saamaa teknologiaa, myös Ranska käyttää kaikkea länsimaisen teknologian suomia sotimismahdollisuuksia. Sen verran asiassa on toki tasoitusta, että myös ISIS käyttää pelkästään länsimaista teknologiaa - jos se joutuisi sotimaan muslimien kehittämin asein, sota menisi sen puolelta kivien heittelyksi. Mutta ISISillä ei ole käytössään kaikkea länsimaiden teknologiaa, toisin kuin Ranskalla. Tähän teknologiaan kuuluvat myös ydinaseet. Harmillisesti Ranska on joutunut luopumaan keskimatkan ydinohjuksistaan, joiden kantama olisikin sopivasti ollut juuri riittävä. Tämä ei kuitenkaan ole ongelma, sillä Ranskalla on käytössään paitsi ohjuksilla varustettu sukellusvene, myös halutessaan alueella täydellinen ilmaherruus ja sen hävittäjät kykenevät kuljettamaan ydinkärkiä. Ydinaseen mahdollista käyttöä tulisi kuitenkin harkita saman periaatteen mukaisesti kuin Hiroshiman ja Nagasakin pommituksia; onhan selvää että ilman ydinpommituksia amerikkalaisten miehistötappiot olisivat olleet valtavat. Tuolloin ydinaseesta tiesivät vain harvat ja valitut ja niinpä maihinnousuun Japaniin varauduttiin mm. valmistamalla sopivaksi arvioitu määrä haavoittumisesta myönnettäviä Purppurasydämiä. Niitä ei olekaan tarvinnut valmistaa 70 vuoteen, vaan on kulutettu vanhaa varastoa. Mikäli Ranska arvioi miehistötappiot konventionaalisessa sodassa liian suuriksi, kynnys ydinaseen käyttöön saattaa ylittyä.

Joka tapauksessa ISIS:in tultua tuhotuksi jälkihoito tulee suunnitella valmiiksi. Erittäin hyvä ajatus olisi erilaisin kannustimin - keppi ja porkkana on vanha toimiva järjestelmä - hoitaa mahdollisimman suuri osuus Ranskan 5-10 miljoonasta muslimista muuttamaan alueelle siirtolaisiksi. Länsimaalaistunut, koulutettu väestö pystyisi taatusti nostamaan alueen sivistyneemmäksi valtioksi. Samalla tulisi hoidettua se, mikä jäi edellisellä kerralla tekemättä - Syyriahan on Ranskan entinen alusmaa. Sana "siirtomaa" on virheellinen, koska ranskalaisia ei liiemmin asu entisissä alusmaissa, vaan Ranska itse on entisten alusmaidensa siirtomaa. Kääntämällä siirtolaissuunta päinvastaiseksi saataisiin maailman kehitys vihdoin urilleen. Nykytilannetta kun voi verrata lähinnä siihen, että lietelantasäiliöstä käy virta juomavesisäiliöön päin. Maailman hyvinvointia ajatellen on historiallisesti katsoen huono asia, jos muutto tapahtuu epäonnistuneista kulttuureista onnistuneisiin. Voi vaikka miettiä, kumpi olisi molempien maiden kannalta parempi, se että Suomeen on muuttanut 20 000 somalia eläteiksi vai se, että Somaliaan olisi muuttanut 20 000 suomalaista rakentamaan siitä edes vähän sivistyneempää valtiota.